Voiko todella rikas ja köyhä olla kavereita keskenään?
Harrastukseni parissa olen tutustunut yhteen naiseen, jonka kanssa meillä on harrastuksen parissa aina todella hauskaa. Aina jos teemme jotain parijuttuja niin menemme automaattisesti pariksi. Tätä on kestänyt nyt pari kuukautta. Vaihdoimme jo numeroitakin ja olemme kirjoitelleet silloin tällöin. Mieheni veli osasi sanoa, että tämän naisen perhe on todella rikas, siis varmaan löytyy joka vuosi lehtien Verokoneesta suht ylhäältä jne. Uskon, sillä hän tulee harrastukseen todella hienolla autolla ja kaikkea. Mutta on todella mukava ihminen ja meillä on aina hauskaa keskenämme.
En uskalla kuitenkaan pyytää häntä harrastuksen ulkopuolella yhteiseen tekemiseen. Voiko se toimia? Olemme ihan normaali perhe eli rivitalokolmio ja 12 vuotta vanha auto. Kumpakaan ei tienaa mahdottomia, mutta ei nyt minimipalkallakaan olla. Tämän naisen WhatsApp-statuksessa oli kuva heidän takapihalta ja siinä näkyi iso terassi ja luksustalo.
Voiko tuollainen ystävyys toimia? En minä voisi mennä minnekään kalliiseen ravintolaan syömään hänen kanssaan esim.
Kommentit (47)
Mulla on muutama erittäin hyvätuloinen ystävä, itse olen keskituloinen. Toisen varakkaan ystävän kanssa kyläillään ja mökkeillään vuoroin vieraissa, ihan perustarjoiluilla, rahalla ei ole väliä. Toinen ystäväni haluaisi arkisinkin nähdä ravintoladinnereillä, mitä itse pidän tuhlauksena ja käytän mieluummin rahani muuhun. Saimaisen ystävän kanssa oli pakko ottaa raha puheeksi, kun hän oletti, että ostan kaasona hänen häihinsä tietyn iltapuvun ja kengät sekä käytän hänen kallista kampanjaansa ja meikkaajaansa. Oli pakko kertoa, että sori mutta käytän ne pari tonnia mieluummin perheen kesälomaan.
Ensimmäinen näistä ystävistä on syntyjäänkin rikas ja jälkimmäinen minua vaatimattomimmista oloista. Luulisi jälkimmäisellä olevan enemmän tajua pienempitulosia kohtaan mutta näyttää olevan päinvastoin.
Ps. Millään 600 euron brunssilla ei käy kukaan oikeasti varakas. Joku wannabe-julkkistyrkky instabeibi ehkä, jos joku muu maksaa…
Kyllä voi. Tutustuin yhteisessä harrastuksessa mukavaan naiseen ja olimme ystäviä yli 10 vuotta. Käytiin uimassa, museoissa, kesäisin marjassa ja sienessä, katsomassa harvinaisempien kevätkukkien kukintaa ja muuta vastaavaa.
Ystävyys kariutui vasta pari vuotta sitten. Jostain syystä nainen alkoi puhua joka kerran tavatessamme veloistaan ja rahapulastaan. Ohjasin velkaneuvontaan, ehdotin budjetin tekemistä, aloin maksaa elokuvaliput ja kylpylämaksut. Valittaminen vain jatkui.
En jaksanut kuunnella narinaa ja panin välit poikki.
Minulla on pari hyvin varakasta ystävää, mutta ei tuloero mitenkään vaikuta ystävyyteemmr. Heidän kanssaan tulee harrastettua vaeltamista yms. luonnonläheisiä juttuja, joihin ei varsinaisesti liity raha. Majaillaan siis tyyliin teltassa ja tehdään ruokaa trangialla. Toki kaupungissa ollessa käydään joskus lasillisella tai muuta sellaista, mutta ei itsellänikään ole rahat niin tiukassa, että se olisi mikään ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaana en voi ymmärtää ongelmaasi. Menkää vaikka hampurilaiselle, jos haluat, eikä mihinkään kalliiseen ravintolaan. Ihan kuin rikkaat eivät voisi syödä niin kuin muutkin? Teissä taitaa olla se ratkaiseva ero, että ajattelet rahaa vähän liikaa. Mieti arvomaailmaasi.
AP on itse asiassa aika fiksu, kun osaa ajatella asiaa ennen kuin on se tilanne, jossa varakkuutta mitataan. Rikkaan on helppo sanoa, ettei sitä rahaa tarvitse koskaan miettiä, kun ei ole sen puutetta itse kokenut. AP:n arvomaailma on itse asiassa erittäin hyvin kohdillaan, kun arvostaa henkilöä, eikä halua varakkuuserojen sotkevan ystävyyttä. Oikein hyvä arvomaailma, mielestäni.
No en kyllä sanonut, etten olisi rahan puutetta kokenut. Kyllä olen, todellakin. Enkä myöskään sanonut, etteikö rahaa tarvitsisi koskaan miettiä. Mielestäni arvomaailma on outo, jos epäilee, ettei varakkaamman ihmisen kanssa voisi olla ystävä.
Mistä muuten se varakkaampi voi tietää, miten köyhä toinen on?
Ei voi olla jos elintaso ihan eri asteella ja riippuu kuinka köyhä se köyhä on. Ellei sitten se rikas harrasta varattomien harrastuksia sen varattoman kanssa ja mitä järkeä rikkaalla on harrastaa köyhien harrastuksia. Tosi köyhällä työttömällä ei ole varaa maksaa mitään kalliita kuppila hintoja eikä muitakaan maksullisia huveja. Työttömällä ei ole varaa muuta kuin ilmaisiin huveihin.
En ole kylläkään nähnyt sellaisia ystävyys suhteita jossa elintaso on ihan eri asteella.
Jos se köyhä osapuoli on niin köyhä ja epäonnistunut elämässään, että on jatkuvasti ahdistunut elämäntilanteestaan yöunien menettämistä myöten, en näe mahdollisena olla ystävä rikkaan kanssa. Ellei se rikas sitten oikeasti auta sitä köyhää, esimerkiksi jonkunlainen sugar-mama/daddy tyylinen suhde. Jos taas se köyhä osapuoli kuitenkin pärjää elämässään ihan ok:sti ja on tyytyväinenkin elämäänsä, hän osaa paremmin olla iloinen toisen puolesta rikkaasta elämästä.
Köyhissäkin on ihmisiä, joilla asiat on kuitenkin hyvin, itsekin olen sellainen. Olen köyhyydestä huolimatta pärjännyt, en ole sotkenut asioitani, on luottotiedot kunnossa, vakituinen työpaikka jossa huonosta palkasta huolimatta viihdyn ja koen että mulla on kaikki mitä tarvitsen. Mutta jos asiani olisivat kerrassaan huonosti, en osaisi olla tuntematta valtavaa kateutta parempituloista kaveria kohtaan. Ja katkeruus on sellainen asia mikä myrkyttää kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Mistä muuten se varakkaampi voi tietää, miten köyhä toinen on?
Siitä kun se köyhyys näkyy. Köyhällä ei ole neliöitä vaan asuu mahdollisimman pienessä koiran kopissa. Asumisesta näkyy köyhyys ensimmäisenä.
Kuule ap, tottahan toki voivat olla.
Mulla on hyvin pärjännyt ystävä, jolla on myös erittäin varakas tausta.
Olimme aikoinaan samassa työpaikassam jossa työtoveruus johti myös sellaiseen ystävyyteen, että tapailemme edelleen, vaikka olenkin jo työpaikkaa vaihtanut.
Ei me jutella eikä katsella toisemma taustaa, meitä yhdistää sama harrastus ja se, että tulemme yleensä asioissa juttuun ja pystymme keskustelemaan toistemme kanssa monipuolisesti, vaikka joistakin asioista olemmekin eri mieltä.
Meillä synkkaa ystävinä hyvin, on aina rentoutunut olo kun tapaan ystääväni, vaikka hän taloudellisessa mittakaavassa on rankasti yläpuolellani.
Vaan ei hän koskaan missään olosuhteissa tuo sitä mitenkään esiin. Meillä on omat jutumme joista puhutaan ja se riittää molemille siihen, että ystävyyttä kannattaa ylläpitää.
Tätini totesi kerran, että ei jaksa niitä ihmisiä, joiden mielestä normaali ystävällisyys on ystävyyttä tai että rupattelu silloin tällöin tarkoittaa sitä, että nyt ollaan ystäviä.
Teillä on yhteinen harrastus, mutta ei välttämättä mitään muuta yhteistä. Sinulla on hänen julkisen puhelimensa numero, mutta ei sitä numeroa, jota esim. lapsensa käyttävät soitellessaan.
Sinuna en sotkisi harrastuksen aikana juttelua orastavaan ystävyyteen.
No emme enää ole 1800- luvulla ja sitä uudemmalla aika - kaudella jolloin köyhälistöön kuuluva henkilö ei saanut kaveerata Rikkaan hienostoväen kanssa, Vain olla piikana .
Eikä rikkaan talonpoika saanut riista köyhää.
Elämme nyt 2000- lukua, nyt ei niin kielletä paheksuta.Jos köyhä " rahvaan omanen" oli rikkaan seurassa.Ja nautti hänen seurassaan.
Mutta jotkut saattavat olla töykeitä etenkin miljonäärit.
On tapaus kohtaista.
Mutta on Vielä , Pariisissa joitakin vaateliikkeitä jotka ovat , Vain rikkaiden.
Helsingin kaikki ravintolat ovat Jämähtäneet 1800- luvulle, ikävästi jotka eivät päästä köyhiä sisälle .
Vaikka olisi laittanut Parhaat vaatteensa päälle.
Eli valitettavasti myös kotimaassa, on Paikkoja johon pääsee Vain rikkaat.
Jopa rättiputiikit( vaatekaupat).
( Ei tavaratalot joissa on vaatteiden lisäksi ruokaa , juomia, jne).
Rikkaissakin on paljon erilaisia ihmisiä. Jotkut rikkaat elävät niin vaatimattomasti, ettei välttämättä kaikki tutut ja sukulaisetkaan edes tiedä kuinka paljon heillä on rahaa. Tiedän tapauksia, joissa jopa omat lapset ovat olleet yllättyneitä siitä määrästä rahaa jonka he vanhemmiltaan perivät, heillä ei ollut vanhempiensa eläessä mitään tietoa niistä rahoista.
Mutta jos se rikas ihminen on ihan avoimen julkisesti rikas luksus elämää viettävä, niin silloin on varmasti vaikeampaa edes tutustua, koska ei liikuta samoissa piireissä ja kummallakin osapuolella on varmasti vaikeaa kokea oloaan kotoisaksi toisensa seurassa. Kun se koko elämä on niin täysin erilaista.
Suomessahan on lottovoittajilla jotkut omat kokoontumiset ja joskus joku toimittaja pääsi niihin haastattelemaan heitä, siellä monikin sanoi ettei ystävät tiedä heidän rahoistaan mitään. Jotkut jopa sanoivat että eivät uskalla ostaa mitään ökykallista, koska se herättäisi heti epäilyksiä. He elävät usein ihan tavallista elämää pääasiassa, mutta saattavat sitten ostella esimerkiksi parempia ruokia ja matkustella kalliimmissa kohteissa, niin ettei kenellekään tutulle kerrota mitään. Ja saattaa olla esimerkiksi normaali omakotitalo, mutta sitten joku ökymökki ja ökyvene jossain hevonkuusessa, josta ei kenellekään kerrota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä muuten se varakkaampi voi tietää, miten köyhä toinen on?
Siitä kun se köyhyys näkyy. Köyhällä ei ole neliöitä vaan asuu mahdollisimman pienessä koiran kopissa. Asumisesta näkyy köyhyys ensimmäisenä.
Mutta siis jos ap on tutustunut harrastuksen parissa, eikä toisten kotona käyty
Ei voi. Ex ystäväni kyläili pakosta merkkipäivinä vuokra-asunnossani kerrostalossa inhon ilme kasvoilla, kiire koko ajan pois. Ihmetteli suureen ääneen, miten voin asua näin ahtaasti. Keskusteluaiheet ei kohdanneet, kun hän mietti skumpan ostamista raskaan ( toimisto)työpäivän päätteeksi ja minä mietin, onko varaa lämpöiseen ruokaan vai syönkö leipää. Työssäni liikun koko ajan, joten energiavaje vie puhtia vapaa-ajalla eikä tietenkään maksullisia asioita voi harrastaa. Lopulta ex- ystäväni häpesi minua ja kutsui kotiinsa vain, kun siellä ei ollut muita, joten parempi on elää omaa elämää kumpikin.
Vierailija kirjoitti:
Voi toimia, mutta se rikas joutuu sitten aina tekemään myönnytyksiä tai sinä olet se, joka joutuu ottamaan "armolahjoja" vastaan. Jos hän pyytää sinut vaikka brunssille niin pystytkö maksamaan 200€ launtaibrunssista? Joudut varmaan kysymään, että millainen brunssi ja sitten sanomaan, että rahat eivät riitä. Joko rikas kaverisi tarjoutuu maksamaan koko brunssin, mistä tulee ajan mitään sinulle myös huono omatunto tai sitten hän joutuu aina varmistamaan sinulta, että onko varmasti varaa tehdä sitä tai tätä ja hän lähtee sitten kanssasi syömään täytetyt croisantit kahvilaan.
Eikö sillä rikkaalla ole muita kavereita kun tämä köyhä???
Haluaako hän jonnekin kalliiseen ravintolaan? Itse tapaan kavereita metsälenkillä kävellen vaan. Yksi kavereistani asuu miljoonakodissa, mutta ei se näy missään.
En oikeastaan koskaan tapaa kavereita tilanteessa, johon liittyy raha. Nähdään ulkoillessa tai käydään toistemme luona kylässä. Nyt koronan aikaan ollaan ulkoiltu yhdessä.
Mitäpä jos unohtaisit rahan ja keskittyisit ihmiseen?
Ei voi