Kuinka paljon teet töitä opintojen ohella?
Ja millaisia töitä ja millaisia opintoja?
Itsellä kieliopinnot pääaineena, vie siis aika paljon aikaa ja energiaa ja läsnäolopakkoa on jonkin verran. Tein aikanaan about 36-50 tuntia kuussa töitä asiakaspalvelualalla yleensä ilta- ja viikonloppuvuoroja, vaihtelevasti siis koska oli tarvittaessa töihin -soppari. Sopimus päättyi ja etsiskelen uutta työtä ja mietin että paljonkohan sitä oikeasti jaksaisi tehdä opintojen ohella, ettei tule ahnehdittua liikaa mutta ettei toisaalta turhaan kieltäydy jos hyvän sopimuksen saisi.
Tiedän että jotkut tekevät töitä jopa kokoaikaisesti ja opiskelevat samalla. Miten sosiaalinen elämä sujuu, jos on noin paljon töitä ja siihen päälle vielä opinnot? Vai ovatko näin toimivat järjestään jo esimerkiksi vakaassa parisuhteessa olleet pitkään?
Itse siis olen sinkku ja ikää about 25v, haluaisin siis kovasti että olisi aikaa ja energiaa myös siihen sosiaaliseen elämään.
Kommentit (40)
Teen kokoaikatyötä ja matkustelen työni puolesta jonkin verran. Työ vie siis useimmiten suurimman osan valveillaoloajastani. Kursseillani ei ole läsnäolopakkoa, mikä on mahdollistanut kokopäivätyön, mutta Opinnot ovat jääneet aivan jalkoihin ja tämä onkin suuri stressn aihe. Haluaisin valmistua nopeasti varsinkin kun joudun ulkomailla opiskellessa maksamaan joka vuosi lukukausimaksuja. Jollain pitäisi kuitenkin elää, asun kalliissa kaupungissa ja koko maan työtilanne on surkea, joten olen nyt tyytynyt tekemään töitä kun niitä vielä on ja suorittamaan opintoja sitä tahtia kun pystyn. N24/parisuhteessa/ei lapsia
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 09:33"]
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 09:13"]
Päivätyö, iltaopinnot, 60op vuodessa. 2 lasta, mies. Ei sosiaalista elämää. Nyt valmistuttuani ihmettelen mitä teen tällä vapaa-ajallani? Lapset ovat opiskelun aikana kasvaneet sen verran, että ei äidin kanssa hengailu enää samalla lailla kiinnosta..
[/quote]
Jännästi ainakin tähän mennessä nämä paljon työskentelevät ovat nimenomaan perheellisiä :) Teitkö itse samanlaisella tahdilla töitä ja opintoja jo ennen perheen perustamistakin?
Vapaa-ajan "arvostus" on myös todella yksilökohtaista, selvästi. Itselläni ei ole koskaan ongelmia pohtia, että mitenhän vapaa-aikaa kuluttaisi, koska nautin siitäkin etten tee yhtään mitään!
ap
[/quote]
Olen pitkänlinjan opiskelija.
lukio-ammattikoulu-AMK1-AMK2
Ammattikouluaikana tein iltatöitä. AMK1 olin jo päivätöissä ja enismmäisenä syksynä aloin odottaa esikoista. Vauvan synnyttyä opiskelu oli tosi hankalaa kun vauva valvotti yöt. Töihin paluun ja edelleen yöt hereillä vasta olikin helvettiä. Voimat loppuivat loppumetreillä ja jäi lopputyö tekemättä.
Lasten päästyä kouluikään aloitin uudelleen, kolme vuotta kuudelta ylös ja iltayhdeksältä kotiin. Uupunut mutta onnellinen.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 09:31"]
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 09:16"]
Noin 30 tuntia viikossa teen töitä. Käytännössä käyn vain yliopistolla aloitusluennoilla ja tenteissä. Kyllähän se näinkin sujuu, mutta eteneminen kyllä hidastuu, kun monet tentit menevät uusittavaksi. Olisi siellä luennoilla kyllä ihan hyvä varmaan joskus käydä. Ajattelinkin, että pitäisin taukoa joko opiskelusta tai töistä. Maisterin papereita ei kyllä tällä menolla tule. Kandista puuttuu vielä yksi suoritus.
[/quote]
Kauanko olet toiminut noin? Itselläni ei ihan noin suuri määrä töitä jatkuvasti onnistuisi, sillä opintoni vaativat läsnäoloakin. Lisäksi minulla opinto-oikeus on ajallisesti rajattu. Sentään siihen aikaan olen aloittanut, että kandia ja maisteria ei ole tukijärjestelmässä jne. mitenkään eroteltu, vaan oikeus sekä alempaan että ylempään tutkintoon on annettu yhtenä könttänä.
ap
[/quote]Neljä vuotta, eli koko opiskeluaikani. Tässä kuviossa on vielä mukana lapset ja 100 kilometrin koulumatka. Kolme vuotta vielä opinto-oikeutta jäljellä. Jos muut opinnot saankin jotenkin klaarattua siihen mennessä, gradu vähän jännittää, riittääkö motivaatio..
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 09:40"]
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 09:34"]
En ole tehnyt lainkaan töitä opintojen ohessa, en edes kesällä. Välillä olin puoli vuotta palkallisessa työharjoittelussa ja myöhemmin vuoden oman alan töissä. Velkaa on nyt opintojen päättyessä n. 10 000 euroa.
[/quote]
Taitaa olla kyseessä jokin lähes 100% työllistävä ala? En tosin keksi mikä ala on sellainen, joka työllistää erittäin suurella todennäköisyydellä, mutta johon ei tuon enempää kuulu työharjoittelua (kuten esim. lääkäreillä).
ap
[/quote]
Miksi oletat, että alani työllistää erittäin suurella todennäköisyydellä? -12
Nuorena ensimmäisen tutkinnon aikana tein töitä koko ajan. Palkka oli niin pieni että se vei sekä paljon aikaa että piti mut tehokkaasti köyhänä kuitenkin. ;)
Nyt perheellisenä opiskelen toista tutkintoa, ja teen niin vähän töitä kuin mahdollista, koska lapset on vielä niin pieniä. Meillä on ollut isoja elämänmuutoksia, ja mua on tarvittu kotona tukemassa lasten sopeutumista. Koen myös että jos meillä olisi perheenä monen vuoden jakso jolloin en käytännössä olisi koskaan joko kotona, tai sen ajan tekisin tehtäviä, niin valmistumisen jälkeen sekä lapset että mies ois mulle vähän vieraita ihmisiä, ja mies ainakin rasittuntu siitä että pyörittää sekä työtää että perhettä että kotia että remonttia ihan yksin. Nämä on mulle kaikkein tärkeimpiä ihmisiä maailmassa, haluan olla näiden kanssa. Näiden vuoksi ylipäänsä opiskelen, että ei tarvitse enää pelätä työttömyyttä ja voin antaa lapsille hyvän lapsuuden, on varaa harrastaa tms.
Olen opiskellut sen verran ripeämmin (en ole käynyt kertaakaan luennolla vaan tehnyt sen ajan opintoja itsenäisesti että homma etenis), että valmistun nyt todennäköisesti vuoden etuajassa.
Itse opiskelen yliopistolla ja työskentelen lähinnä viikonloput asiakaspalveluhommissa. Tunteja on 10-20 viikossa, eli pari kolme vuoroa, enempää en jaksaisi tehdä eikä tällä määrällä kelan tulorajatkaan ala paukkumaan.
En ollenkaan. Koulumatka 2h päivässä. Läsnäolopakko 80% mutta olen ollut 100% paikalla tähän asti (2,5vuotta takana, 1,5 edessä). Voisin harkita viikonlopputöitä jos olisi kovast rahasta pulaa, mutta haluan myös ehtiä viettämään aikaa lapseni kanssa mahdollisimman paljon. Viikolla en halua tehdä töitä, koska sopivan pituinen päivä+2h autolla ajoa +arkirutiinit vie ihan tarpeeksi aikaani niin, että hyvä jos jaksan viikolla harrastamaan.
Tein monta vuotta töitä kaikki viikonloput (ja välillä vuoroja viikollakin) opintojen ohessa ja kyllähän se tuntui jaksamisessa. Opinnot etenivät keskimääräistä hitaammin, kavereita näki harvemmin koska oli töissä näiden ollessa vapaalla jne. Viime vuonna päätin että riitti ja nostin opintolainaa työnteon sijasta. Tänä lukuvuonna rekisteriin napsahti yli 100 op, eli todellakin kannatti keskittyä täysipäiväisesti opintoihin :D Jäi aikaa relaillakin viikonloppuisin.
Työ oli aspaduunia, opiskelen kieliä, eli läsnäolopakkoa ja sellaista riittää.
Työskentelen vain lyhyitä pätkiä. En säännöllisesti. Olen töissä joulusesongit yms. ei kauaa kestävät ajat, apulaisena yleensä. Ja sitten tietysti kesät (huhtikuun lopusta syyskuun alkuun). En pysyy käymään töissä vakituisesti opintojen ohella, sillä opinnot ovat raskaat, joskin mielenkiintoiset. Sairastan kuudetta vuotta (papereissa vakavaa, mutta tiedä häntä) masennusta ja ahdistushäiriötä. Opinnot ovat aikataulua edellä, mutta hajoaisin jos kävisin palkkatyössä vielä lisäksi. Elän opintolainalla, sillä maksan kohtuullisen korkeaa vuokraa johon opintoraha menee. Säästötilillä on kuutisen tuhatta (ei lainaa kaikki), eli en ole täysin pa. Yhteiskunnan tilanteesta huolimatta lainani ei pelota, sillä valmistuttuani pääsen todennäköisesti piakkoin työelämään. Toivon vain, että saan sitä ennen mielenterveyteni kasaan.
Olen 21-vuotias.
Ai niin, opiskelen siis yliopistossa kandi+maisteri-tutkinto-ohjelmassa.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 19:37"]Ai niin, opiskelen siis yliopistossa kandi+maisteri-tutkinto-ohjelmassa.
[/quote]
-31
Huoh kun en osaa kaikkia asioita edes samaan viestiin pistää...
Seuraan mielenkiinnolla.
Opiskelin aikoinani sinkkuna ja seurustelevana mutta kuitenkin yksinasuvana monta vuotta. Tuolloin tein töitä vain satunnaisesti ja kaiken tuon omalla alalla kokopäiväisenä työntekijänä lähinnä kesäisin. Lopuksi ennen valmistumista olin kyllä noin puolitoistavuotta töissä kokoaikaisesti mutta tuona aikana tein lähinnä gradua ja jotain ylimääräisiä tenttejä, joita en enää välttämättä tarvinnut.
Nyt perheellisenä suoritan toista tutkintoa mutta käytännössä opinnot eivät juuri etene ja töissä en ole käynyt ollenkaan vaan olen lasten kanssa kotona, luennoilla käyn satunnaisesti, verkossa enemmän suorita opintoja. En usko kuitenkaan saavani tätä tutkintoa maisteriksi asti saavani.
Opiskelen AMK tutkintoa ja minulla on 3 lasta, jotka ovat vuoroviikoin luonani. Kesät ja loma-ajat olen töissä. Lukuvuoden koulussa, lasteni kanssa ja harrastuksissa. Ensimmäisen lukuvuoden olin opintovapaalla ja silloin tuli säästöjä syötyä urakalla. Toisen vuoden olin aikuisopintorahalla, enkä koe että olisi ollut taloudellisesti kovin haastavaa. En juo enkä polta. Lasten vaatteet kiertävät vielä hyvin (kaikki poikia ja vanhin menee tokalle syksyllä)
lasten harrastus kustannukset kohtuuden rajoissa. Syksyllä aloitan kolmannen lukuvuoden ja senkin olen opintovapaalla ja aikuisopintorahalla. Ensi kesän olen oman alan töissä ja teen joko opintolainalla ja tuolla vikan lukukauden oppareineen tai oman alan töiden ohessa.
Minulla oli yhteen aikaan 3 työtä, ja töitä tuli tehtyä noin 60 tuntia kuukaudessa 50 tunnin opiskeluviikkojen päälle. Olin lukukauden lopussa burnoutin partaalla, opintojen vuositahti oli siis 75 pistettä vuodessa töiden päälle. Nyt tänä keväänä tein irtioton ja olen puoliksi harjoittelussa (50% FTP) ja puoliksi koulussa (20 op keväällä). Tämän lisäksi keikkailen vanhaan työpaikkaan noin 20 tuntia kuussa. Elämänlaatu parani moninkertaiseksi. Maisterivaiheessa aion ottaa iisisti ja käydä vain koulussa 60 op/v tahdilla.
Näin teknillisen alan orastaneelta työnarkomaanilta. Nykyisin otan iisimmin :)
Työskentelen myyjänä oman alani liikkeessä. Kuitenkin kouluttaudun korkeammalle kuin tämä työ on, eli sellaista ruohonjuuritason kokemusta.
Tällä hetkellä olen tehnyt noin 10-50h KUUKAUDESSA, eli en paljoa. Viime kuussa olin yhden viikonlopun töissä (la-su) ja tästä sain reilu 200€ käteen. Palkkani vaihtelee 200-700€ neton välillä, vähän tilanteen mukaan. Mieheni on kokopäivätyössä, joka mahdollistaa pienen palkan kuukaudet. En nosta opintolainaa.
Teen n 9 tuntia viikossa töitä ihan täällä koululla, siivoan vessoja jne. Enempää en varmaan edes jaksaisi, koulupäivät on pääsääntöisesti 8:30-17:30
Minä tein laitoksella assarin hommia opiskelujen yhteydessä. Oli oikea unelmapesti, suosittelen hakemaan.
Kaupallista alaa opiskelen ja kassan hommia teen yleensä 1-3 vuoroa viikossa. Nollasoppari vuokratyöfirmassa on mulle todella hyvä, jos lauantaille tulee menoa tai on tenttiviikko tai lähden reissuun, niin mikään ei estä. Laitan vaan et olen varattu.
Opiskelen liiketaloutta ekaa vuotta. Töitä teen opintojen ohella lauantaisin, 7h 15 min kerralla :--) nyt kesällä teen 35h/vk ja 15op. Olen töissä ruokakaupassa.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 09:34"]
En ole tehnyt lainkaan töitä opintojen ohessa, en edes kesällä. Välillä olin puoli vuotta palkallisessa työharjoittelussa ja myöhemmin vuoden oman alan töissä. Velkaa on nyt opintojen päättyessä n. 10 000 euroa.
[/quote]
Taitaa olla kyseessä jokin lähes 100% työllistävä ala? En tosin keksi mikä ala on sellainen, joka työllistää erittäin suurella todennäköisyydellä, mutta johon ei tuon enempää kuulu työharjoittelua (kuten esim. lääkäreillä).
ap