Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Henkinen väkivalta tappaa
02.07.2015 |
Miten teille kertoisin, miltä tuntuu liki kymmenen vuoden ajan tulla mitätöidyksi kaikin tavoin. Miltä tuntuu kun liki 10 vuoden ajan sulle uskotellaan, että et ole mitään, pelkkä pettymys. Et osaa pukeutua, et ole naisellinen, rintasi ovat pettymys, et kiihoita miestä sellaisena kuin olet, pilaat miehen potenssin, viet sen, et osaa keskustella, olet tihrusilmäinen, ruma hiuksinen, huono ihoinen, muodoton läskipullukka. Josta kaikki näkee päällepäin jo kuinka lihava olet ja kuinka vanhan ihmisen iho sulla on,jopa vaatteiden läpi. Kuinka rakastamasi ? miehen täytyy säännöllisesti katsella teinipornoa, jotta hän vaihteluksi näkisi joskus kauniitakin ihmisiä. Kuinka sulle todistellaan, että kato nyt, ei ota eteen jos sun kuvia katselen, mutta katso kuinka sperma lentää, kun katson 18 vuotiasta tyttöä.
Miltä se Tuntuu? Siltä, että minua ei enää ole. Olen ehkä maailman surullisin nainen. Yksinäisinkin. Minussa ei ole mitään, minulla ei ole ketään, joka tämän suruni poistaisi, jakaisi kanssani. Lievittäisi pahaa oloani. Miten selittää kenellekään, että tällaista miestä minä todella rakastin? Miestä, joka puhui minulle näin. Liki 10 vuoden ajan.
Miten kerron kenellekään, miltä se tuntuu, että mun vartaloani on käytetty kuin vessaa? Kerta toisensa jälkeen tyhjennetty itsensä minuun. Minä olen siinäkin ollut vääränlainen, aikoinaan, aikojen alussa, liian halukas, liian aktiivinen, liian sinut itseni kanssa. Vein potenssin. En ollut oikeanlainen, en tehnyt oikeita asioita. En osannut miellyttää miestä. Minä en saanut toivoa mitään, en pyytää mitään, minä olin kuulemma silloin vosumainen, esittäen kohtuuttomia vaatimuksia. Mitä minä pyysin? Että saisin olla oma itseni. Että saisin minäkin joskus orgasmin. Että minua ei satutettaisi fyysisesti.
Mitlä tuntuu sairastua syöpään ja kuulla, että toinen ei halua siitä keskustella. Miltä tuntuu pohtia hiusten lähtöä ja kuulla, että täällä ei aleta kaljulla huomiota hakemaan? Miltä tuntuu, kun rakastamsi mies unohtaa että olet sairaalassa? Pettää sinua exänsä kanssa ollessasi sairaalassa, koska exä on näyttänyt jalkovälinsä, eikä rakastamasi mies ole voinut vastustaa tätä näkyä? Miltä tuntuu kun sinulta poistetaan kohtu ja munasarjat alle 40 vuotiaana sairauden takia ja rakastamasi mies sanoo, että kannattaako kanssasi olla, jos ei pillu enää kastu.
Miltä tuntuu käydä läpi yksin kaikki hoidot, leikkaukset , menetykset. Miltä tuntuu surra yksin niin keskenmeno, isäsi kuolema, kaikki vakavat, surulliset asiat, koska et saa tehdä näistä rakastamasi miehen ongelmaa. Hän haluaa vaan, että on hauskaa ja kaikki niin kuin ennen. Miltä tuntuu kuitenkin seurata vierestä, kuinka hän kantaa exälleen kukkia ja surunvalitteluja tämän kohdatessa kuolemaa. Miltä tuntuu seurata vierestä, kun rakastamsi mies kyllä hakee myötätuntoa toisilta naisilta aurinkoihottuman tai eturauhastulehduksen takia? Syövästä ei puhuta.
Miltä tuntuu kuulla, että et ole mitään. Että rakastamasi kumppani on ainoa joka uskaltaa sinulle kertoa, että olet syvältä. Että olisin kiitollinen , että joku sen kertoo, koska kaverini eivät uskalla sitä minulle kertoa. Miltä tuntuu kuulla, että sinun kanssasi ollaan, koska rakastamallasi miehellä ei ole mahdollisuuksia niihin, joiden kanssa hän mieluummin olisi.
Miltä tuntuu vuosien , liki vuosikymmenen henkinen väkivalta?
Se tuntuu siltä, että tekisi mieli kaivautua peiton alle, pysyä siinä ja kuolla pois. Nukkua niin pitkään, ettei enää herää. Se on kyyneliä peilin edessä, painajaisia yössä. Se on pohjatonta surua, loputonta tuskaa, helvetin esikartano.
Hän sai mitä tahtoi. En ole enää se säälittävä nainen, joka heikossa itsestunnossaan on kuulemma naurettavalla tavalla sinut itsensä kanssa. En ole enää tyytyväinen vartalooni. En sinut vartaloni kanssa. En iloinen, nauravainen, kujeileva. Hienot naiset kun eivät ilmaise tunteitaan kuten minä, sain usein kuulla. En ole enää vosumaisella ja roisilla tavalla halukas tai aktiivinen,kuten kuulin olevani. En halua enää seksiä lainkaan. Ymmärrän peittää vartaloni, pettymyksen aiheuttaneet rintani piilotan varmasti katseeltansa, en bikineissä kuvittele kulkevani. En hymyile, en naura, en enää edes piittaa miltä hiukseni näyttävät, ainahan ne väärän mittaiset, väärän väriset, vääränlaiset. Ruma tukka. Miksi yrittää. Hän sai mitä tahtoi. Hän tuhosi minut askel askeleelta, pala palalta.
Ja millainen minä olen? Muodoton läskipullukka. Josta kaikki näkee , että minulla on 10 kiloa ylipainoa ja löysää ja miten minua saa rannalla hävetä. Olen 165/56 ja rasva% on 23,5.
En ole yhtään mitään. Surullisin, yksinäisin nainen mitä maa päällään kantaa.
Kommentit (37)
Mies oli eronnut exästään vuosia ennen tapaamistamme. Ensin kaikki oli kuin unta ja pikkuhiljaa alkoi tämä mitätöinti ja se paheni jatkuvasti. Mutta kuten joku kirjoitti, kaikelle oli hyvä syy ja syy olin yleensä minä. En minä miestä vokotellut. Hän jahtasi minua kuukausia. Vosumainen olin koska nautin seksistä ja halusin orgasmin. Hienot naiset kun vain passiivisesti alistuvat ja antavat miehen tehdä mitä mies tahtoo eivätkä haaveile/ tavoittele orgasmia vaan ovat onnellisia että ylipäätään saavat munaa. Exän kanssa kuulemma petti koska sairaana en kyennyt sairaalasängystä seksiin ja exä antoi aina. Niin tuolloinkin tietysti. En ole suhteessa enää. Juurikin tämä etäisyys mieheen on tuonut voimakkaasti ja kirkkaana kaiken suhteessa tapahtuneen henkisen väkivallan tietoisuuteeni ja sen kautta surun kaikista niistä vuosista jotka tuhlasin ja surun siitä miten menetin itseni. Nyt on jälleen rakennuksen aika ja surutyö kuuluu asiaan. Terapiaan olen turvautunut ja apua sieltä saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuostako tosiaan johtuu silmitön henkinen väkivalta ?? Koska on tunnetasolla kiinni exässään niin kostetaan avioero uudelle kumppanille henkisellä väväkivallalla?? Jos exän kanssa voi vielä paneskella niin miksi ei sitten palaa sinne exän helmoihin kokonaan "ttunnesiteensä " takia. Kyllä tää narsistilta kuullostaa, ei exään rakastuneelta mieheltä.
Tulee vain niin selvästi mieleen, että tuollaisilla ukoilla on valmis litania odottamassa niitä hetkiä, kun oikeasti heitä voisi syyttää vaikka mistä ja jättää sillä perusteella. Toinen pitää saada kääntämään huomio pysyvästi itseensä. Jos tuota katsoisi jonkun toisen elämänä ulkoa päin tv:stä, niin alkaisikohan kuvio selvitä? Tuskin ukko itsekään ajattelee niin kuin sanoo, vaan se on sitä manipulaatiota, koska hän ei kestä minkään kyseenalaistamista ollenkaan. Yliherkkä poju, kun itsestä kyse. Narsku tietysti eli sairaalloinen ja sairastuttava. Minusta saisivat tehdä rohkeampia ja uskottavampia elokuvia + sarjoja tästä ilmiöstä. Suomessa homma vesittyy jo ennen puoltaväliä, kun pelätään reaktiota (ja yritetään kai asiaa tuntemattomana olla ihanan "tasapuolisia"), tai tältä ainakin vaikuttaa.
Joiltakin osin tarinasi kuulostaa tutulle.
t. mieheni ei koskaan pyydä anteeksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä joskus pyysi. Mutta eihän se sitä tarkoittanut. Ei osoittanut koko aikana minkäänlaista katumusta tai syyllisyyttä mistään. Pakotin terapiaan. Siellä itkeskeli ja tämä oli hänestä todiste katumuksesta. Pyysin kysymään terapeutiltaan vaikuttaako hän katuvalta tai kokeeko syyllisyyttä teoistaan. Terapeutti totesi että ei ole tällaisia tunteita havainnut. Terapeuttinsa mielestä hän on kykenemätön tuntemaan empatiaa tahi syyllisyyttä. Rakkaudella on pahan kasvot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä, että lähdit ja olet saanut apua. Kannattaa pitää mielessä, että tuollaiselle ihmiselle ei riitä mikään, ei ole väliä, että mitä olisit tehnyt ja millainen olisit ollut, et olisi kuitenkaan kelvannut. Älä anna hänen enää määrittää sinua ja loppuelämääsi. Ajattele niin, että sinä lähdit ja olet nyt vapaa. Menetettyjä vuosia ei saa takaisin, mutta niistä voi oppia paljon ja usein tiedostamattamme päädymme ihmissuhteisiin, jossa on mahdollisuus kohdata jotain keskeneräistä itsessämme. Joskus se menee todella rankan kautta, mutta se on myös mahdollisuus mennä eteenpäin ja tehdä jatkossa erilaisia valintoja. Paljon tsemppiä.
Tekeekö muuten naiset tuota samaa, että lyttäävät ja arvostelevat kumppaniaan esim. ulkonäöstä tai mielipiteistä? Yhtä usein kuin miehet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pahoillani. Itsekin pääsin noin viikko sitten eroon lähes samanlaisesta miehestä, kyllä vielä elämä voittaa kun siihen tarpeeksi uskoo.
Tässä ap.n kirjoituksessa ei nyt tainnut olla kyse ihan vaan ulkonäön arvostelusta vaan julmasta systemaattisesta väkivallasta. Itse olen eronnut narsistista ja paikannut haavojani terapiassa 8 v ajan. Narsisti toimii juuri kuten ap.n kumppani , ainoana tavoitteena riistää toiselta omanarvon tunto ja itsetunto. Kuten ap kirjoitti: kumppani tuhosi hänet pala palalta. Arvostelu- siihen varmasti syyllistyy satunnaisesti yksi sun toinenkin, sukupuolella tuskin eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:12"]
Mä olin samassa tilanteessa 4 vuotta. Lähdin lapsen kanssa vuosi sitten. Vieläkin sattuu joka päivä enkä pysty katsomaan itseäni peilistä. Häpeän ja inhoan itseäni. Mutta tiedän että pystyn vielä olemaan oma itseni jonakin päivänä. Olenkin hakeutunut terapiaan, ja sun tulisi myös. Älä hukkaa arvokasta elämää ja arvokasta itseäsi narsistiin. Ole kiltti ja kuuntele saman läpi käynyttä. Lähde huomenna. Mene vaikka turvakotiin. Älä anna sille yhtäkään mahdollisuutta puhua sua takas. Ja vaihda se puhelinnumero!
[/quote]
Harmi, ansaitset rakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista luettavaa. Rakkautta tuollainen? Kaukana siitä.
Ladkin pikaisesti ap.n painoindeksin. Normaalin alarajoilla. Kyse ei todellakaan ole mistään "normaali "arvostelusta jos sitä on muodottomaksi läskiksi arvostelutu. Jösses, noissa mitoissa ap on kaikkea muuta kuin läski. Enemmän kuin kelpaisi mulle. Ja nauttiva haluava nainen- terveen miehen unelma. Täytyy ap.n äijän olla varsin sairas kiero impotentti.
Voimia ja terveyttä aloittajalle <3
Alue: Aihe vapaa
Narsistien uhrien tuki ryn vertaistukiryhmät, terapia ja aika auttavat. Sinä selviät. Myös kirjoja narsismista voi lukea. Et ole yksin, meitä on monia jotka ovat selvinneet. Siunausta!