Lue keskustelun säännöt.
Tytöt 18 TV Areena yle.fi
Kommentit (1165)
Eipä se malla? pärjännyt omassa asunnossaan kuin pari päivää.
Eiks hänellä ollut ketään tukihenkilöä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bolivar kirjoitti:
Itseäni ärsytti tämä mikälie sossu, joka jankkasi Aliisalle siitä, että pelkkä ylioppilastodistus riittää. Aliisa moneen otteeseen sanoi olevansa lakin perässä, ja että haluaa sen lakin. Sossusta paistoi kilometrin päähän, ettei lakkiin usko Aliisan kohdalla, mikä oli jotenkin loukkaavaa jopa ruudun toiselle puolelle. Miksei voinut vain kannustaa?
Mutta eihän Aliisa saanut lakkia. Ilmeisesti asia oli sivullisille päin selvä. Juuri tuollainen ”turha” kannustaminen on pakko unohtaa jos ihminen elää muutenkin kuin sika pilttuussa ja täysin todellisuudesta vieraantuneena.
No näin sosiaaliohjaajan näkökulmasta en jaa tuota sinun ajatusmaailmaasi. Lakin saaminen ei kuitenkaan ole täysi mahdottomuus ja selkeästi Aliisalle tärkeä tavoite. Tämmöisiä realistisia tavotteita on hyvä tukea, koska esimerkiksi ohjaaja voi olla ainoa joka kannustaa Aliisaa saavuttamaan tämän tavoitteen. Kannustus on tärkeää ja Aliisalle voi tulla olo, että edes yksi ihminen uskoo häneen.
Aliisa on nuori.
Hän ajatteli ehkä mennä kirjoituksista tuurilla läpi.
Oliko edes suorittanut lukion oppimäärää, vai menikö suoraan kirjoituksiin.
Älliä oli, mutta jos lukeminen ei maistu, niin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bolivar kirjoitti:
Itseäni ärsytti tämä mikälie sossu, joka jankkasi Aliisalle siitä, että pelkkä ylioppilastodistus riittää. Aliisa moneen otteeseen sanoi olevansa lakin perässä, ja että haluaa sen lakin. Sossusta paistoi kilometrin päähän, ettei lakkiin usko Aliisan kohdalla, mikä oli jotenkin loukkaavaa jopa ruudun toiselle puolelle. Miksei voinut vain kannustaa?
Mutta eihän Aliisa saanut lakkia. Ilmeisesti asia oli sivullisille päin selvä. Juuri tuollainen ”turha” kannustaminen on pakko unohtaa jos ihminen elää muutenkin kuin sika pilttuussa ja täysin todellisuudesta vieraantuneena.
No näin sosiaaliohjaajan näkökulmasta en jaa tuota sinun ajatusmaailmaasi. Lakin saaminen ei kuitenkaan ole täysi mahdottomuus ja selkeästi Aliisalle tärkeä tavoite. Tämmöisiä realistisia tavotteita on hyvä tukea, koska esimerkiksi ohjaaja voi olla ainoa joka kannustaa Aliisaa saavuttamaan tämän tavoitteen. Kannustus on tärkeää ja Aliisalle voi tulla olo, että edes yksi ihminen uskoo häneen.
Eihän Alisa laittanut tikkua ristiin sen lakin eteen! Ryyppäsi ja rellesti vain. Mainitsiko joksikin arvosanaksi I+. Improbatur, eli hylätty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se thaityttö kertonut saaneensa vanhemmiltaan tai jostain 6 tonnia tai jotain täyttäessään 18, ja tuhlasi sen samalla tavalla viikossa kuin se Aliisan kaveripoika opintolainansa? Tosi kiva äidille säästää lapselle vähän pesämunaa, ja ääliö polttaa sen viikossa puhelimiin ja ipodeihin, poikakaverille kans!
Väistämättä vertaan parikymppiseen tyttäreeni, joka sai yo-lahjoina rahana reilun tonnin, ja niitä rahoja on hänellä säästössä edelleen. Asunut omillaan 17-vuotiaasta saakka, eikä todellakaan ole missään vaiheessa elänyt niinku nämä tytöt.
Äläs sano miten elelee. Tiedä vaikka olisi mitä sokeripappoja kuvioissa elämää rahoittamassa mistä ei äidille hiiskuta.
Siellä huutelee näköjään joku oman elämänsä Alisa tai vastaava. Miten oma lapsesi jakselee siellä laitoksessa?
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. En paljon kehuskelisi, jos alaikäisenä hylkäämä tytär viettäisi aikaa setämiesten punkissa. Näitä "kilttejä tyttöjä" sugardaterssit jne. täynnä.
Ihmettelen ajatuksen kulkuasi. Mitä outoa siinä muka on, että 17-vuotias fiksu tyttö haluaa asua omassa asunnossaan ja vastata itse asioistaan? Hän oli todella varhaiskypsä, eikä minun tarvinnut ikinä huolehtia, että maksaa vuokransa ja laskunsa, käy koulussa ja hoitaa asiansa. Koulun ohella oli osa-aikatyössä. Ei kaikkien tyttöjen tarvitse olla Onlyfansissa tai maksattaa sokerisedillä elämäänsä. Onko sinulle ihan vieras ajatus, että kaikki voi perheessä olla hyvin, ja silti lapsi saattaa haluta itsenäistyä varhain?
Turhahan tuommoiselle tollolle on edes yrittää selittää mitään, joten en tiedä miksi edes vaivaudun.
Aikamoista selittelyä tosiaan. Taitaa omatuntoa kolkuttaa ja tyttären touhut epäilyttää.
Aika erikoista, jos tulkitset äidin ylpeyden selittelyksi. Kertoo enemmän sinusta kuin minusta.
Älä selitä lapsesi hylkääjä. Vai halusiko tyttäresi nimenomaan sinua karkuun. Kyllä normaaleissa perheissä lukion ajan kotona asutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bolivar kirjoitti:
Itseäni ärsytti tämä mikälie sossu, joka jankkasi Aliisalle siitä, että pelkkä ylioppilastodistus riittää. Aliisa moneen otteeseen sanoi olevansa lakin perässä, ja että haluaa sen lakin. Sossusta paistoi kilometrin päähän, ettei lakkiin usko Aliisan kohdalla, mikä oli jotenkin loukkaavaa jopa ruudun toiselle puolelle. Miksei voinut vain kannustaa?
Mutta eihän Aliisa saanut lakkia. Ilmeisesti asia oli sivullisille päin selvä. Juuri tuollainen ”turha” kannustaminen on pakko unohtaa jos ihminen elää muutenkin kuin sika pilttuussa ja täysin todellisuudesta vieraantuneena.
No näin sosiaaliohjaajan näkökulmasta en jaa tuota sinun ajatusmaailmaasi. Lakin saaminen ei kuitenkaan ole täysi mahdottomuus ja selkeästi Aliisalle tärkeä tavoite. Tämmöisiä realistisia tavotteita on hyvä tukea, koska esimerkiksi ohjaaja voi olla ainoa joka kannustaa Aliisaa saavuttamaan tämän tavoitteen. Kannustus on tärkeää ja Aliisalle voi tulla olo, että edes yksi ihminen uskoo häneen.
Eihän Alisa laittanut tikkua ristiin sen lakin eteen! Ryyppäsi ja rellesti vain. Mainitsiko joksikin arvosanaksi I+. Improbatur, eli hylätty.
No tuo on varmaan Aliisalle herättävä kokemus ja huomaa, että ylppäreihin pitää lukea
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuon Aliisan ryyppääminen näytti kyllä kamalalta. Että on tuommosta jo 18-vuotiaana. Oon itekki mielenterveysongelmainen alkoholisti, enkä oo vieläkään 35v. päässy irti... Vaikea selittää miksi, mutta mulla meno alko olla tollasta vasta n. 25-30-vuotiaana lukuunottamatta tuota sakkia, näitä meluavia ja huonosti käyttäytyviä jätkiä... Toivottavasti pääsee eroon, ku on vielä niin nuori! Jos se päiväkotiharjoittelu ois alku parempaan elämään. Tsemppiä hälle!
,
Malla on minusta kaunis vaikka en yleensä pidä tuollaisesta tyylistä. Hänessä on jotain mystistä, en tarkoita vaan ylkonäköä... Kuulosti aika kamalilta ne hänen mielenterveysongelmat ja jos sitten kokee olevansa aikalailla yksin maailmassa selviytymässä siitä kaikesta. Ettei kukaan rakasta muuta kuin se vankilassa oleva mies... Joka tulee olemaan siellä pitkään. Yksinäinen keiju. Ei tuommosta tyttöä voi vihata ja tuomita huumeiden käytöstä tai siitä, että haluaa rakastaa elinkautisvankia... Tekee mieli ottaa kädestä kiinni ja syliin ja antaa hänelle sitä rakkautta mitä hän kaipaa. Ja olen nainen, en lesbo.Näillä palstoilla on aina niin paljon kaikkea tuomitsemista. Nämä on nuoria, jotka on joutuneet lastenkotiin. Se laitoksessa eläminenkään ei oo varmasti ihan helppoa. Ja sitte toi just, ku on ollu kaikki niin kontrolloitua ja pitäiski sitte yhtäkkiä huolehtiakin asiat ite. Kodeissa asuvat nuoret oppii vähitellen aikuisuudessa ja itsenäisessä elämässä tarvittavat taidot. Esim. mä oon jo 7v. ollu koulupäivien jälkeen yksin kotona ja tehny siellä mitä lystään aikalailla, kunnes vanhemmat tulee töistä. Niin jos oot jo 18 ku oot ekan kerran ees yksin asunnossa... Ja jos samaan aikaan kärsit esim. näkö-ja kuuloharhoista yms. harhaluuloista... Ei varmasti ole helppoa.
Mä olen entinen laitosnuori. Tosin olin laitoksessa siihen aikaan, kun niistä vielä pystyi itsenäistymään ennen 18 ikävuotta, muutin omilleni 16 vuotiaana. Ei nuorisokodeissa pääsääntöisesti ole sen kummempia sääntöjä kuin pitäisi olla normaaleissa kodeissakaan. En anna lasteni hillua ulkona miten sattuu, meillä on säännölliset vuorokausirytmit ja ruokarytmit, perheessämme on sääntöjä ja rajoja, lapset eivät ole kovinkaan paljoa yksin. Puuttuisin ja hakisin apua lapselle jos hän oireilisi psyykkisesti, en antaisi vahingoittaa itseään katsomalla itse vain tumput suorina vierestä. Meille ei todellakaan kanneta huumeita eikä alkoholia sisälle eikä lapsilla on lupa käyttää päihteitä. Koulussa käydään ja läksyt tehdään.
Ainut mikä on selkeänä erona laitoksiin nykypäivinä on ehkä ennemminkin se, että työntekijät eivät osaa eikä uskalla vaatia. Kaikki perseily ja lorvailu selitetään traumataustalla ja ymmärretään, toki traumatausta vaikuttaa, mutta ei se auta, jos aikuiset siihen vedoten hyväksyvät perseilyn eivätkä uskalla vaatia mitään. Laitoksilla ei nykyään myöskään ole mahdollisuuksia vaatia nuorilta samalla tavalla, mitä minun aikaani. En minä saanut laitoksen viikkorahoja, ellen siivonnut huonettani ja hoitanut asioitani. En todellakaan olisi saanut mennä kaverimenoille enkä kivoihin juttuihin, jos olisin kieltäytynyt hoitamasta koulua. Rajat oli minun aikana paljon tiukemmat eikä se ollut ollenkaan huono juttu. Pärjäsin omillani ja olen saanut hoidettua asiani ja elämäni kuntoon. Mutta tällaista ei tule koskaan tapahtumaan näille nuorille, jos kukaan ei uskalla vaatia ja jos ei uskalleta asettaa sanktioita ja seurauksia. Rangaistuksista eli seurauksista ajatellaan nykyisin, että ne ovat julmaa aikuisen vallankäyttöä, vaikka kyse on ennen kaikkea elämäntaitojen opettamisesta. Siitä miten yhteiskunta toimii, siitä mitä sinulta vaaditaan ja mitä sinun tulee osata. Nykyajan laitosnuoret eivät osaa ja laitostuvat, koska kukaan ei uskalla enää vaatia. Ajatellaan että se on julmaa ja rakkaudetonta, ei ymmärretä, että voidaan olla rakastavia ja lempeitä ja vaativia yhtä aikaa. Ja vaatimisella tarkoitan juuri käytöstapoja ja elämänhallintataitoja, velvollisuuksien noudattamista ja vastuunkantoa.
Minut on pelastanut osaltaan ihan jo sekin, että minulta vaadittiin ja silloin uskallettiin vaatia. Hoito oli muuten kylmää ja etäistä, nykyään se on paljon lämpimämpää ja empaattisempaa mikä on hyvä juttu. Mutta liika höösääminen valitettavasti pilaa näiden nuorten kaikki mahdollisuudet. Yhteiskuntamme on muutenkin mennyt liikaa siihen suuntaan, että lapsilla ja nuorilla saa olla vain oikeuksia, ei velvollisuuksia ja seurauksia ei saa tulla mistään, koska lapselle ei saa tulla paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Eipä se malla? pärjännyt omassa asunnossaan kuin pari päivää.
Eiks hänellä ollut ketään tukihenkilöä?
Oli. Liian laitostunut jo. Ei muodostu helpommaksi ikää tullessa lisää. Haavemaailmassaan varmaan miettii miten tulevaisuudessa toisen laitostuneen, eli murhamiehen kanssa elelevät onnellisesti kissoja hoitaen. Todellisuudessa taitaa naivankila olla seuraava sijoituspaikka. Mitenkä noiden kissojen laita kun palaa laitokseen? Saako olla lemmikkejä vai vietiinkö piikille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bolivar kirjoitti:
Itseäni ärsytti tämä mikälie sossu, joka jankkasi Aliisalle siitä, että pelkkä ylioppilastodistus riittää. Aliisa moneen otteeseen sanoi olevansa lakin perässä, ja että haluaa sen lakin. Sossusta paistoi kilometrin päähän, ettei lakkiin usko Aliisan kohdalla, mikä oli jotenkin loukkaavaa jopa ruudun toiselle puolelle. Miksei voinut vain kannustaa?
Mutta eihän Aliisa saanut lakkia. Ilmeisesti asia oli sivullisille päin selvä. Juuri tuollainen ”turha” kannustaminen on pakko unohtaa jos ihminen elää muutenkin kuin sika pilttuussa ja täysin todellisuudesta vieraantuneena.
No näin sosiaaliohjaajan näkökulmasta en jaa tuota sinun ajatusmaailmaasi. Lakin saaminen ei kuitenkaan ole täysi mahdottomuus ja selkeästi Aliisalle tärkeä tavoite. Tämmöisiä realistisia tavotteita on hyvä tukea, koska esimerkiksi ohjaaja voi olla ainoa joka kannustaa Aliisaa saavuttamaan tämän tavoitteen. Kannustus on tärkeää ja Aliisalle voi tulla olo, että edes yksi ihminen uskoo häneen.
Aliisa on nuori.
Hän ajatteli ehkä mennä kirjoituksista tuurilla läpi.
Oliko edes suorittanut lukion oppimäärää, vai menikö suoraan kirjoituksiin.
Älliä oli, mutta jos lukeminen ei maistu, niin..
Ja Aliisan ”ällistä” sinä tiedät siitä että? Minä en huomannut mitään sinne päinkään. Ja vertailukohtana on oma abi. Kyllä - saa verrata. Koko ylioppilastutkinto perustuu ikäluokan pärjäämiseen ja vertailuun.
Siis kuka näitä ohjelmia keksii?? Ja kenen tarkoitusta nämä palvelevat?
Hyvä on ylen valtavalla veronmaksajien budjetilla vääntää näitä kaikenmaailman ronttosakin edesottamuksia. Ylevero pois!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis kuka näitä ohjelmia keksii?? Ja kenen tarkoitusta nämä palvelevat?
Hyvä on ylen valtavalla veronmaksajien budjetilla vääntää näitä kaikenmaailman ronttosakin edesottamuksia. Ylevero pois!
Sosiaalipornon tarvetta tyydyttävät. Ihan hyvä toisaalta, että ihmiset näkevät mihin verorahoja käytetään. Nämä kaksi uusinta, eli tämä ja naisvankilasarja huikeita esimerkkejä. Verovaroin tuetaan perseilyä sukupolvesta toiseen, verovaroin rakennetaan hotellivankilat ja kaikki palvelut, verovaroin tuotetaan vielä tv-sarjat. Ei voi muuta kuin hattua nostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se thaityttö kertonut saaneensa vanhemmiltaan tai jostain 6 tonnia tai jotain täyttäessään 18, ja tuhlasi sen samalla tavalla viikossa kuin se Aliisan kaveripoika opintolainansa? Tosi kiva äidille säästää lapselle vähän pesämunaa, ja ääliö polttaa sen viikossa puhelimiin ja ipodeihin, poikakaverille kans!
Väistämättä vertaan parikymppiseen tyttäreeni, joka sai yo-lahjoina rahana reilun tonnin, ja niitä rahoja on hänellä säästössä edelleen. Asunut omillaan 17-vuotiaasta saakka, eikä todellakaan ole missään vaiheessa elänyt niinku nämä tytöt.
Äläs sano miten elelee. Tiedä vaikka olisi mitä sokeripappoja kuvioissa elämää rahoittamassa mistä ei äidille hiiskuta.
Siellä huutelee näköjään joku oman elämänsä Alisa tai vastaava. Miten oma lapsesi jakselee siellä laitoksessa?
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. En paljon kehuskelisi, jos alaikäisenä hylkäämä tytär viettäisi aikaa setämiesten punkissa. Näitä "kilttejä tyttöjä" sugardaterssit jne. täynnä.
Ihmettelen ajatuksen kulkuasi. Mitä outoa siinä muka on, että 17-vuotias fiksu tyttö haluaa asua omassa asunnossaan ja vastata itse asioistaan? Hän oli todella varhaiskypsä, eikä minun tarvinnut ikinä huolehtia, että maksaa vuokransa ja laskunsa, käy koulussa ja hoitaa asiansa. Koulun ohella oli osa-aikatyössä. Ei kaikkien tyttöjen tarvitse olla Onlyfansissa tai maksattaa sokerisedillä elämäänsä. Onko sinulle ihan vieras ajatus, että kaikki voi perheessä olla hyvin, ja silti lapsi saattaa haluta itsenäistyä varhain?
Turhahan tuommoiselle tollolle on edes yrittää selittää mitään, joten en tiedä miksi edes vaivaudun.
Aikamoista selittelyä tosiaan. Taitaa omatuntoa kolkuttaa ja tyttären touhut epäilyttää.
Aika erikoista, jos tulkitset äidin ylpeyden selittelyksi. Kertoo enemmän sinusta kuin minusta.
Älä selitä lapsesi hylkääjä. Vai halusiko tyttäresi nimenomaan sinua karkuun. Kyllä normaaleissa perheissä lukion ajan kotona asutaan.
Sivusta sanoisin, että ei ole edes mahdollista kaikissa perheissä nuoren asua lukio-aikaa kotona. Vävyni lähti jo peruskoulun jälkeen kotoa, koska koti oli niin pienellä paikkakunnalla, ettei siellä ollut jatko-opiskelupaikkoja sellaisen matkan päässä, että olisi voinut kulkea koulun ja kodin väliä päivittäin. Kuulostaa minusta pahalta, mutta hän sanoi, ettei se häntä häirinnyt.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se thaityttö kertonut saaneensa vanhemmiltaan tai jostain 6 tonnia tai jotain täyttäessään 18, ja tuhlasi sen samalla tavalla viikossa kuin se Aliisan kaveripoika opintolainansa? Tosi kiva äidille säästää lapselle vähän pesämunaa, ja ääliö polttaa sen viikossa puhelimiin ja ipodeihin, poikakaverille kans!
Väistämättä vertaan parikymppiseen tyttäreeni, joka sai yo-lahjoina rahana reilun tonnin, ja niitä rahoja on hänellä säästössä edelleen. Asunut omillaan 17-vuotiaasta saakka, eikä todellakaan ole missään vaiheessa elänyt niinku nämä tytöt.
Äläs sano miten elelee. Tiedä vaikka olisi mitä sokeripappoja kuvioissa elämää rahoittamassa mistä ei äidille hiiskuta.
Siellä huutelee näköjään joku oman elämänsä Alisa tai vastaava. Miten oma lapsesi jakselee siellä laitoksessa?
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. En paljon kehuskelisi, jos alaikäisenä hylkäämä tytär viettäisi aikaa setämiesten punkissa. Näitä "kilttejä tyttöjä" sugardaterssit jne. täynnä.
Ihmettelen ajatuksen kulkuasi. Mitä outoa siinä muka on, että 17-vuotias fiksu tyttö haluaa asua omassa asunnossaan ja vastata itse asioistaan? Hän oli todella varhaiskypsä, eikä minun tarvinnut ikinä huolehtia, että maksaa vuokransa ja laskunsa, käy koulussa ja hoitaa asiansa. Koulun ohella oli osa-aikatyössä. Ei kaikkien tyttöjen tarvitse olla Onlyfansissa tai maksattaa sokerisedillä elämäänsä. Onko sinulle ihan vieras ajatus, että kaikki voi perheessä olla hyvin, ja silti lapsi saattaa haluta itsenäistyä varhain?
Turhahan tuommoiselle tollolle on edes yrittää selittää mitään, joten en tiedä miksi edes vaivaudun.
Aikamoista selittelyä tosiaan. Taitaa omatuntoa kolkuttaa ja tyttären touhut epäilyttää.
Aika erikoista, jos tulkitset äidin ylpeyden selittelyksi. Kertoo enemmän sinusta kuin minusta.
Älä selitä lapsesi hylkääjä. Vai halusiko tyttäresi nimenomaan sinua karkuun. Kyllä normaaleissa perheissä lukion ajan kotona asutaan.
Sivusta sanoisin, että ei ole edes mahdollista kaikissa perheissä nuoren asua lukio-aikaa kotona. Vävyni lähti jo peruskoulun jälkeen kotoa, koska koti oli niin pienellä paikkakunnalla, ettei siellä ollut jatko-opiskelupaikkoja sellaisen matkan päässä, että olisi voinut kulkea koulun ja kodin väliä päivittäin. Kuulostaa minusta pahalta, mutta hän sanoi, ettei se häntä häirinnyt.
-eri
Todella moni lähtee opiskelemaan eri paikkakunnalle 16-vuotiaana, eikä siinä ole mitään outoa. Tuo yksi jankkaaja ei vain sitä tajua päiväkänneiltään.
Vierailija kirjoitti:
Asumistuet... Tuet... Kela.... Opintolaina.... Pikavipit..... Näinkö tosiaan nykyään menee nuorison elämä. + Viina ja huumeet
Itse juuri täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevana lukiolaisena voin kertoa, että ei todellakaan suurimmalla osalla nuorista se elämä tuommoista ole.
Suurin osa niistäkin, jotka asuvat yksin, omaavat ihan hyvän ja tavallisen elämänhallinnan ja käyvät koulua.
Itse en ole mitenkään varakkaasta perheestä mutta oma arkeni on kyllä aivan todella kaukana tuommoisesta mitä tuossa dokumentissa näytettiin ja uskon että hyvin suuri osa nuorista pystyy samaistumaan tilanteeseeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
STT kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnen tuollaisia nuoria tosi paljon. Ja kyllä ennen laitokseen päätymistä heistä kenelläkään ei ollut huumeongelmaa. Oli urheiluharrastuksia ja elämän iloa. Tuohon väliin, kun joku keksii sen kapulan, millä estää teini-iän vaaran houkutuksiin lähtemisen. Tuohon ei kyllä nuorisotalot ja nuoristyön fiksut kampanjat auta. Ne vaan ärsyttävät lisää.
Nykyään hyvin harvoin jos koskaan nuori joutuu kotoa suoraan laitokseen.
Muita tukitoimia, vähintään sijaisperhe tai perhekoti on ensisijainen jos sijoitetaan kodin ulkopuolelle.
Minun lasteni entisistä koulukavereista on 3 sijoitettu kodin ulkopuolelle, 1 jopa suljettuun laitokseen. Kaikilla oli kodissa päihdetaustaa, vaikka ns. "hyviä" keskiluokkaisia perheitä ovat.
Voin kokemuksesta sanoa, että harvoin jos koskaan täällä nuori sijoitetaan muualle kuin lastensuojelulatokseen. Ja yhtä tavallista on se, että heitä pompotellaan laitoksesta toiseen kohtuuttoman tiheään. Perhekoteja ei ole sijaisperheiseen sijoitetaan ihan pienimmät hyvällä säkällä
Eikä ihme. Kuka haluaa kotiinsa pakkoja hajoittavan, aggressiivisen riehujan, tai vapauden illuusiossa karkailevan suisidaalisen sekopään. Aina ei voi voittaa, eikä kaikkia auttaa.
On myös tosi tarkkaa ketä voi sijoittaa kotihoitoon. Kotona ei voi tutkia nuoren tavaroita, saati ottaa niitä pois vaikka olisi mitä. Kodissa nuorelle ei saa asettaa liikkumisvapauden rajoitusta joten nuori saa kulkea miten haluaa. Ei voi pitää myöskään millään tavalla fyysisesti kiinni ja puhelinta ei saa ottaa pois edes sosiaalityöntekijän päätöksellä. Saatikka tarvittaessa tehdä iltaisin mitään huumetestejä tai puhalluksia. Eli käytännössä harva teini-iässä sijoituksen tarpeessa oleva on lain puitteissa mahdollista sijoittaa perhehoitoon. Laki on nuoren rajoittamisen suhteen tosi tarkka, se on hyvin rajoitettua laitoshoidossakin, perhehoidossa käytännössä laitonta.
Tämähän se on. Suurin ongelma on se että vanhemmat ovat menettäneet kontrollin jälkikasvunsa suhteen. Millään ei ole mitään väliä ja huudetaan yhteiskunnalta apua lastenkasvatukseen. Noi yllä olevat asiat tehtäisiin meillä kotona jos olisi edes pientä vihiä huumekokeiluista. Mutta meidän lapset ei edes uskaltaisi kokeilla. Tietää jo etukäteen että seuraamukset on niin valtavat että ei kannata.
Monet täällä parjaavat hirveästi Mikiä. Ei taida ihmisillä olla tietoa, mitä on agorafobia ja mitä sen kanssa on oikeasti elää. Itselläni ei niinkään ole tuota sos.fobian puolta eli en pelkää että "ihmiset katsoo" niin kuin Miki sanoi. Mutta tietynlaisen agorafobian kanssa olen elänyt 14-vuotiaasta asti (nyt 28v.) Viime keväänä olin aika samassa jamassa kuin Miki, paitsi että mulla oli osa-aikatyötä etätyönä (kiitos korona, koska siinä kunnossa en olisi päässyt työpaikalle asti ulos asunnosta.) Omassa kuviossa ei oo ikinä ollut mukana mitään aineita, edes alkoholia, mutta pahimmillaan pelkkä julkisten paikkojen kammo eristää täysin.
Tilasin itsekin pahimmillani kaikki ruoat ja ruokaostokset Woltilla, kun olin vakuuttunut, etten VOI lähteä ulos yksiöstäni tai joudun onnettomuuden, väkivallan kohteeksi tms. Eihän siinä mitään järkeä ole, mutta on hirveää kun pelottavin asia maailmassa on koko maailma etuoven ulkopuolella. Ja totta kai ajatus työssäkäymisestä tuntuu vieraalta silloin, kun koko oma maailma on alle 50 neliömetriä.
Toki Miki käyttää sanoja "ei jaksa", mutta se on ehkä helpompi sanoa kuin "mua pelottaa kuollakseni ihan kaikki."
Toivottavasti Miki (ja myös muut tytöt) saa tukea ja elämänsä uusille raiteille. En usko, että agorafobiasta ja pahasta ahdistuksesta voi kokonaan parantua, mutta sitä voi oppia hallitsemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miks sympatisoitte Mallaa niin paljon.
Tyyppi seukkaa miehen kanssa, joka puukotti 48v naisen ja irrotti tältä vielä kädenkin sekä kulki käsi mukanaan ja kuvasi sitä. Ja vielä pahoinpiteli ja lopulta tappoi myös naisen espanjanvesikoiran.
Kukaan jolla edes hitusen on järkeä päässä, ei seurustele tuollasen kanssa.
Malla hommas myös kaks kissaa. Eli on ilmeisesti eläinrakas. Mutta ei haittaa että oma hanipöö mussukka on tappanu viattoman pikku koiran?
Jos ikinä tulevat asumaan saman katon alla, niin Malla kissoineen tulee olemaan ne seuraavat uhrit.
Sairashan ihmisen täytyy olla että tuollaisen valitsee kumppanikseen. Mutta ei voi kuin päätään pudistella ja antaa toisten tehdä omat virheensä.
Malla on neiti hybristofilia. osoittaa taas että että joillakin naisille on kiihoke miehen rikostuomio. mies saa silti naiselta toosaa.,,,kun siihen mahis tulee. the worse i am , the more you want me...
Ne oli jo ollu parisuhteessa jonka aikana tää mies teki rikoksen, eli linnatuomiota ei ollut olemassa sillä vielä kumppania valitessa.
Foobikko94 kirjoitti:
Monet täällä parjaavat hirveästi Mikiä. Ei taida ihmisillä olla tietoa, mitä on agorafobia ja mitä sen kanssa on oikeasti elää. Itselläni ei niinkään ole tuota sos.fobian puolta eli en pelkää että "ihmiset katsoo" niin kuin Miki sanoi. Mutta tietynlaisen agorafobian kanssa olen elänyt 14-vuotiaasta asti (nyt 28v.) Viime keväänä olin aika samassa jamassa kuin Miki, paitsi että mulla oli osa-aikatyötä etätyönä (kiitos korona, koska siinä kunnossa en olisi päässyt työpaikalle asti ulos asunnosta.) Omassa kuviossa ei oo ikinä ollut mukana mitään aineita, edes alkoholia, mutta pahimmillaan pelkkä julkisten paikkojen kammo eristää täysin.
Tilasin itsekin pahimmillani kaikki ruoat ja ruokaostokset Woltilla, kun olin vakuuttunut, etten VOI lähteä ulos yksiöstäni tai joudun onnettomuuden, väkivallan kohteeksi tms. Eihän siinä mitään järkeä ole, mutta on hirveää kun pelottavin asia maailmassa on koko maailma etuoven ulkopuolella. Ja totta kai ajatus työssäkäymisestä tuntuu vieraalta silloin, kun koko oma maailma on alle 50 neliömetriä.
Toki Miki käyttää sanoja "ei jaksa", mutta se on ehkä helpompi sanoa kuin "mua pelottaa kuollakseni ihan kaikki."
Toivottavasti Miki (ja myös muut tytöt) saa tukea ja elämänsä uusille raiteille. En usko, että agorafobiasta ja pahasta ahdistuksesta voi kokonaan parantua, mutta sitä voi oppia hallitsemaan.
En allekirjoita ollenkaan tuota agorafobiaa. Laiska ja saamaton se oli. Ja vaikka olisikin joku fobia, niin pakkohan sen kanssa on oppia elämään, siedättää itseään pikkuhiljaa.
Mä olen kärsinyt paniikkihäiriöstä suuren osan elämääni. En jaksa edes laskea kuinka monta kertaa olen melkein pyörtynyt kaupan kassalla, täydessä bussissa, työpaikalla, auton ratissa jne, kun kohtaus iskee päälle täysillä. Sydän hakkaa niin että meinaa rinnasta tulla, silmissä sumenee, naama puutuu, oksettaa ja huimaa. SILTI olen aina mennyt siihen bussiin, töihin, auton rattiin ja muihin ahdistaviin tilanteisiin ja ajan kanssa kohtaukset on vähentyneet niin, etten edes muista koska olisi viimeksi ollut paniikkikohtaus. Olisin minäkin kai voinut jäädä kotiin surkuttelemaan itseäni, hakea pitkiä saikkuja ja eristäytyä maailmasta, mutta kun niin ei vain voi tehdä!
Vierailija kirjoitti:
STT kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnen tuollaisia nuoria tosi paljon. Ja kyllä ennen laitokseen päätymistä heistä kenelläkään ei ollut huumeongelmaa. Oli urheiluharrastuksia ja elämän iloa. Tuohon väliin, kun joku keksii sen kapulan, millä estää teini-iän vaaran houkutuksiin lähtemisen. Tuohon ei kyllä nuorisotalot ja nuoristyön fiksut kampanjat auta. Ne vaan ärsyttävät lisää.
Nykyään hyvin harvoin jos koskaan nuori joutuu kotoa suoraan laitokseen.
Muita tukitoimia, vähintään sijaisperhe tai perhekoti on ensisijainen jos sijoitetaan kodin ulkopuolelle.
Minun lasteni entisistä koulukavereista on 3 sijoitettu kodin ulkopuolelle, 1 jopa suljettuun laitokseen. Kaikilla oli kodissa päihdetaustaa, vaikka ns. "hyviä" keskiluokkaisia perheitä ovat.
Voin kokemuksesta sanoa, että harvoin jos koskaan täällä nuori sijoitetaan muualle kuin lastensuojelulatokseen. Ja yhtä tavallista on se, että heitä pompotellaan laitoksesta toiseen kohtuuttoman tiheään. Perhekoteja ei ole sijaisperheiseen sijoitetaan ihan pienimmät hyvällä säkällä
Eikä ihme. Kuka haluaa kotiinsa pakkoja hajoittavan, aggressiivisen riehujan, tai vapauden illuusiossa karkailevan suisidaalisen sekopään. Aina ei voi voittaa, eikä kaikkia auttaa.
On myös tosi tarkkaa ketä voi sijoittaa kotihoitoon. Kotona ei voi tutkia nuoren tavaroita, saati ottaa niitä pois vaikka olisi mitä. Kodissa nuorelle ei saa asettaa liikkumisvapauden rajoitusta joten nuori saa kulkea miten haluaa. Ei voi pitää myöskään millään tavalla fyysisesti kiinni ja puhelinta ei saa ottaa pois edes sosiaalityöntekijän päätöksellä. Saatikka tarvittaessa tehdä iltaisin mitään huumetestejä tai puhalluksia. Eli käytännössä harva teini-iässä sijoituksen tarpeessa oleva on lain puitteissa mahdollista sijoittaa perhehoitoon. Laki on nuoren rajoittamisen suhteen tosi tarkka, se on hyvin rajoitettua laitoshoidossakin, perhehoidossa käytännössä laitonta.
Tämähän se on. Suurin ongelma on se että vanhemmat ovat menettäneet kontrollin jälkikasvunsa suhteen. Millään ei ole mitään väliä ja huudetaan yhteiskunnalta apua lastenkasvatukseen. Noi yllä olevat asiat tehtäisiin meillä kotona jos olisi edes pientä vihiä huumekokeiluista. Mutta meidän lapset ei edes uskaltaisi kokeilla. Tietää jo etukäteen että seuraamukset on niin valtavat että ei kannata.
Wanha kunnon : "Ei Meidän Lapset". :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
STT kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnen tuollaisia nuoria tosi paljon. Ja kyllä ennen laitokseen päätymistä heistä kenelläkään ei ollut huumeongelmaa. Oli urheiluharrastuksia ja elämän iloa. Tuohon väliin, kun joku keksii sen kapulan, millä estää teini-iän vaaran houkutuksiin lähtemisen. Tuohon ei kyllä nuorisotalot ja nuoristyön fiksut kampanjat auta. Ne vaan ärsyttävät lisää.
Nykyään hyvin harvoin jos koskaan nuori joutuu kotoa suoraan laitokseen.
Muita tukitoimia, vähintään sijaisperhe tai perhekoti on ensisijainen jos sijoitetaan kodin ulkopuolelle.
Minun lasteni entisistä koulukavereista on 3 sijoitettu kodin ulkopuolelle, 1 jopa suljettuun laitokseen. Kaikilla oli kodissa päihdetaustaa, vaikka ns. "hyviä" keskiluokkaisia perheitä ovat.
Voin kokemuksesta sanoa, että harvoin jos koskaan täällä nuori sijoitetaan muualle kuin lastensuojelulatokseen. Ja yhtä tavallista on se, että heitä pompotellaan laitoksesta toiseen kohtuuttoman tiheään. Perhekoteja ei ole sijaisperheiseen sijoitetaan ihan pienimmät hyvällä säkällä
Eikä ihme. Kuka haluaa kotiinsa pakkoja hajoittavan, aggressiivisen riehujan, tai vapauden illuusiossa karkailevan suisidaalisen sekopään. Aina ei voi voittaa, eikä kaikkia auttaa.
On myös tosi tarkkaa ketä voi sijoittaa kotihoitoon. Kotona ei voi tutkia nuoren tavaroita, saati ottaa niitä pois vaikka olisi mitä. Kodissa nuorelle ei saa asettaa liikkumisvapauden rajoitusta joten nuori saa kulkea miten haluaa. Ei voi pitää myöskään millään tavalla fyysisesti kiinni ja puhelinta ei saa ottaa pois edes sosiaalityöntekijän päätöksellä. Saatikka tarvittaessa tehdä iltaisin mitään huumetestejä tai puhalluksia. Eli käytännössä harva teini-iässä sijoituksen tarpeessa oleva on lain puitteissa mahdollista sijoittaa perhehoitoon. Laki on nuoren rajoittamisen suhteen tosi tarkka, se on hyvin rajoitettua laitoshoidossakin, perhehoidossa käytännössä laitonta.
Tämähän se on. Suurin ongelma on se että vanhemmat ovat menettäneet kontrollin jälkikasvunsa suhteen. Millään ei ole mitään väliä ja huudetaan yhteiskunnalta apua lastenkasvatukseen. Noi yllä olevat asiat tehtäisiin meillä kotona jos olisi edes pientä vihiä huumekokeiluista. Mutta meidän lapset ei edes uskaltaisi kokeilla. Tietää jo etukäteen että seuraamukset on niin valtavat että ei kannata.
Wanha kunnon : "Ei Meidän Lapset". :D
Jep :D en minäkään olisi uskonut kiltistä rillipäisestä lukiolaisestani, mutta niin vain myöhemmin kertoi että niihin aikoihin poltteli marihuanaa silloin tällöin. Ikinä en mitään haistanut, enkä edes epäillyt, koska häntä ei kiinnostanut alkoholin kanssa läträtä koskaan. Onneksi sentään polttelut loppui muutamaan kertaan, ja jos nyt polttaa niin enpä voi asiaan puuttua., koska on aikuinen ihminen.
Aika erikoista, jos tulkitset äidin ylpeyden selittelyksi. Kertoo enemmän sinusta kuin minusta.