Mistä voisin selvittää, mikä ulkonäössäni on vikana?

Vierailija kirjoitti:

Ap on kertonut aiemmin että joku poikaystävä on kehunut häntä kauniiksi ja nyt on jossain muuallakin saanut ihmisiltä kehuja joita valitsee olla uskomatta. Ap:n ulkonäössä on tuskin mitään vikaa.

Tuo täsmää, mutta se oli vuosia sitten ja hänen mielipiteensä ei edusta suomalaista keskivertomielipidettä. Olen ollut muutenkin nyt sinkku ja ilman mitään romanttista elämää/kontaktia jo puoli vuosikymmentä. 😮

Ap

Ai niin ja unohda ne komeat urheilijapojat. Niillä on jonoksi ottajia. Etsi joku vaikka matikkanero tai lääkäri. Sillä on suuremmalla todennäköisyydellä parempi palkkakin kuin jollain random urheilijalla. Paitsi unohda ne laatikkoleukalentäjäkirurgit.

En tiedä kun ei näe kuvaa sinusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenterveysongelmaa ei voi parantaa plastiikkakirurgialla.

Aivan käsittämättömän loukkaava kommentti, mutta teepä se diagnoosi nyt sitten, kiitos. Minulla nimittäin ei ole mitään mainitsemaasi, vaan olen oikeasti ruma -> olen saanut kokea epäonnistumisia ihmissuhteissa -> itsetunto on palasina.

Harva vain ymmärtää, mitä saastaa rumat ihmiset joutuvat kokemaan arjessaan. Rumuus on viimeisiä aitoja tabuja länsimaisessa yhteiskunnassa. Minua on kohdeltu törkeästi ihan konkreettisesti syntymästäni alkaen.

Lapsuuteni Vauvamuistokirjassa ainoa kommentti synnytyssairaalavierailuun liittyen oli ihmettely ulkonäöstäni. Kuulemma sukulaiseni olivat ihmetelleet oikein porukalla sitä, miten oudon näköinen vauva olin. Muistutin jotain peikkoa ja kasvoissani oli eräs piirre, jonka olivat kirjanneet muistiin.

Mua nimiteltiin ulkonäön vuoksi pienestä pitäen (eräs kasvonpiirre muokkautui lempinimekseni). Äitini haukkui ulkonäköäni toistuvasti jne. Kummitätini on aikuisena avoimesti muiden kuullen haukkunut kasvonpiirteitäni ja kukaan sukulainen ei puolustanut minua, vaikka olivat paikalla. Olen ollut suvussani elävä vitsi - mua on haukuttu ja ilkuttu yleisesti, vaikka olen hoikkakin. Eli eivät ole angstini hatusta vetäistyä höpöjuttua.

Ap

Soita tk:een. Pyydä mielenterveysapua. Sat sieltä numeron johon soittaa. Soita sinne, ja esitä tuo asiasi. Tiedän nimittäin miehen jolta puuttuu puoli naamaa, ja silti hän on naimisissa ja hänellä on 2 lasta, että älä nyt viitsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenterveysongelmaa ei voi parantaa plastiikkakirurgialla.

Aivan käsittämättömän loukkaava kommentti, mutta teepä se diagnoosi nyt sitten, kiitos. Minulla nimittäin ei ole mitään mainitsemaasi, vaan olen oikeasti ruma -> olen saanut kokea epäonnistumisia ihmissuhteissa -> itsetunto on palasina.

Harva vain ymmärtää, mitä saastaa rumat ihmiset joutuvat kokemaan arjessaan. Rumuus on viimeisiä aitoja tabuja länsimaisessa yhteiskunnassa. Minua on kohdeltu törkeästi ihan konkreettisesti syntymästäni alkaen.

Lapsuuteni Vauvamuistokirjassa ainoa kommentti synnytyssairaalavierailuun liittyen oli ihmettely ulkonäöstäni. Kuulemma sukulaiseni olivat ihmetelleet oikein porukalla sitä, miten oudon näköinen vauva olin. Muistutin jotain peikkoa ja kasvoissani oli eräs piirre, jonka olivat kirjanneet muistiin.

Mua nimiteltiin ulkonäön vuoksi pienestä pitäen (eräs kasvonpiirre muokkautui lempinimekseni). Äitini haukkui ulkonäköäni toistuvasti jne. Kummitätini on aikuisena avoimesti muiden kuullen haukkunut kasvonpiirteitäni ja kukaan sukulainen ei puolustanut minua, vaikka olivat paikalla. Olen ollut suvussani elävä vitsi - mua on haukuttu ja ilkuttu yleisesti, vaikka olen hoikkakin. Eli eivät ole angstini hatusta vetäistyä höpöjuttua.

Ap

No kaikki tuo jo selvittää sen, ettet varmasti ole ruma vaan saanut traumoja äidiltäsi ja muilta läheisiltä. Saattaa olla, että olet jopa tavallista kauniimpi ja viehättävä, tai olit ennenkuin sinut nujerrettiin ilkeyksillä. Hyötyisit keskusteluavusta, se voisi auttaa parantamaan elämääsi ja ihmissuhteita?

Tiedän että pitäis jaksaa olla hermostumatta suhun mutta se on vaikeaa. Oot kuin ihminen jonka sormi on jäänyt kipeästi hiirenloukkuun ja ongelman ratkaisu on kaikille ilmiselvä, irrota sormi. Paitsi että se on jotain mitä et suostu millään ymmärtämään. Ja omia ratkaisuja riittää. Sormi plastiikkakirugialla ohuemmaksi niin ehkä sitten ei satu, onko jollain kokemuksia?

Vierailija kirjoitti:

Ai niin ja unohda ne komeat urheilijapojat. Niillä on jonoksi ottajia. Etsi joku vaikka matikkanero tai lääkäri. Sillä on suuremmalla todennäköisyydellä parempi palkkakin kuin jollain random urheilijalla. Paitsi unohda ne laatikkoleukalentäjäkirurgit.

Ei hyvin koulutettuja saa rujolla ulkonäöllä vaan pitää hakea amis tasoista duunaria kuten roskakuskia, muuraria tai maalaria. Hyvin koulutetuilla varaa valita itseään paremman näköinen kumppani jos palkkapussi on paksu. 

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että pitäis jaksaa olla hermostumatta suhun mutta se on vaikeaa. Oot kuin ihminen jonka sormi on jäänyt kipeästi hiirenloukkuun ja ongelman ratkaisu on kaikille ilmiselvä, irrota sormi. Paitsi että se on jotain mitä et suostu millään ymmärtämään. Ja omia ratkaisuja riittää. Sormi plastiikkakirugialla ohuemmaksi niin ehkä sitten ei satu, onko jollain kokemuksia?

Olipa harvinaisen nappiin sanottu. Kiitos!

Yleensä näillä itseään rumana pitävillä ei ole kyse rumuudesta, vaan siitä että näkee itsensä ihan sysirumana. Vähän samoin kuin anorektikko näkee itsensä lihavana, vaikka jo luut törröttää. Kyseessä on ihan oikeasti mielenterveyden ongelma. Olen itsekin siitä kärsinyt koko ikäni ja sekin on outoa, että näen itseni eri näköisenä mielialojeni mukaan. Joinakin päivinä peilistä katsoi ihan nätti tyttö, mutta joinakin päivinä en voinut edes katsoa peiliin koska näin siellä hirviön. En niinä päivinä kyennyt edes meikkaamaan koska en halunnut katsoa itseäni peilistä.

Nyt kun olen jo vanha ja ryppyinen ja lihonnut masennuksesta kymmeniä kiloja, eli olen ihan OIKEASTI ruma, tajuan että en silloin nuorena ollut. Mutta eipä se enää tässä vaiheessa mitään auta. Harmittaa vaan jälkeenpäin, että olin ihan nätti hoikka tyttö enkä osannut nauttia siitä ollenkaan. Parisuhdekin meni pieleen sen takia, etten uskonut mieheni pitävän minua kauniina ja olin epävarma ja mustasukkainen jatkuvasti, koska ajattelin että mies on vain kanssani koska ei muutakaan saa ja etsii koko ajan parempaa. En seksistäkään osannut nauttia kun mietin vain omaa (eli mielestäni järkyttävän hirviömäisen rumaa) ulkonäköäni.

Vierailija kirjoitti:

Terapeuttihullu on älykkökategorian ammattivalittaja.

Siinä missä se originaali edustaa junttikategoriaa.

Molemmat yhtä huomionkipeitä, jotka periaatteessa pitäisi jättää tyystin vaille sitä huomiota. 

Nappiin sanottu tämäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedät olevasi ruma, mutta kuitenkaan et tiedä millä tavalla?

No tavallaan näin. Mulle on kuittailtu piirteistä x ja y syntymästäni lähtien. Olen saanut erittäin huonot kortit ulkonäöllisesti, vaikka vanhempani ovat aina olleet ihan kivannäköisiä. Kun katson peiliin, olen tavallaan ruma, mutta tavallaan joskus ihan ok. Kuvissa sama juttu. Musta saa hirveitä ja yllättävän siedettäviä kuvia.

En tiedä, missä menee se raja, että en saakaan sitten parisuhdetta, kun olen muiden mielestä juuri hiukkasen liian ruma. Uskoisin, että saamani pakit liittyvät siihen, että olen fyysisesti vastenmielinen.

Ap

Minäkin näytän välillä peilistä katsoessa ja kuvissa jopa ihan kauniilta, mutta yleensä aivan järkyttävän rumalta. Kun näytän kauniilta, on se sen ansiosta että silloin pidän kasvojani tietyllä tavalla. Jos taas olen normaalisti enkä pidä sitä tiettyä ilmettä yllä, niin olen ruma. Eli olen ruma, mutta voin huijata olevani kauniimpi tietyillä kasvojen ilmeillä. Tämä on todella rasittavaa, kun olen niin tietoinen tästä ja ihmisten ilmoilla ollessa yritän koko ajan pitää vain sitä kaunista ilmettä yllä. Ihan kramppaa aina koko kasvot siitä lihaksien jännittämisestä ja ei sitä ilmettä jaksa kovin kauan pitää yllä. Sitten jotenkin hävettää, että jos joku ihminen on aluksi saanut vaikutelman että olisin kaunis, koska olen pitänyt sitä tiettyä ilmettä yllä, mutta kun pidän kasvojani luonnollisesti niin yhtäkkiä olenkin rumilus.

Terapeuttihullu tietää varsin hyvin olevansa kaunis, erittäin kaukana rumasta.

Sen verran sillä on myös tervettä itserakkautta, että se aina ripottelee tänne oikeita yksityiskohtia ulkonäöstään, jotta me muutkin varmasti tajuaisimme.

Mun veikkaukseni on, että se tietää myös mielenterveysongelmansa. Mutta sitä on sitten vaikeampi tunnustaa ääneen, joten se on ottanut keppihevosekseen tuon ns. "rumuuden", kun kaipaa huomiota vaikka sitten tuntemattomilta nettikirjoittajilta.

En halua huomiota todellakaan. Haluaisin vain rakkautta. Rumuus estää rakkauden saamisen.

Ap

Todel-lakin. Älykkökategorian Ammattivalittaja. Erittäin hyvä luonnehdinta.

Rakas ap. Olet jumittunut omaan negatiiviseen kuplaasi, jossa et pysty näkemään itseäsi oikein. Siihen varmasti on syynä nuo läheistesi ajattelemattomat kommentit ulkonäöstäsi. Sinun pitää taistella itsesi ulos sieltä kuplastasi. Lopeta ajattelemasta itseäsi rumana. Ole jonkun aikaa ajattelematta koko ulkonäköäsi, keskity muihin mukaviin asioihin. Älä katsele itseäsi peilistä yhtään ylimääräistä kertaa. Takaan sinulle, jos saat itsesi asenteen positiivisemmaksi, et näe enää peilistä rumilusta.

Harjoittele positiivisuutta ja itsesi hyväksymistä juuri sellaisena kuin olet. Suosittelen lukemaan self help-kirjoja, useita erilaisia. Ne treenaavat mieltäsi positiivisuuteen.

Positiivisuus on avain onnelliseen elämään. ♥️

Paras neuvo minkä voin miehenä antaa on se, että keskity panostamaan kroppaasi.

Jos treenaat itsellesi fitness-vartalon niin kasvojen merkitys on paljon pienempi kun miehet eivät pysty pitämään katsetta erossa pepusta.

Kohta 50-v tuttuni on yksin kuulemma siksi että hän on lihava. Hän ei ole lihava, vähän on vatsaa, mutta lihava ei tosiaan. Puhuu itse kahdesta kilosta. Nuo kaksi kiloa estävät kuulemma pariutumisen. 

Oikeasti sen estää kaksi asiaa. 

1. Hän haluaa tarkalleen tietyn näköisen ja kroppaisen naisen

2. Hänen luonteensa on kakka, ja hän uskoo parin kilon estävän seurustelun. Eihän kukaan halua tuollaista, koska sellaisen kanssa yhdessä oleminen hävettäisi. Nainen haluaa miehen joka ei kuvittele tuollaisia.