Syntymäpäivä huomenna - itkettää jo etukäteen

No mulla ei edes mies noteeraa mitenkään vaikka sellainen on. =(

Et sä oikeesti synttäriä sure vaan sitä tunnetta että sulla ei oo ketään eikä kukaan välitä. Mulla on sama synttäreinä. Miehes välittää, vietä hänen kanssa kivat synttärit. Älä muista välitä.

No onnea nyt kuitenkin, olet jo iso tyttö :)

Hei mimmi - oot parhaassa nuoruuden iässä! Ei vielä lapsia, ei työstressiä, huomenna korkkarit jalkaan ja aamusta skumppaa ja lempimusa raikaamaan ja tanssit vaikka itseksesi! Nyt hymyä huuleen nainen :)

Tämä ei tietenkään auta huomista syntymäpäivää mutta voisitko aloittaa jonkun harrastuksen ja siellä tutustua uusiin ihmisiin ja saada heistä kavereita? Tai miten esim. opiskelu- tai työpaikalta?
.
P.s. Voit facebookissa estää ihmisiä kirjoittamasta seinällesi ja täten he ehkä soittavat tai lähettävät tekstarin. Joka tapauksessa hyvää syntymäpäivää! :)

Lähde miehen kanssa ulos syömään tms ja juhli hänen kanssaan.

Kiitos kaikille kauniista sanoista! Tottahan se on, että syntymäpäivät eivät ole pääasia, vaan yksinäisyys yleisesti.. 

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 16:12"]

Tämä ei tietenkään auta huomista syntymäpäivää mutta voisitko aloittaa jonkun harrastuksen ja siellä tutustua uusiin ihmisiin ja saada heistä kavereita? Tai miten esim. opiskelu- tai työpaikalta? . P.s. Voit facebookissa estää ihmisiä kirjoittamasta seinällesi ja täten he ehkä soittavat tai lähettävät tekstarin. Joka tapauksessa hyvää syntymäpäivää! :)

[/quote]

Minulla alkaa elokuussa työ uudessa paikassa, ja odotukset ovat aika korkealla, mutta jotenkin uskon että tässäkin työpaikassa käy samoin kuin edellisessä, että työkaverit ovat vain työpaikalla ja sillä se. En oikein osaa tutustua heihin paremmin niin että olisi luontevaa pyytää vaikka kahville viikonloppuna. Harrastusmahdollisuuksiakin olen miettinyt, mutta olen aika ujo lähtemään yksin esim. ryhmäliikuntaan. Kiitos onnitteluista! :)

Ap

Okei.. mulla on ensviikon maanantaina synttärit ja haluaisin nukkua sen päivän yli,KOSKA vihaan sitä ku kaikki onnittelee ja yms :D nii semmosta teennäistä.. MUA EI sitte onnitella tai saa iskun nyrkistä! Entiiä ees et miks vihaan ku oom vielä 19v mutta silti.. koko ikäni olen vihannu

Kuuntele koko päivä Hollywood Undeadin Party By Myselfiä ja juhli yksinäs

Tuttu tunne. Olen viimeksi juhlinut synttäreitä lapsena. Haluaisin joskus järjestää aikuisjuhlat, varata ravintolasta pöydän ja poksautella skumppaa pitkin yötä. Harmi vain että minulla ei ole muita kun mielikuvitusystäviä.. :(
Onneksi on sentään ihana mies ja perhe,miehellä on aina joku synttäriyllätys mietittynä ja isältä tulee aina pitkät viestit.

Kylläpä onkin ankeaa elämää! Onnitteluja tulvii facebookiin ja mies hemmottelee. Kamalan yksinäistä, miten sä voit elää! Enpä pahempaa tietäisi kun joutua tuollaisen yksinäisyyden kouriin.

Mulla ei ole edes sitä miestä. 

Taas näitä "oon niin onneton ja yksinäinen vaikka mies vierellä välittää ja huolehtii mutta ei se vaan ymmärrä tarpeex nyyyh".

Ei heru sympatiaa, eiköhän sille joku syy ole että olette kaverittomia miehessä roikkujia.

Mulla oli joku vuosi tasavuosisynttärit. Kutsuin vieraita. Kukaan ei tullut. Silloin tuntui yksinäiseltä, se oikein iski naamaan kuin märkä rätti. Olen siitä jo yli päässyt ja asia jo naurattaa.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 16:28"]

Kylläpä onkin ankeaa elämää! Onnitteluja tulvii facebookiin ja mies hemmottelee. Kamalan yksinäistä, miten sä voit elää! Enpä pahempaa tietäisi kun joutua tuollaisen yksinäisyyden kouriin.

[/quote]

Kokeile toki minun puolestani. Ehkä sinäkin alkaisit jossain vaiheessa kaivata oikeita ystäviä elämääsi.

Ap 

Mulle tulvii yleensä joka synttäriviikkona onnitteluja ja lahjoja tulee. On tosiaan yhtä hulinaa se viikko, mutta ei koskaan mun elämäni aikana ole tullut synttärionnittelua keneltäkään romanttisessa mielessä rakkaalta ja olen jo 45-vuotias. Silloin aina korostuu se, etten koskaan löydä ketään ja mitä enemmän ikää tulee, niin sitä toivottomammaksi tämä käy.
Olisin varmaan onneni kukkuloilla jos joskus joku johon olen edes vähän ihastunut, toivottaisi minulle hyvää syntymäpäivää.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 16:05"]

Synttärit ja muut juhlapäivät ovat yksinäiselle pahimpia mahdollisia tapahtumia. Täytän huomenna 22, asun monen sadan kilometrin päässä perheestä ja sukulaisista, eikä minulla ole kahtakaan ystävää joiden kanssa juhlia vanhentumista.

Itkettää jo huominen, kun perhe tapansa mukaan tulee onnittelemaan Facebookin välityksellä (soitto tai tekstarikin olisi parempi kun monotoninen "onneaa!" -seinäkirjoitus), eikä päivässäni todennäköisesti ole juurikaan juhlan tuntua. Mies minulla onneksi on, ja hän parhaansa mukaan yrittääkin panostaa päivään. Mutta ystävien puute on kaikista pahinta, kun ei voi kutsua ketään kakkukahville tai illalla muutamalle.

Ja turha sanoa, ettei syntymäpäivien(kään) enää aikuisena pitäisi mitään merkata - kyllä se merkitsee, etenkin kun yksinäisyys korostuu juuri näinä päivinä.

[/quote]

Sulle tulee todennäköisesti vielä monta syntymäpäivää elämäsi aikana ja tulet huomaamaan, että vaikka sinulla olisikin vähän isommat sosiaaliset ympyrät, eivät ne ystävät ja kaverit välttämättä ehdi juhlia sun merkkipäiviä, eivät ehkä edes muista onnitella. Eikä siinä mitään. Eivät ne sitä tahallaan tee, mutta jotenkin se vain kuuluu aikuisuuteen luopua siitä lapsekkaasta "päivänsankari"-mentaliteetista. Jos sinua muistetaan ja onnitellaan ole iloinen ja kiitollinen siitä, että ihmiset huomioivat, mutta älä odota mitään.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 16:05"]

Synttärit ja muut juhlapäivät ovat yksinäiselle pahimpia mahdollisia tapahtumia. Täytän huomenna 22, asun monen sadan kilometrin päässä perheestä ja sukulaisista, eikä minulla ole kahtakaan ystävää joiden kanssa juhlia vanhentumista.

Itkettää jo huominen, kun perhe tapansa mukaan tulee onnittelemaan Facebookin välityksellä (soitto tai tekstarikin olisi parempi kun monotoninen "onneaa!" -seinäkirjoitus), eikä päivässäni todennäköisesti ole juurikaan juhlan tuntua. Mies minulla onneksi on, ja hän parhaansa mukaan yrittääkin panostaa päivään. Mutta ystävien puute on kaikista pahinta, kun ei voi kutsua ketään kakkukahville tai illalla muutamalle.

Ja turha sanoa, ettei syntymäpäivien(kään) enää aikuisena pitäisi mitään merkata - kyllä se merkitsee, etenkin kun yksinäisyys korostuu juuri näinä päivinä.

[/quote]

Voi hyvä tavaton, mies ei ole siis ystäväsi ollenkaan ja näin ollen hänen kanssaan ei voi sitä syntymäpäivää viettää.

Kannattaa keskittyä siihen mitä on, eikä siihen mitä ei ole.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 16:28"]

Kylläpä onkin ankeaa elämää! Onnitteluja tulvii facebookiin ja mies hemmottelee. Kamalan yksinäistä, miten sä voit elää! Enpä pahempaa tietäisi kun joutua tuollaisen yksinäisyyden kouriin.

[/quote]

ja työpaikkakin vielä järjestynyt. Anteeksi vaan ap, mutta taidat olla aikamoinen itsesäälissä rypijä. Ei se elämä ole herkkua kaikilla muillakaan. 

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 16:49"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 16:05"]

Synttärit ja muut juhlapäivät ovat yksinäiselle pahimpia mahdollisia tapahtumia. Täytän huomenna 22, asun monen sadan kilometrin päässä perheestä ja sukulaisista, eikä minulla ole kahtakaan ystävää joiden kanssa juhlia vanhentumista.

Itkettää jo huominen, kun perhe tapansa mukaan tulee onnittelemaan Facebookin välityksellä (soitto tai tekstarikin olisi parempi kun monotoninen "onneaa!" -seinäkirjoitus), eikä päivässäni todennäköisesti ole juurikaan juhlan tuntua. Mies minulla onneksi on, ja hän parhaansa mukaan yrittääkin panostaa päivään. Mutta ystävien puute on kaikista pahinta, kun ei voi kutsua ketään kakkukahville tai illalla muutamalle.

Ja turha sanoa, ettei syntymäpäivien(kään) enää aikuisena pitäisi mitään merkata - kyllä se merkitsee, etenkin kun yksinäisyys korostuu juuri näinä päivinä.

[/quote]

Voi hyvä tavaton, mies ei ole siis ystäväsi ollenkaan ja näin ollen hänen kanssaan ei voi sitä syntymäpäivää viettää.

Kannattaa keskittyä siihen mitä on, eikä siihen mitä ei ole.

[/quote]

Kuinka sitä osaisi kirjoittaa niin, ettei tulisi tällaisia väärinymmärryksiä.. Mies siis on ystäväni, paras sellainen, mutta lähinnä ajattelin tässä muita (olemattomia) ystäviä, jotka olisivat voineet liittyä seuraamme. Ap