Teinin mummolakyläilyt
15v poika on lapsesta asti ollut usein mummolassa yökylässä,lomilla useampiakin öitä. Mutta enää ei kiinnostele,haluaa hengata kavereiden kanssa ja mummolassa on tylsää tätä nykyä. Mummi eli äitini on sitä mieltä,että minun ei pitäisi antaa pojan itse päättää ja näin ollen pitäisi ns pakottaa mummolaan. Hän on sitä mieltä että heidän seuransa on nuorelle tärkeää ja liika kavereiden kanssa oleilu pahasta.
Juu,kyllä on tärkeää nähdä isovanhempia,mutta esim pian tapaamme pojan synttärien merkeissä. Neuvoja?Käykö teidän nuoret vielä mummolassa yökylässä?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään syytä pakottaa. Tuon ikäisellä koulu vie aikaa, harrastuksiakin toivottavasti on ja kaverit on totta kai tärkeitä. Loput vapaa-ajasta käytetään pääasiassa OMAN perheen kanssa.
Oletko mustasukkainen lapsistasi? Meillä ainakin mummolaan ovat ihan omaa porukkaa ja lapset saavat hyvin mennä mummolaan, jos haluavat. Me ehdimme olla kyllä omalla porukalla iltaisin ja muutenkin.
Mummo on sukua, ei perhettä. Ja kyllä minäkin katson, että perheen kanssa pitää viettää myös aikaa. Koulun, harrastusten ja kaverien jälkeen. Sukua sitten voi nähdä vaikka sukukokouksissa tms.
No, tuossa iässä ne isovanhemmat muut pelkiksi hyödykkeiksi, joita tavataan kun on tiedossa rahaa. Esim nuo sinun mainitsemat syntymäpäivät.
Sen verran pitäisi nuoren elämästä löytyä sitä aikaa että edes vie-rai-lee.
Toki kaverit on tuon ikäiselle tärkeitä. MUTTA. Tuon ikäisen tulisi jo ymmärtää kohteliaisuuskäyntien merkitys isovanhemmille. Kyllä niiden kaverien kanssa ehtii viettää ihan riittävästi aikaa, vaikka silloin tällöin kävisi ilahduttamassa isovanhempia. Ei se ole joko tai.
Mun oli pakko. Mummo, mummo ja mummo ja joka helkkarin viikonlopuksi mentiin mummolaan. Riittää kun kavereita näkee koulussa. Mummo on nyt kuollut eikä kavereita ole. Tavoite saavutettu?
Me ei olla korona-aikana juurikaan kyläilty, mutta vuoden sisään on kerran "pakotettu" yöksi mummolaan. Tämän tosin itsekin tajusi, että ei kesken joulun lähdetä pois ja tarjolla oli hyvää ruokaa ja serkkujen seuraa. Se 2 yötä oli kyllä ihan maksimi. Lasten ollessa pieniä saatettiin olla neljäkin yötä mummolassa (heillä hyvät tilat, mm. sängyt kaikille).
Toisella yökyläkerralla poika tuli autolla mummolaan, söimme ja seurustelumme muutaman tunnin ja poika lähti junalla kotiin muiden jäädessä yöksi. Kaikkien mielestä tämä oli hyvä järjestely.
Vierailija kirjoitti:
Toki kaverit on tuon ikäiselle tärkeitä. MUTTA. Tuon ikäisen tulisi jo ymmärtää kohteliaisuuskäyntien merkitys isovanhemmille. Kyllä niiden kaverien kanssa ehtii viettää ihan riittävästi aikaa, vaikka silloin tällöin kävisi ilahduttamassa isovanhempia. Ei se ole joko tai.
Koko perheen kanssa voi sukuloida normaalisti. mutta miksikään mummon psyyken kannattelijaksi ei pidä ruveta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään syytä pakottaa. Tuon ikäisellä koulu vie aikaa, harrastuksiakin toivottavasti on ja kaverit on totta kai tärkeitä. Loput vapaa-ajasta käytetään pääasiassa OMAN perheen kanssa.
Oletko mustasukkainen lapsistasi? Meillä ainakin mummolaan ovat ihan omaa porukkaa ja lapset saavat hyvin mennä mummolaan, jos haluavat. Me ehdimme olla kyllä omalla porukalla iltaisin ja muutenkin.
Mummo on sukua, ei perhettä. Ja kyllä minäkin katson, että perheen kanssa pitää viettää myös aikaa. Koulun, harrastusten ja kaverien jälkeen. Sukua sitten voi nähdä vaikka sukukokouksissa tms.
Muista sitten kun omat lapsesi saa lapsia, ettet ole enää perhettä. Ehkä voit tavata joskus sukukokouksissa.
Isovanhemmat oli mulle tärkeitä lapsena mutta kun olin teini, ei ne mummot ja vaarit kiinnostaneet mua yhtään, halusin olla vain kavereiden kanssa.
Sattumalta kaikki isovanhempani kuolivat parin vuoden sisällä kun olin lukiolainen.
Tuntuu edelleen nyt keski-iässä jotenkin tosi pahalta etten yhtään välittänyt, enkä juuri käynyt heillä heidän viimeisinä vuosinaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään syytä pakottaa. Tuon ikäisellä koulu vie aikaa, harrastuksiakin toivottavasti on ja kaverit on totta kai tärkeitä. Loput vapaa-ajasta käytetään pääasiassa OMAN perheen kanssa.
Oletko mustasukkainen lapsistasi? Meillä ainakin mummolaan ovat ihan omaa porukkaa ja lapset saavat hyvin mennä mummolaan, jos haluavat. Me ehdimme olla kyllä omalla porukalla iltaisin ja muutenkin.
Mummo on sukua, ei perhettä. Ja kyllä minäkin katson, että perheen kanssa pitää viettää myös aikaa. Koulun, harrastusten ja kaverien jälkeen. Sukua sitten voi nähdä vaikka sukukokouksissa tms.
Muista sitten kun omat lapsesi saa lapsia, ettet ole enää perhettä. Ehkä voit tavata joskus sukukokouksissa.
Juuri näin, eli omaan nilkkaan se karahtaa joillakin, jos ei osaa ajatella yhtään omaa nenäänsä pitemmälle ja alkaa rajaamaan isovanhemmat pois perheestä. Meillä ainakin molempien isovanhemmat ovat olleet aina tärkeitä lapsille.
Yksi lapsistamme on muuttanut jo pois kotoa ja hän tykkää kovasti, kun vaikka mummi soittaa. Kerrankin he olivat jutelleet toista tuntia puhelimessa ja jutut jäivät kuulema kesken. Kyllä meillä ainakin isovanhemmat kuuluvat perheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään syytä pakottaa. Tuon ikäisellä koulu vie aikaa, harrastuksiakin toivottavasti on ja kaverit on totta kai tärkeitä. Loput vapaa-ajasta käytetään pääasiassa OMAN perheen kanssa.
Oletko mustasukkainen lapsistasi? Meillä ainakin mummolaan ovat ihan omaa porukkaa ja lapset saavat hyvin mennä mummolaan, jos haluavat. Me ehdimme olla kyllä omalla porukalla iltaisin ja muutenkin.
Mummo on sukua, ei perhettä. Ja kyllä minäkin katson, että perheen kanssa pitää viettää myös aikaa. Koulun, harrastusten ja kaverien jälkeen. Sukua sitten voi nähdä vaikka sukukokouksissa tms.
Muista sitten kun omat lapsesi saa lapsia, ettet ole enää perhettä. Ehkä voit tavata joskus sukukokouksissa.
Mummo on sukua, ei perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään syytä pakottaa. Tuon ikäisellä koulu vie aikaa, harrastuksiakin toivottavasti on ja kaverit on totta kai tärkeitä. Loput vapaa-ajasta käytetään pääasiassa OMAN perheen kanssa.
Oletko mustasukkainen lapsistasi? Meillä ainakin mummolaan ovat ihan omaa porukkaa ja lapset saavat hyvin mennä mummolaan, jos haluavat. Me ehdimme olla kyllä omalla porukalla iltaisin ja muutenkin.
Mummo on sukua, ei perhettä. Ja kyllä minäkin katson, että perheen kanssa pitää viettää myös aikaa. Koulun, harrastusten ja kaverien jälkeen. Sukua sitten voi nähdä vaikka sukukokouksissa tms.
Muista sitten kun omat lapsesi saa lapsia, ettet ole enää perhettä. Ehkä voit tavata joskus sukukokouksissa.
Juuri näin, eli omaan nilkkaan se karahtaa joillakin, jos ei osaa ajatella yhtään omaa nenäänsä pitemmälle ja alkaa rajaamaan isovanhemmat pois perheestä. Meillä ainakin molempien isovanhemmat ovat olleet aina tärkeitä lapsille.
Yksi lapsistamme on muuttanut jo pois kotoa ja hän tykkää kovasti, kun vaikka mummi soittaa. Kerrankin he olivat jutelleet toista tuntia puhelimessa ja jutut jäivät kuulema kesken. Kyllä meillä ainakin isovanhemmat kuuluvat perheeseen.
Se nyt vaan on fakta. Mummo ei ole perhettä. Ei sitä kukaan erikseen rajaa.
Meillä oli tätä samaa, todella uuvuttavaa, kun itselläkin on haikea olo lapsen kasvusta niin sitten jyrää tämä tyrskivä mummo koko ajan kitisemään ja mankumaan.
Minun lapseni siinä on aikuistumassa, ei drama queenin.
Minä kävin koko teini-ikäni aina koulun jälkeen mummoni luona kahvilla, ihan omasta halustani. Välimme olivat lämpimät ja läheiset, aina mummon viimeisiin hetkiin saakka.
En pakottaisi halutonta teiniä menemään mummon luokse, mitä sillä muka saavutettaisiin? Eikä ole mielestäni mummon asia puuttua teinin kaverisuhteisiin ja päsmäröidä ylitsesi.