Nyt loppuu juominen
Olen 25v ja juonut n. neljä vuotta lähes joka päivä. Olen ollut pisimmillään kuusi viikkoa juomatta.
Koen menettäneeni paljon alkoholin vuoksi. Parhaat nuoruusvuoteni. Juontihetkellä tunteja tai kokonaisen illan, ja tietty seuraavan päivän. Vaikka ei joisikaan humalaa, niin seuraava päivä on silti puolitehoinen, eikä pysty esim fyysisiin suorituksiin. Humalassa sanotut asiat ja tunnetut tunteet eivät ole aitoja.
.
Olen jo aiemmin myöntänyt itselleni olevani alkoholisti, mutta muut eivät ymmärrä asiaa, koska käynhän joka päivä töissä, raha-asiani ovat kunnossa, minulla on siisti koti ja hyvä puoliso.
.
Nyt saa loppua ikihyviksi se viinin siemailu kotona. Viini on kyllä hyvää ja aluksi sitä maun vuoksi joinkin, mutta vielä parempiakin juomia on. Kysymys kuuluu, että onko linjoilla muita raittiita alkoholisteja tai suurkulutuksen lopettaneita? Miten etenitte päätöksen tekemisestä, haitteko ulkopuolista apua vai selviydyittekö yksin? Ja mielenkiinnosta, oletteko joutuneet selittelemään juomattomuuttanne?
Kommentit (16)
P.S. Hienoa, että ajattelet tätä jo noin nuorena! Sulla on elämä edessä, ei ole yhtään liian myöhäistä. Onnea matkaan!
t. 2
Koen, että omalla kohdallani kokonaan lopettaminen on ainoa vaihtoehto. Olen yrittänyt kohtuukäyttää, ottaa vaan pari kun menen ulos, mutta sitä kestää korkeintaan muutaman kerran. Sitten luisun taas viikolla tissutteluun.
Harrastan liikuntaa nyttenkin, mutta luonnollisestikaan en saa sitä täydellä teholla tehtyä. Ehkä aloitan uuden lajin, jossa haluaisin kehittyä ja edetä, esim. jooga kiinnostaa. Eipä mene rahaakaan enempää, kun Suomessa juominen on niin kallista, että eiköhän sieltä ne joogatuntimaksut säästy :)
Ap
Yks vinkki: vähennä tilaisuuksia, joissa tulee kiusaus juoda. Itse käyn "ulkona" enää hyvin harvoin ja liikun lähes päivittäin sen verran, ettei juominen sovi kuvioihin. Kun menen "ulos", en ole yleensä yhtään niin myöhään kuin ennen, lähden kotiin ajoissa ja herään silloinkin aika reippaana seuraavaan päivään. Joskus kyllä lipsahtaa, pari krt vuodessa. Sitten pidän taas entistä pidemmän tauon.
Yksi hyvä keino harrastaa liikuntaa ja säästää vaikka joogatuntimaksutkin: jumppavideot ym., joilla on helppo treenata koska itselle sopii. Jooga kuuluu minunkin harrastuksiini, pitää olla vaihtelua lajeissa, ettei kyllästy.
Kukaan ei muuten ole ihmetellyt juomattomuuttani, ex-mies korkeintaan. Eniten varmaan minä itse :)
2
Juomattomuuden ihmettelyä kyselin, koska olen pannut merkille jos kaveriporukassa joku ei ulkoilukerralla juo, niin hän on joutunut aikamoiseen tenttiin. Mietin että miten sitten niillä, jotka eivät koskaan ota.
Mulla on onneksi kaikenlaisia kavereita, eikä läheskään kaikki biletä vaan tykkää ennemmin ulkoilla. Bilettäjäkavereita pitää varmaan aluksi ainakin tavata vain jossain kahvilassa tai harrastuksen merkeissä :)
Ap
Kannattaa varautua siihen, että jotkut tenttaa ja tyrkyttää sitten kun ei ota. Harvoin kuitenkaan tekevät sitä ilkeyttään, eivät vaan oikeasti jotenkin ymmärrä tilannetta. Samat vinkit antaisin kuin muutkin, vältä ainakin alkuun tilanteita, joissa pääaiheena on juominen. Ideaalitilanne on se, että dokaaminen ei enää pyöri päässä ja on päässyt sellaiseen arkeen, johon alkoholi ei päivittäin tai viikottain yksinkertaisesti kuulu.
Mulla on sama kokeilu menossa. Juominen jäi joitain viikkoja sitten. Voin yrittää tsempata sua tällä pienellä kokemuksella.
Hyviä asioita jo nyt: uni paranee oikeasti. Aikaa tuntuu olevan todella paljon enemmän, se on tosi ihmeellistä. Syön nyt vain kun on nälkä kun viina ei vääristä havaintoja. Rahaa säästyy. Paino tippuu. Kohtaan nyt suoraan, raakana, elämäni ongelmakohdat ja kun en käytä viinaa angstin turruttamiseen, alan löytää uusia keinoja selviytyä vaikeista asioista. Tunnistan, että vaikeissa tilanteissa tulee halua juoda mutta sivuutan tunteen ja saan siitä lisää itsevarmuutta.
Olen raitis alkoholisti; raittiutta takana kohta viisi vuotta. Kun lopetin juomisen, välttelin jonkun aikaa baareja ja kosteita juhlia. Kotiin ei myöskään hankittu minkäänlaista alkoholia. Nyttemmin minua ei haittaa tippaakaan muitten juominen tai biletys, minusta on ihan yhtä hauskaa, jos ei hauskempaakin olla itse selvin päin. Ei tarvitse pelätä mokailevansa tai puhuvansa tyhmiä.
Alussa tietysti ystävät ihmettelivät miksen juo. Sanoin suoraan että huomasin juovani liikaa, ja nyt olen ilman. Vuosien varrella siihen on totuttu; joskus joku kysyy enkö enää koskaan aio juoda tms, mutta vastaan vain että en nyt ainakaan tänä iltana, tulevaisuudesta en tiedä.
Elämä on sata kertaa mukavampaa ilman alkoholia.
11, kävikö sullekin niin että yhtäkkiä aikaa tuntui olevan enemmän kuin ennen? T. 9
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:51"]
11, kävikö sullekin niin että yhtäkkiä aikaa tuntui olevan enemmän kuin ennen? T. 9
[/quote]
On paljonkin, plus energiaa ja tarmoa ja kiinnostusta kaikkeen.
Muistan vielä, miten mukava olo oli viime syksynä kun pidin tuon kuuden viikon selväpäisen kauden. En ymmärrä, miksi menin katkaisemaan sen ja miten sen tunteen muistelu ei aiemmin ole motivoinut lopettamaan!
Perinteinen viininhörppimisillan jälkeinen pistävä mahakipu alkoi jälleen. En tiedä miksi olen halunnut tuhota terveyttäni näin. Jos pyydän rutiinikäynnin yhteydessä työterveyshuollosta ammattiapua, niin meneekö tieto työnantajalleni jotain kautta?
Ap
Päihdelinkki-sivuilla kannattaa käydä, paljon vertaistukea, kokemuksia ja tietoa sekä lopettajille että vähentäjille.
Hei,
join aikanaan turhan paljon mieheni seuraksi. Eron jälkeen olen raitistunut vähitellen yhä enemmän. Juon edelleen mielelläni joskus vaikka pullon puoliksi ystävän kanssa, miksei kaksikin - mutta harvoin, muutaman kerran vuodessa. Joskus otan lasillisen tai kaksi, mutta harvoin sekin enkä kaipaa enempää. Kadotetut ja hukatut päivät eivät kiinnosta, vaikka viinistä pidänkin. Joskus on kiva olla vähän humalassa, mutta krapulaa en huoli.
Haluan sanoa, että seura vaikuttaa, valitse raitista seuraa ja keksi itsellesi muuta tekemistä. Nykyinen mieheni ei juo juuri lainkaan, kyllä voi sanoa, että seura tekee kaltaisekseen. Toinen vaikuttava asia on se, että haen ja saan nykyään mielihyvää liikunnasta. Krapulassa en jaksa liikkua, jotenjos aion ja haluan liikkua, en juo!
Muutenkaan ei tee mieli, kun toinen ei juo. En halua olla humalassa ja haista viinalta tai olla väsynyt krapulassa, kun vieressä on parempaa seuraa.
Suosittelen siis liikuntaharrastusta ja raitista seuraa. Ja yksi pointti on ainakin minulla, että alkoholinkäyttöä ei välttämättä ole pakko lopettaa kokonaan, jos ei halua. Itse olen vähentänyt vähitellen ja se on käynyt ihan itsestäänkin vähän kerrallaan, jotenkin huomaamatta. Tai halusinkin toki vähentää, mutta on yllätys olla nykyään näinkin raitis. Monta täysin tipatonta juhlapäivää menee itsestään eikä viikonloppuihini todellakaan kuulu viinipullo ja pari olutta kuten ennen kun join ex-miehen seuraksi, joka joi lisäksi vähän viinaa ja mäyräkoiran joka pe, la ja muutamia oluita vähän joka ilta viikollakin - ja sen kyllä huomasi!