Välillä tulee sellainen tunne, että kuluttaja on päävastuussa maatilojen kannattavuudesta. Onko se?

Vierailija kirjoitti:

Kusipäiset kauppaketjut S ja K tappavat viimeisetkin talonpojat.

Sen jälkeen Suomessa syödään ulkomailta tuotuja salmonellamunia ja antibioottilihaa ja - maitoa.  Raha ratkaisee.

Ja sitten kun tulee joku kriisi. Vaikkapa sota Eurooppaan niin ruoka ei kuljekaan enää kovin hyvin Suomeen asti.

Viljelläänkö me sitten perunoita kukkaruukussa, vai mistä hommataan ruokaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä oikein sitä, että tuottajat valittaa etteivät he saa riittävästi katetta kun myyvät tuotteita marketteihin. Sitten, kun he myyvät niitä tuotteitaan suoraan kuluttajalle ilman välikäsiä, niin niiden tuotteiden hinta on ihan huomattavan paljon kalliimpi kuin näissä marketeissa. Ihmiset varmaan ostaisivat enemmän suoraan tuottajilta, jos tuotteiden hinnat olisi edes samat kuin paikallisessa s-marketissa, saisivathan ne tuottajat silloinkin enemmän, mut ei. Että miksi pitää hinnoitella itsensä ihan ulos, eikö ole parempi myydä pienemmällä katteella enemmän, kuin isolla katteella vähän? Ei tavallisella ihmisellä ole tässä maassa varaa maksaa jauhelihasta 25 euroa kilolta ja tomaateista 10e/kg. 

Ja eikö ne maataloustuet ole juuri sitä varten, että ne kattaa osan tuotantokuluista niin ettei ne kaikki jää kuluttajan maksettavaksi?

Yhden ruhon tarkastuttaminen eläinlääkärillä on huomattavasti kalliimpaa kuin jos eläinlääkäri tarkastaa teurastamossa 100 ruhoa (siis kappalehinta on kalliimpaa), jo tästä tulee kuluja. Lisäksi kuluja tulee myyntitilasta, sen täytyy täyttää elintarvikemyynnin ehdot. Tilan kulut on suhteessa suuret, koska vaikka liikevaihto on pienempi kuin marketilla, silti vaatimukset samat esim. kylmäketjun ja ikkunanpuitteiden materiaalin osalta.

Eikä se ole ihan halpaa palkata joku myymälään, koska tilan työt ovat sen verran moninaiset, ettei kesken lantakoneen korjaamisen oikein voi pyrähtää lihaa pakkaamaan. Ei niissä tilamyymälöiden lihoissa ole katetta oikeastaan lainkaan, enemmän ne on eräänlaista epätoivoista pinnallaräpiköintiä.

Ternimaidolle olisi ottajia, mutta kun ilmoittaa, että sen voi käydä itse lypsämässä omiin astioihin eikä tila ota mitään vastuuta kylmäketjusta tai hygieniasäädöksistä, niin ottajia ei enää olekaan. Annetaan vasikoille mieluummin kuin ryhdytään puljaamaan ostajien kanssa.

Muistanko oikein, että kymmenisen vuotta sitten tuli jokin merkittävä tilamyyntiä koskeva tiukennus?

Vierailija kirjoitti:

Kuluttaja maksaa sen hinnan, jonka kauppias pyytää. Miksi Jussi myy niin halvalla, ettei itselle jää mitään. En ymmärrä.

Mutta kun kauppa voi hinnoitella sen tuotteen niinkuin haluaa.

Sisäänosto hinta voi olla sama suomalaisella ja ulkolaisella tuotteella mutta myyntihinta onkin sitten muuta. Eli eurolla sisään ja ulkolainen 1,5 ulos ja suomalainen 4 euroo ulos ja sitten ihmetellään että minä maksaa. Lisäksi voidaan laittaa hävikki kotimaisen tukun/tuottajan niskaan mutta ulkomaisesta vastaa kauppa, kumpi tuote silloin sijoitetaan ja hinnoitellaan houkuttammin?

Tässä kohtaa voisi ajatella sille kuluttajalle sitä valinta vastuuta. Eli jos se ulkolainen tuote ei vaan mene kaupaksi niin ei se kauppa sitä ota valikoimiin. Mutta kun vain halvin kiinnostaa niin kyllähän kauppa sitä tarjoaa.

Tähän saattaa tulla muutos kun se hinta on räjähtämässä käsin ulkomaillakin, mutta kysymys on että paljonko tuotanto ehtii supistua sitä ennen. Lisäksi välillisiä työpaikkoja tulee katoamaan myös reilusti, ei se ole vain ne tilojen konkurssit. Kyllä ne einekset tuodaan tänne valmiina kun ne on jostain syystä halvempia tehdä Puolassa ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä oikein sitä, että tuottajat valittaa etteivät he saa riittävästi katetta kun myyvät tuotteita marketteihin. Sitten, kun he myyvät niitä tuotteitaan suoraan kuluttajalle ilman välikäsiä, niin niiden tuotteiden hinta on ihan huomattavan paljon kalliimpi kuin näissä marketeissa. Ihmiset varmaan ostaisivat enemmän suoraan tuottajilta, jos tuotteiden hinnat olisi edes samat kuin paikallisessa s-marketissa, saisivathan ne tuottajat silloinkin enemmän, mut ei. Että miksi pitää hinnoitella itsensä ihan ulos, eikö ole parempi myydä pienemmällä katteella enemmän, kuin isolla katteella vähän? Ei tavallisella ihmisellä ole tässä maassa varaa maksaa jauhelihasta 25 euroa kilolta ja tomaateista 10e/kg. 

Ja eikö ne maataloustuet ole juuri sitä varten, että ne kattaa osan tuotantokuluista niin ettei ne kaikki jää kuluttajan maksettavaksi?

Yhden ruhon tarkastuttaminen eläinlääkärillä on huomattavasti kalliimpaa kuin jos eläinlääkäri tarkastaa teurastamossa 100 ruhoa (siis kappalehinta on kalliimpaa), jo tästä tulee kuluja. Lisäksi kuluja tulee myyntitilasta, sen täytyy täyttää elintarvikemyynnin ehdot. Tilan kulut on suhteessa suuret, koska vaikka liikevaihto on pienempi kuin marketilla, silti vaatimukset samat esim. kylmäketjun ja ikkunanpuitteiden materiaalin osalta.

Eikä se ole ihan halpaa palkata joku myymälään, koska tilan työt ovat sen verran moninaiset, ettei kesken lantakoneen korjaamisen oikein voi pyrähtää lihaa pakkaamaan. Ei niissä tilamyymälöiden lihoissa ole katetta oikeastaan lainkaan, enemmän ne on eräänlaista epätoivoista pinnallaräpiköintiä.

Ternimaidolle olisi ottajia, mutta kun ilmoittaa, että sen voi käydä itse lypsämässä omiin astioihin eikä tila ota mitään vastuuta kylmäketjusta tai hygieniasäädöksistä, niin ottajia ei enää olekaan. Annetaan vasikoille mieluummin kuin ryhdytään puljaamaan ostajien kanssa.

Muistanko oikein, että kymmenisen vuotta sitten tuli jokin merkittävä tilamyyntiä koskeva tiukennus?

Niillä ei oikeastaan ole väliä. Tilamyynnin volyymi on niin pieni että se on vaan liian kallista ylläpitää edes pikku kauppojen hinnoilla.

Ja ne vaatimukset on tosiaan samoja niin isoilla kuin pienillä, koskee myös muita pieniä kioskeja kauppoja ym. ei vain tilamyyntiä.

Miten käy Suomen huoltovarmuuden, kun maatalous kamppailee kriisin keskellä?

Huoltovarmuuskeskus arvioi, että maatalouden akuutti kannattavuuskriisi vaikuttaa tuotantoon sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Suomi paahtui helteessä viime kesän, ja satokausi oli vaikea. Energian, lannoitteiden, rehun ja työn hintojen jatkuva nousu ajaa maatiloja ahdinkoon. Lisäksi Ukraina on vaarassa joutua Venäjän suurhyökkäyksen kohteeksi, ja sota voi heijastua Itämerelle.

Nämä ovat hyviä syitä kysyä, pystyykö Suomi turvaamaan elintarvikehuoltonsa kaikissa oloissa.

– Voi hyvinkin käydä niin, että meidän kylvömäärämme tulevat olemaan tulevana kesänä  poikkeuksellisen alhaiset. Se vaikuttaa siihen, mitä tulee satokauden jälkeen: millaista satotasoa meillä on saatavissa ja miten se riittää meidän omaan kulutukseemme. Tätä pidän erittäin kriittisenä asiana, ministeri Leppä sanoi Ylelle.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008612011.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä oikein sitä, että tuottajat valittaa etteivät he saa riittävästi katetta kun myyvät tuotteita marketteihin. Sitten, kun he myyvät niitä tuotteitaan suoraan kuluttajalle ilman välikäsiä, niin niiden tuotteiden hinta on ihan huomattavan paljon kalliimpi kuin näissä marketeissa. Ihmiset varmaan ostaisivat enemmän suoraan tuottajilta, jos tuotteiden hinnat olisi edes samat kuin paikallisessa s-marketissa, saisivathan ne tuottajat silloinkin enemmän, mut ei. Että miksi pitää hinnoitella itsensä ihan ulos, eikö ole parempi myydä pienemmällä katteella enemmän, kuin isolla katteella vähän? Ei tavallisella ihmisellä ole tässä maassa varaa maksaa jauhelihasta 25 euroa kilolta ja tomaateista 10e/kg. 

Ja eikö ne maataloustuet ole juuri sitä varten, että ne kattaa osan tuotantokuluista niin ettei ne kaikki jää kuluttajan maksettavaksi?

Yhden ruhon tarkastuttaminen eläinlääkärillä on huomattavasti kalliimpaa kuin jos eläinlääkäri tarkastaa teurastamossa 100 ruhoa (siis kappalehinta on kalliimpaa), jo tästä tulee kuluja. Lisäksi kuluja tulee myyntitilasta, sen täytyy täyttää elintarvikemyynnin ehdot. Tilan kulut on suhteessa suuret, koska vaikka liikevaihto on pienempi kuin marketilla, silti vaatimukset samat esim. kylmäketjun ja ikkunanpuitteiden materiaalin osalta.

Eikä se ole ihan halpaa palkata joku myymälään, koska tilan työt ovat sen verran moninaiset, ettei kesken lantakoneen korjaamisen oikein voi pyrähtää lihaa pakkaamaan. Ei niissä tilamyymälöiden lihoissa ole katetta oikeastaan lainkaan, enemmän ne on eräänlaista epätoivoista pinnallaräpiköintiä.

Ternimaidolle olisi ottajia, mutta kun ilmoittaa, että sen voi käydä itse lypsämässä omiin astioihin eikä tila ota mitään vastuuta kylmäketjusta tai hygieniasäädöksistä, niin ottajia ei enää olekaan. Annetaan vasikoille mieluummin kuin ryhdytään puljaamaan ostajien kanssa.

Ruhot pitää myös eläinlääkärin tarkistaa kahteen kertaan, ensin elävä eläin ja sitten liha. Tämä luonnollisesti maksaa. Jos ei ole tilateurastamoa, eläimet pitää viedä teurastamoon, ja määräaikainen eläinkuljetuslupa maksaa. Lihojen leikkuu ja pakkaus luonnollisesti maksaa. Isot lihatalot saa volyymin takia näitä kustannuksia painettua alemmas.

Olen umpikaupunkilainen joka symppaa maatalousyrittäjiä ja ostaa pääosin suomalaista ruokaa. Jos haluaa ostaa pelkän hinnan perusteella jotta säästää 10 senttiä niin turha toisaalta valittaa että joku tulee halpatyömaista tekemään muutkin työt tai ainakin se kuulostaa oudolta.

Onhan se hullunkurista, että minulla ei ole varaa ostaa tavallista naudanlihaa suoraan tilalta, mutta kaupasta -joka laittaa törkeät katteet vielä päälle- voikin olla varaa jopa luomuversioon!

Tilamyynti on usein aika huonosti auki, tyyliin kahdesti viikossa kolme tuntia kerrallaan, joten eiköhän joku perheestä hoida puotia sen aikaa (vrt. ulkopuolelta palkattu). Osalla tiloista ei ole mitään kauppaa vaan pelkkä noutopiste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Ruoka on jo nyt liian kallista. Tilakokojen pitää suurentua, jotta maatalouden toiminta tehostuu ja hinnat alenee, kuten muillakin aloilla on käynyt.

Miksi keski-Euroopassa on paljon pikkutiloja ja ovat ihan kannattavia? Hinnatkin halvemmat kuin täällä.

Suomessa välistä vetää keskusliikkeet, joiden voitot kasvaa koko ajan, kun tuottajan tulot pienenee.

😈

Suomen väestötiheys 18,2 asukasta neliökilometriä kohden, Saksan 240. Noin aluksi.

Maatiloilla viljellään myös viljaa, kauraa, ruista, ohraakin ja muita viljoja.  Jonkin verran myös sokerijuurikasta.

Miten suuri lie Suomen viljavaraston huoltovarmuus tilanne on?

Ja kannattaa muistaa sekin, että kun maatilat vähenee, kaikki tuotantokin vähenee, siinä menee työpaikkoja, myös lihajalostamoilta (leikkeleet, makkarat yms.)  meijereiltä, sekä muilta, jotka jatko jalostavat maatalouden tuotteita.

Se koskettaa koko yhteiskuntaa laajasti.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se hullunkurista, että minulla ei ole varaa ostaa tavallista naudanlihaa suoraan tilalta, mutta kaupasta -joka laittaa törkeät katteet vielä päälle- voikin olla varaa jopa luomuversioon!

Tilamyynti on usein aika huonosti auki, tyyliin kahdesti viikossa kolme tuntia kerrallaan, joten eiköhän joku perheestä hoida puotia sen aikaa (vrt. ulkopuolelta palkattu). Osalla tiloista ei ole mitään kauppaa vaan pelkkä noutopiste.

Ei ole ollenkaan hullunkurista. Jos vaatimukset on samat muutaman kilon myynnille versus muutaman tuhannen kilon myynnille niin se yksikköhinta vaan kirpoo järjettömäksi. Hyvin harvalle tilamynti on oikeasti kannattavaa enemmän se on pr hommaa.

Itse ostan suomalaista, lihan suoraan tilalta eikä hinnassa ole juurikaan eroa. Mutta tiedän saavani luomulihaa ja tiedän mikä eläin on laitettu teuraaksi, sekä sen miten se eläin on elänyt. Maussa on todella suuri ero.

Jos emme suosi suomalaista, niin kohta syödään gmo muunneltua ruokaa ja antibiooteilla kyllästettyä lihaa.

Ainoastaan hedelmät joita ei Suomesta saa niin ostan ulkolaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Ruoka on jo nyt liian kallista. Tilakokojen pitää suurentua, jotta maatalouden toiminta tehostuu ja hinnat alenee, kuten muillakin aloilla on käynyt.

Miksi keski-Euroopassa on paljon pikkutiloja ja ovat ihan kannattavia? Hinnatkin halvemmat kuin täällä.

Suomessa välistä vetää keskusliikkeet, joiden voitot kasvaa koko ajan, kun tuottajan tulot pienenee.

😈

Suomen väestötiheys 18,2 asukasta neliökilometriä kohden, Saksan 240. Noin aluksi.

Eilisessä IS:n jutussa kerrottiin esimerkkinä, että naudanlihan tuottajahinnan nousu on ollut Suomessa muutamia prosentteja, kun se Keski-Euroopassa on ollut jopa kymmeniä prosentteja.

– Suomi on jäänyt peränpitäjäksi. Naudanlihan tuottajahinta on noin 3,5 euroa kilolta, kun Saksassa ollaan jo viidessä eurossa. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008608401.html

Vierailija kirjoitti:

Maatiloilla viljellään myös viljaa, kauraa, ruista, ohraakin ja muita viljoja.  Jonkin verran myös sokerijuurikasta.

Miten suuri lie Suomen viljavaraston huoltovarmuus tilanne on?

Ja kannattaa muistaa sekin, että kun maatilat vähenee, kaikki tuotantokin vähenee, siinä menee työpaikkoja, myös lihajalostamoilta (leikkeleet, makkarat yms.)  meijereiltä, sekä muilta, jotka jatko jalostavat maatalouden tuotteita.

Se koskettaa koko yhteiskuntaa laajasti.

Huoltovarmuus on samaa luokkaa kuin koronamaskeilla.

Kun kriisi tulee odotetaan pari-kolme vuotta jos joku tila saisi maidon ja lihantuotannon vauhtiin

Jos löytyy halukkaita aloittamaan uudelleen.

Siihen asti syökää kynsiänne.

Meillä maalaisilla on ne omat peltotilkut jota viljellään itsellemme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä oikein sitä, että tuottajat valittaa etteivät he saa riittävästi katetta kun myyvät tuotteita marketteihin. Sitten, kun he myyvät niitä tuotteitaan suoraan kuluttajalle ilman välikäsiä, niin niiden tuotteiden hinta on ihan huomattavan paljon kalliimpi kuin näissä marketeissa. Ihmiset varmaan ostaisivat enemmän suoraan tuottajilta, jos tuotteiden hinnat olisi edes samat kuin paikallisessa s-marketissa, saisivathan ne tuottajat silloinkin enemmän, mut ei. Että miksi pitää hinnoitella itsensä ihan ulos, eikö ole parempi myydä pienemmällä katteella enemmän, kuin isolla katteella vähän? Ei tavallisella ihmisellä ole tässä maassa varaa maksaa jauhelihasta 25 euroa kilolta ja tomaateista 10e/kg. 

Ja eikö ne maataloustuet ole juuri sitä varten, että ne kattaa osan tuotantokuluista niin ettei ne kaikki jää kuluttajan maksettavaksi?

Yhden ruhon tarkastuttaminen eläinlääkärillä on huomattavasti kalliimpaa kuin jos eläinlääkäri tarkastaa teurastamossa 100 ruhoa (siis kappalehinta on kalliimpaa), jo tästä tulee kuluja. Lisäksi kuluja tulee myyntitilasta, sen täytyy täyttää elintarvikemyynnin ehdot. Tilan kulut on suhteessa suuret, koska vaikka liikevaihto on pienempi kuin marketilla, silti vaatimukset samat esim. kylmäketjun ja ikkunanpuitteiden materiaalin osalta.

Eikä se ole ihan halpaa palkata joku myymälään, koska tilan työt ovat sen verran moninaiset, ettei kesken lantakoneen korjaamisen oikein voi pyrähtää lihaa pakkaamaan. Ei niissä tilamyymälöiden lihoissa ole katetta oikeastaan lainkaan, enemmän ne on eräänlaista epätoivoista pinnallaräpiköintiä.

Ternimaidolle olisi ottajia, mutta kun ilmoittaa, että sen voi käydä itse lypsämässä omiin astioihin eikä tila ota mitään vastuuta kylmäketjusta tai hygieniasäädöksistä, niin ottajia ei enää olekaan. Annetaan vasikoille mieluummin kuin ryhdytään puljaamaan ostajien kanssa.

Ruhot pitää myös eläinlääkärin tarkistaa kahteen kertaan, ensin elävä eläin ja sitten liha. Tämä luonnollisesti maksaa. Jos ei ole tilateurastamoa, eläimet pitää viedä teurastamoon, ja määräaikainen eläinkuljetuslupa maksaa. Lihojen leikkuu ja pakkaus luonnollisesti maksaa. Isot lihatalot saa volyymin takia näitä kustannuksia painettua alemmas.

Kun nauta menee teuraaksi ja palautuu takaisin tuottajalle, maksaa kuljetukset+teurastus+tarkastukset enemmän kuin kilo jauhelihaa kaupassa. Se on kuitenkin sellaista lihaa, josta tietää tarkasti, miten eläin on elänyt, mitä syönyt, miten lääkitty (tai yleensä ei ole ollut tarvetta lääkinnälle) ja vaikka se ei ole virallisesti luomua (se luomutarkastus maksaisi muuten vielä melkein satasen lisää), niin se on käytännössä juuri sitä.

Moni tuntuu kuvittelevan, että maanviljelijä myy tuotteet suoraan kauppaan. Eihän se niin mene, ette te osta kaupasta jyviä ja ruhoja vaan tuote jalostetaan välissä. Kyllä ne välistävetäjät sieltä löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se hullunkurista, että minulla ei ole varaa ostaa tavallista naudanlihaa suoraan tilalta, mutta kaupasta -joka laittaa törkeät katteet vielä päälle- voikin olla varaa jopa luomuversioon!

Tilamyynti on usein aika huonosti auki, tyyliin kahdesti viikossa kolme tuntia kerrallaan, joten eiköhän joku perheestä hoida puotia sen aikaa (vrt. ulkopuolelta palkattu). Osalla tiloista ei ole mitään kauppaa vaan pelkkä noutopiste.

Joitakin vuosia sitten asuin Saksassa ja sieltä on jäänyt mieleen lähiöissä kiertävät maatilojen myyntiautot.

Ne kulkivat kuin jäätelöautot konsanaan ja olivat hyvin suosittuja.

Ainakin ostaminen oli helppoa kun ei tarvinnut lähteä etsimään maatiloja eikä selvitellä niiden aukioloja. Olisi kiva jos Suomessakin olisi samanlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se hullunkurista, että minulla ei ole varaa ostaa tavallista naudanlihaa suoraan tilalta, mutta kaupasta -joka laittaa törkeät katteet vielä päälle- voikin olla varaa jopa luomuversioon!

Tilamyynti on usein aika huonosti auki, tyyliin kahdesti viikossa kolme tuntia kerrallaan, joten eiköhän joku perheestä hoida puotia sen aikaa (vrt. ulkopuolelta palkattu). Osalla tiloista ei ole mitään kauppaa vaan pelkkä noutopiste.

Joitakin vuosia sitten asuin Saksassa ja sieltä on jäänyt mieleen lähiöissä kiertävät maatilojen myyntiautot.

Ne kulkivat kuin jäätelöautot konsanaan ja olivat hyvin suosittuja.

Ainakin ostaminen oli helppoa kun ei tarvinnut lähteä etsimään maatiloja eikä selvitellä niiden aukioloja. Olisi kiva jos Suomessakin olisi samanlaisia.

Mites niille jätskiautoille kävikään? Ei onnistu Suomessa, täällä on niin vahva kotimaisen työnvastainen ilmapiiri ettei mitään rajaa. Julkisesti ollaan kyllä eri mieltä mutta teot jotain muuta. Täällä maksetaan extraa ettei vaan naapuri tms hyödy.