Jos tuntee tavanneensa elämänsä miehen, kannattaako jättää nykyinen mies?
Eräs mies on kolahtanut liian kovaa ja hän tuntuu Siltä Oikealta. Kannattaako jättää nykyinen? Olen nuori ja ei ole kihlasormusta saati lapsia nykyisen kanssa. Tuntuu väärältä kävellä tämän miehen ohi noteeraamatta, koska on suhteessa toisen kanssa.
Kommentit (50)
Jotkut ikäiseni ovat kihloissa ja kun itse mietin sitä, että mieheni kosisi minua nyt niin en pystyisi sanoa kyllä! En haluaisi mennä naimisiin mieheni kanssa. Mielestäni huolestuttava ajatus. Haluaisin olla suhteessa, jossa voisin sanoa haluavani olevan 110 prosenttisesti. Tuntuu jo nyt kusettamiselta kun olen mieheni kanssa edelleen ja ajattelen tällaisia. Eivät nämä ole terveitä ajatuksia. -ap
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 20:37"]Jotkut ikäiseni ovat kihloissa ja kun itse mietin sitä, että mieheni kosisi minua nyt niin en pystyisi sanoa kyllä! En haluaisi mennä naimisiin mieheni kanssa. Mielestäni huolestuttava ajatus. Haluaisin olla suhteessa, jossa voisin sanoa haluavani olevan 110 prosenttisesti. Tuntuu jo nyt kusettamiselta kun olen mieheni kanssa edelleen ja ajattelen tällaisia. Eivät nämä ole terveitä ajatuksia. -ap
[/quote]
Kyllähän tuo on väärin nykyistäsi kohtaan.
Olin 23 kun tapasin mieheni. Mulla oli säätöä toisenkin miehen kanssa, mutta jokin ei vain tuntunut loksahtavan kohdalleen tuossa suhteessa. Mieheni kanssa oli hyvä olla, kuin olisin tekemisissä parhaimman ystävän kanssa. Menimme naimisiin 4 kk tapaamisesta ja nyt onnellista avioliittoa takana kohta 10 vuotta ja lapsia neljä.
Minusta etsiä kannattaa silmät avoinna niin kauan kuin ei olla sitouduttu avioliiton tai lasten kautta. Jos ei ole valmis silloin pysymään kumppaninsa kanssa, ei pidä mennä tekemään niitä lapsia eikä avioitua. Sitten kun ne askeleet on otettu suhteen eteen tehdään töitä, olipa se millainen tahansa paitsi väkivaltainen tai alkoholistinen tai muu vastaava.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 20:47"]Minusta etsiä kannattaa silmät avoinna niin kauan kuin ei olla sitouduttu avioliiton tai lasten kautta. Jos ei ole valmis silloin pysymään kumppaninsa kanssa, ei pidä mennä tekemään niitä lapsia eikä avioitua. Sitten kun ne askeleet on otettu suhteen eteen tehdään töitä, olipa se millainen tahansa paitsi väkivaltainen tai alkoholistinen tai muu vastaava.
[/quote]
Tätä mieltä olen. Lapsia en rupeaisi tekemään tässä suhteessa! Siksi en näe järkeä jatkaa. Suhteen eteen pitää tehdä töitä, jos on muita ihmisiä, jotka suhteen lopusta kärsivät. :) -ap
KYLLÄ, olettaen että elämäsi mies myös samoin tuntee ja sinut haluaa. Silloin ehdottomasti.
Tulevaisuudestahan ei koskaan ole takeita mutta olisi ikävää sitten jossain vaiheessa rukoilla vanhaa miestä takaisin. Siksi varmaan kannattaa olla aika varma.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 20:30"]
En osaa korjata tätä suhdetta. Korjausliike olisi se, että minun tunteeni miestäni kohtaan palaisivat... Ei tunteita voi palauttaa niin vain. Ei tunnu enää oikealta. En voi olla varma onko uusikaan minulle se oikea, mutta voiko elämässä olla mistään varma? -ap
[/quote]
No höpö höpö. Tuo vain kuulostaa, että torjut nyt mahdollisuutta jossa rakastaisitkin nykyistäsi. Tunteesi ovat ne, mitä tunnet sillä hetkellä. Mene vaikka pariksi yöksi muualle, kun palaat sovit nykyisen kanssa treffit ja viettäkää kiva ilta. Kokeilkaa samaa uudestaan aamupalalla ja laita teille katettu herkkuaamiainen. Keksikää muutakin arkea piristävää ja miettikää sitä yhdessä. Yhtenä iltana sinun toiveidesi mukaan, toisena hänen.
Mitä tarkoitat kannattamisella? Kannattaako miten? Entä "Se Oikea" – kuvitteletko että jokaiselle on vain yksi ainoa oikea maailmassa, jossa asuu 7 miljardia ihmistä?
Jos olet rakastunut toiseen otat itseäsi niskasta kiinni, kerrot nykyiselle kumppanillesi mikä tilanne on ja eroat hänestä. Sen jälkeen pyrit suhteeseen uuden kumppanin kanssa. Se voi onnistua tai epäonnistua, mitään takeita ei ole.
Aina kannattaa käyttäytyä vastuuntuntoisesti ja rehellisesti, niin kuin aikuinen. Silloin voi katsoa itseään peilistä, olivat ihmissuhteet millaiset tahansa.
Vielä tulee monta elämäsi miestä. Edellyttäen, että jätät avioliitot ja lapset väliin.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 20:29"][quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 20:20"]
Eikö kyseessä ole seurustelusuhde, eikä avioliitto. On normaalia päättää seurustelusuhde, joka ei tunnu hyvältä. Etenkin parikymppisenä!!
[/quote]
Mikä tahansa on normaalia, mutta ei mikä tahansa ole parhaaksi. Parhaan suhteen saa, kun rakentaa sitä olemassaolevaa ja harjoittelee rakastamaankin. Rakkaus ei ole itsekästä, mutta ap:n ajatukset poikaystävänsä jättämisestä on.
[/quote]
Ilman lapsia saa olla itsekäs, saa toki olla sitä myös lasten saannin jälkeenkin mutta ehkei ihan niin paljoa. Itseään saa ja pitää rakastaa.
Luin tämän miehelleni, joka totesi, että on parempi tuossa vaiheessa lähteä erilleen eikä leikkiä kulissia. t. yhdessä 25 vuotta
Kyllä mä olen nyt luultavasti päätökseni tehnyt. En kestä tätä tilannetta. Olen liian nuori jäämään suhteeseen, joka ei miellytä.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 21:33"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 20:29"][quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 20:20"] Eikö kyseessä ole seurustelusuhde, eikä avioliitto. On normaalia päättää seurustelusuhde, joka ei tunnu hyvältä. Etenkin parikymppisenä!! [/quote] Mikä tahansa on normaalia, mutta ei mikä tahansa ole parhaaksi. Parhaan suhteen saa, kun rakentaa sitä olemassaolevaa ja harjoittelee rakastamaankin. Rakkaus ei ole itsekästä, mutta ap:n ajatukset poikaystävänsä jättämisestä on. [/quote] Ilman lapsia saa olla itsekäs, saa toki olla sitä myös lasten saannin jälkeenkin mutta ehkei ihan niin paljoa. Itseään saa ja pitää rakastaa.
[/quote]
Jos rakastaa itseään niin paljon, että muiden tarpeet ovat alisteisia omille niin miksi mennä yhteen avioliittoon tai hankkia lapsia?
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 19:53"]Kyllä se ruoho on taas hetken päästä vihreämpää aidan toisella puolella.
Jos suhteenne on vakiintunut kykyisen kanssa, miksi et yrittäisi rakentaa sitä? Elämän arki tulee jokaisessa suhteessa, nuorempana kannattaa opetella tekemään työtä rakkauden eteen, koska se kantaa paljon paremmin läpi elämän kuin alun huuma.
[/quote]
Mutta 23 v. Silloin on oikein vaihtaa kumppania niin usein kuin haluaa. Tasasta ehtii myöhemminkin.
Itse jätin miehen 21 v, koska ahdisi, että tässäkö mun elämä on. Monen suhteen jälkeen löysin mieheni 28 v ja nyt oltu uskollisesti yhdessä jo 18 vuotta
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 20:55"]KYLLÄ, olettaen että elämäsi mies myös samoin tuntee ja sinut haluaa. Silloin ehdottomasti.
Tulevaisuudestahan ei koskaan ole takeita mutta olisi ikävää sitten jossain vaiheessa rukoilla vanhaa miestä takaisin. Siksi varmaan kannattaa olla aika varma.
[/quote]
Ei vaan kannattaa jättää nykyinen jo siitä syystä ettei ole tyytyväinen
Eikä haikailla. 23 v on niin vähän. Etsikkoaikaa jolloin etsii lähinnä itseään. Miehistä viis. Niitä tuler
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 21:49"][quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 21:33"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 20:29"][quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 20:20"] Eikö kyseessä ole seurustelusuhde, eikä avioliitto. On normaalia päättää seurustelusuhde, joka ei tunnu hyvältä. Etenkin parikymppisenä!! [/quote] Mikä tahansa on normaalia, mutta ei mikä tahansa ole parhaaksi. Parhaan suhteen saa, kun rakentaa sitä olemassaolevaa ja harjoittelee rakastamaankin. Rakkaus ei ole itsekästä, mutta ap:n ajatukset poikaystävänsä jättämisestä on. [/quote] Ilman lapsia saa olla itsekäs, saa toki olla sitä myös lasten saannin jälkeenkin mutta ehkei ihan niin paljoa. Itseään saa ja pitää rakastaa.
[/quote]
Jos rakastaa itseään niin paljon, että muiden tarpeet ovat alisteisia omille niin miksi mennä yhteen avioliittoon tai hankkia lapsia?
[/quote]
Parikymppisenä ei tarvitse tuollaisia miettiä, silloin saa elää ihan vaan itselleen.
Taas joku pelimies, joka tuntuu "Siltä Oikealta". No tee miten tykkäät. Itsepä valinnoistasi kärsit jos kärsit.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 20:55"][quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 20:30"]
En osaa korjata tätä suhdetta. Korjausliike olisi se, että minun tunteeni miestäni kohtaan palaisivat... Ei tunteita voi palauttaa niin vain. Ei tunnu enää oikealta. En voi olla varma onko uusikaan minulle se oikea, mutta voiko elämässä olla mistään varma? -ap
[/quote]
No höpö höpö. Tuo vain kuulostaa, että torjut nyt mahdollisuutta jossa rakastaisitkin nykyistäsi. Tunteesi ovat ne, mitä tunnet sillä hetkellä. Mene vaikka pariksi yöksi muualle, kun palaat sovit nykyisen kanssa treffit ja viettäkää kiva ilta. Kokeilkaa samaa uudestaan aamupalalla ja laita teille katettu herkkuaamiainen. Keksikää muutakin arkea piristävää ja miettikää sitä yhdessä. Yhtenä iltana sinun toiveidesi mukaan, toisena hänen.
[/quote]
Miksi tämä kaikki noin nuorena? Haloo. Anna aloittajan luottaa tunteisiinsa ja löytää itsensä.
Vasta lapsien ym myötä kannattaa suhteesta taistella. Kaikki eivät ole valmiita sitoutumaan nuorena. Nämä tuntemukset kertoo, että on aika jatkaa matkas
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 20:30"]En osaa korjata tätä suhdetta. Korjausliike olisi se, että minun tunteeni miestäni kohtaan palaisivat... Ei tunteita voi palauttaa niin vain. Ei tunnu enää oikealta. En voi olla varma onko uusikaan minulle se oikea, mutta voiko elämässä olla mistään varma? -ap
[/quote]
Kaikki kuolee jossain vaiheessa, mikään muu ei ole elämässä varmaa.