Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hamstraamisesta VOI parantua!
25.06.2015 |
Haluaisin jakaa oman tarinani rohkaistakseni muita, jotka ovat samassa tilanteessa kuin missä ennen olin.
Olen ollut koko ikäni hamstraaja. Ensimmäiset kokemukset muistan siitä kun olin 7-vuotias. Keräsin jogurttipurkkeja ja sanomalehtiä. Hamstraaminen on pahentunut aina stressaavina aikoina. Kotona asuessani siivoushullu äitini piti huolta ettei nurkkiin alkanut kerääntyä tavaraa/roskaa ja vaikka se oli minulle stressaavaa, niin parempi tietenkin koko perheelle tämä.
Muutettuani yhteen poikaystäväni kanssa tilanne riistäytyi käsistä. Poikaystäväni ei ollut yhtä paha hamstraaja kuin minä, mutta kuitenkin tavaroiden "tunnesäilyttäjä". Asuntomme kasaantui täyteen tavaraa eikä mikään ollut omalla paikallaan. Makuuhuone muuttui käyttökelvottomaksi. Emme voineet kutsua ketään kylään. Tilanne ahdisti ja vaikutti koko muuhun elämään mutta en pystynyt tekemään asialle mitään. Suhteemme voi huonosti. Mietin, että jos eroamme, en ikinä löydä miestä, joka sietää hamstraamisongelmaani. En uskonut ikinä pääseväni ongelmastani eroon.
Erosimme kaksi vuotta sitten. Muutin omaan asuntoon ja raahasin kaiken tavaran mukanani. En pystynyt heittämään lähes mitään pois. Yksin eläessäni tilanne alkoi pahentumaan edelleen kun minulla ei ollut enää ketään kontrolloimassa käytöstäni. Aloitin pian uuden suhteen, mutta en voinut kutsua uutta miestäni ikinä luokseni vaan olimme aina hänen luona. Suhteemme vakavoitui koko ajan ja mietin, että miten minusta voi ikinä tulla hänellä hyvää puolisoa tai mahdollisesti äitiä tuleville lapsillemme jos en pysty pääsemään hamstraamisesta eroon. Mietin terapiaa ja itsehoito-oppaita, mutta niiden neuvot tuntuivat liian pelottavilta. En uskonut pystyväni kohtaamaan pelkojani (siis tavaran heittämistä pois).
Yksi ilta kuitenkin jokin iski minuun ja keräsin kolme jätesäkillistä vanhoja liinavaatteita ja pyyhkeitä ja heitin ne roskakatokseen. Tämä tuntui todellä hyvältä ja varsinkin se, kun näin miten ihanan järjestelmälliseltä kaappi näytti tämän jälkeen. En tuntenutkaan lainkaan ahdistusta. Kirjoitin itselleni listan kaikista hyvistä asioista, jotka seuraisi kun pääsisin eroon tavaran/roskan paljoudesta. Voisin kutsua kavereita kylään, voisimme joskus muuttaa uuden mieheni kanssa yhteen, ei tarvitsisi enää ikinä hävetä tätä asiaa. Pari päivää tätä sulateltuani aloin käymään muiden asioiden kimppuun. Nautin siitä, että löysin epämääräisiä pusseja täynnä kuitteja yms. roskaa, jotka sain heittää pois. Aloin suorastaan himoita poisheittämistä. Nyt lempipuuhaani on käydä läpi kaappeja ja miettiä mitä heittäisin pois.
Neuvoksi kaikille saman asian kanssa painivien kanssa sanoisin; aloita urakka vain jostain. Ensimmäinen kerta tuntuu vaikealta aloittaa. Älä huolehdi niin kovasti kierrättämisestä/kirpputorille viemisestä. Uudenmaan jätteet menevät jätteenpolttolaitokselle kuitenkin. Kun pääset vauhtiin, sinua ei enää pysäytä mikään. Kun olet heittänyt jotain pois, voit perustella seuraavaa sillä että pystyit heittämään ne edellisetkin jutut pois. Ja lopulta mikään ei tunnu enää ahdistavalta. Oma elämäni ja tulevaisuuteni tuntuu nyt valoisalta :)
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunhan ei mene ääripäästä toiseen. Onnea tavarankarsintaan. Roskat joutaakin roskikseen.
Parempi kuitenkin minimalismi kuin hamstraus :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ongelma se etten ehdi myydä kaikkea tarpeeksi nopeasti. Roskiin en viitsi heittää kun kaikki merkkikamaa ja sillä ajatuksella ostettu että myyn pois koska tarviin rahaa. Uutta en enää hommaa kuin tosi tarpeeseen.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 00:08"]Mulla ongelma se etten ehdi myydä kaikkea tarpeeksi nopeasti. Roskiin en viitsi heittää kun kaikki merkkikamaa ja sillä ajatuksella ostettu että myyn pois koska tarviin rahaa. Uutta en enää hommaa kuin tosi tarpeeseen.
[/quote]On hullua huomata että yhdestäkin tavarasta aina saa 10-60 e. En pysty mitenkään heittämään pois. Myyn aina kun on sopiva hetki pikku hiljaa mut tilaa nuo vie n. 40 neliöisen huoneen verran..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olkoon! Minustakin on tullut fanaattinen minimalisti. Ihanaa kun kotona on aina siistiä ja kaapeissa on säilytystilaa. Minun mottoni on, että tavara on halpaa mutta neliöt ovat kalliita. En halua maksaa joka kuukausi kallista vuokraa vain turhan roinan säilyttämisestä, vaan haluan nauttia tilavuudesta ja raikkaudesta. Kaikki varmasti löytävät sen oman oivalluksensa, joka auttaa luopumaan turhasta tavarasta.
Itsellä tavara on ollut sen verran halvalla ostettua että niistä ei maksa vaivaa viedä kirpputorille tai yrittää myydä. Käyttökelpoiset asiat olen antanut perheelle/tuttaville, muut kierrätykseen/roskiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tarvetta tai asiaa tunsit paikkaavasi tavaroilla? Tunnen tällaisia ihmisiä ja olisi kiva tietää mitä he oikeasti kaipaavat kun haalivat kamaa...
Näin jossain ammattijärjestäjän blogissa hyviä mietteitä tavaraan tunnepitoisesti suhtautumisesta ja ne ovat auttaneet minua. Paras oli "Jos tavarasta ei ole hyötyä, siitä on haittaa".
Tavarat pitäisi myös jakaa kolmeen kategoriaan, niihin jotka 1) tuottavat hyvää mieltä/ovat hyödyllisiä 2) ovat neutraaleja, 3) aiheuttavat negatiivisia tunteita. Ja sitten karsiminen aloitetaan negatiivisia tunteita aiheuttavista tavaroista. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla kohdallani kyse oli eniten siitä, että kiteytin koko elämäni muistot tavaroihin. Ajattelin että jos heitän tavaran pois, heitän myös osan muistojani ja mennyttä elämääni. Mutta tosiasiassa muistot säilyvät vaikka tavarat eivät. Pohjimmiltaan kyse oli turvallisuuden tunteesta. Luulen että tämä on perua lapsuudestani. Ap.
KonMari:ssa puhutaan juuri tuosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiheesta löytyy hyviä blogeja esim. tämä
Tämä myös kiva
blog.mekaselska.fi
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 22:08"]
Ensimmäiset kokemukset muistan siitä kun olin 7-vuotias. Keräsin jogurttipurkkeja ja sanomalehtiä.
[/quote]
:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D
Ihminen voi parantua. Hamsteri ei.
-Mies 29v + 1v-
Kiitos linkkivinkeistä! KonMari onkin mielenkiintoinen menetelmä. Ap
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 00:16"]
Mitä tarvetta tai asiaa tunsit paikkaavasi tavaroilla? Tunnen tällaisia ihmisiä ja olisi kiva tietää mitä he oikeasti kaipaavat kun haalivat kamaa...
[/quote]
Minä hamstrasin taidelasia, porsliinia ja muumimukeja silloin lapset olivat pieniä. Kompensoin sitä, että omaa aikaa ei ollut YHTÄÄN. Nyt kun omaa aikaa on, uutta ei tule ja vanhoja myyn pois. Onneksi tajusin valita hamstrauksen kohteen siten, että siitä saa rahat pois.
Alue: Aihe vapaa
Niin, ja kysykää vapaasti mitä vaan aiheeseen liittyvää! T. Ap