Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tarpeettomat yliopistoaineet

Vierailija
24.06.2015 |

On paljon puhuttu, että yliopistossa opetetaan tarpeettomia aineita. Minkä alojen koulutusta ja oppiaineita voitaisiin mielestäsi vähentää ja miksi? 

Kommentit (61)

Vierailija
41/61 |
24.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:39"]

Teologia. Pappien koulutus pitäisi olla seurakuntien vastuulla, ei valtion.

[/quote]

Ei todellakaan. Islamilaisissa seurakunnissa pappien koulutus on seurakuntien vastuulla. Hakevat sitten pappinsa pahimpien fundamentalistien koulutuksessa ansioituneista Pakistanin madrasseista. Ei hyvä.

Valtion maksama ja erityisesti valtion valvoma pappiskoulutus on hemmetin hyvä juttu ja pitää ääriainesta loitolla uskonnollisen johtajan hommista. Eivät pääse saarnaamaan kiihkofundamentalistivihaansa seurakunnan auktoriteetteina.

Jos se minusta olisi kiinni niin vaatisin ehdottomasti Suomen islamilaisille seurakunnille velvollisuuden koulututtaa imaaminsa Suomessa ja valtiolle velvoitteen maksaa ja valvoa tämä toiminta osana teologisen tiedekunnan toimintaa. Sen parempaa terrorismin torjuntaa Suomessa olisi vain rajojen sulkeminen ääri-islamisteilta, mikä selvästikään ei ole mahdollista.

Vierailija
42/61 |
24.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:45"]

Muinaiskirkkoslaavin tohtoristutkinto on ehkä turhinta mistä Suomen valtio on ikinä maksanut. Halla-aholle.

[/quote]

 

Ihan selvennyksenä kaikille asiasta tietämättömille vaan. Halla-aho on omalla alallaan slavistiikassa ihan hyvä tutkija.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/61 |
24.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:53"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:39"]

Teologia. Pappien koulutus pitäisi olla seurakuntien vastuulla, ei valtion.

[/quote]

Ei todellakaan. Islamilaisissa seurakunnissa pappien koulutus on seurakuntien vastuulla. Hakevat sitten pappinsa pahimpien fundamentalistien koulutuksessa ansioituneista Pakistanin madrasseista. Ei hyvä.

Valtion maksama ja erityisesti valtion valvoma pappiskoulutus on hemmetin hyvä juttu ja pitää ääriainesta loitolla uskonnollisen johtajan hommista. Eivät pääse saarnaamaan kiihkofundamentalistivihaansa seurakunnan auktoriteetteina.

Jos se minusta olisi kiinni niin vaatisin ehdottomasti Suomen islamilaisille seurakunnille velvollisuuden koulututtaa imaaminsa Suomessa ja valtiolle velvoitteen maksaa ja valvoa tämä toiminta osana teologisen tiedekunnan toimintaa. Sen parempaa terrorismin torjuntaa Suomessa olisi vain rajojen sulkeminen ääri-islamisteilta, mikä selvästikään ei ole mahdollista.

[/quote]

Tätähän yritettiin jo saada tapahtumaan mutta poliitikot ja kansa suuressa viisaudessaan torjuivat ajatuksen. Hui kauheaa!!!

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288350399246.html (vuonna 2011)

http://mediaseuranta.blogspot.fi/2015/03/ilta-sanomat-keskustan-saarikko.html

http://www.kaleva.fi/juttutupa/kotimaa/suomeen-imaamikoulutus/3244

http://www.hs.fi/kotimaa/a1421896605322 (2015)

"Teologinen tiedekunta voisi kouluttaa imaameja Helsingissä

Muslimiyhteisöjen hengellisiä johtajia eli imaameja voidaan jatkossa kouluttaa Suomessa yliopistojen teologisissa tiedekunnissa. Ainakin, jos asiaa kysyy Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dekaanina toimivalta Ismo Dunderbergiltä.

Hänen mukaansa mitään periaatteellista estettä yliopistolla järjestettävälle imaamikoulutukselle ei ole."

Tuossa olisi teologien tiedekunta todellisessa hyötykäytössä ja edistäisi yhteiskuntarauhaa Suomessa.

--

Ongelmana on nostettu esille myös se, että Islam on jakautunut lahkoihin aivan samalla lailla kuin kristinuskokin. Mitä nimenomaista suuntaa siis koulutettaisiin?

http://uskonnontutkija.fi/2013/12/19/islamilaisten-uskonyhteisojen-moninaisuus-eurooppalaisen-imaamikoulutuksen-haasteena/

Vierailija
44/61 |
24.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opettajan pedagogiset. Sisällöt täyttä paskaa, ei mitään tukea käytännön työhön. 

Vierailija
45/61 |
24.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikään koulutus ei ole turhaa, kaikki tieto ja sivistys on toivottua ja vaalimisen arvoista. Koulutettu kansa on onnellinen kansa.

Vierailija
46/61 |
24.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 23:45"]

Mikään koulutus ei ole turhaa, kaikki tieto ja sivistys on toivottua ja vaalimisen arvoista. Koulutettu kansa on onnellinen kansa.

[/quote]

Amen. Lisäisin vielä, että koulutus on hyvinvointiyhteiskunnan perusta, josta ei saa tinkiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/61 |
24.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos asiaa katsotaan markkinaehtoisesti, niin kaikki koulutus joka ei auta työllistymään YKSITYISELLE sektorille on turhaa (tästä syystä esim. amerikkalaisten yliopistojen koulutusohjelmavaihtoehdot melko kapeita). Valtiotieteilijät saavat vapautuksen koska lobbaajatkin tarvitsevat perustutkinnon.

Vierailija
48/61 |
25.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:40"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:20"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:15"]

Mielestäni sisäänottomääriä voidaan viilata, mutta en keksi mitään varsinaisesti tarpeetonta ainetta.

[/quote]

Oletko oikeasti perehtynyt sisäänottomääriin niin hyvin, että pystyt olemaan sitä mieltä, että niitä pitää viilata. Mihin aineisiin esimerkiksi on liian suuri sisäänotto ja miksi?

[/quote]

No näinkö mä sanoin, että olen perehtynyt kaikkien aineiden sisäänottomääriin ja mulla on mielipide vähennyksistä? *hakkaa päätä seinään* Sanoin, että niitä voidaan viilata, ja niin on muuten tehtykin esimerkiksi omassa oppiaineessani. Ei ne aloituskiintiöt ole mikään kiveen hakattu ja ikuinen asia, vaan niitä todellakin voidaan muokata tarpeen mukaan.

[/quote]

Ei tietenkään sisäänottomäärät ole kiveenhakattu, mutta jos esität mielipiteenäsi, että sisäänottomääriä voidaan viilata, oletin, että pystyt perustelemaan mielipiteesi faktoihin pohjautuen, etkä vain heittele täällä itsestäänselvyyksiä (tottakai sisäänottomäärät on ihan joka hakukierroksella yliopiston päätettävissä, mutta tämä kai on ihan ilmiselvää kaikille eikä sitä tarvitse erikseen mainita). 

Siksi ymmärsin kommenttisi niin, että olet sitä mieltä, että opiskelijamääriä voidaan ja niitä pitäisi viilata, ja siten sulla olisi joku näkemys myös siitä, missä oppiaineissa tämä pitäisi tehdä. Vai juustihöylällä kaikkia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/61 |
25.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

En sanoisi, että mikään yliopistolla opetettava aine olisi turha. Turhempaa on mielestäni se, että jotain alaa opiskelee henkilö, joka ei tulevaisuudessa halua/aijo tehdä sen alan töitä tai ei sovellu kyseiselle alalle.

Vierailija
50/61 |
25.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:55"]

http://www.uta.fi/opiskelu/oppiaineet/naistutkimus.html

Ja tätä saatanan paskaa opetetaan vielä jokaisessa suuremmassa yliopistossa.

[/quote]

Mukavasti tullut alapeukkuja. Voisko femakot vähän edes yrittää selostaa miksi tuollainen oppiaine tarvitaan vuonna 2015. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/61 |
25.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

-Naistutkimus

 

Vierailija
52/61 |
25.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Leikkaisin ammatilliselta puolelta. Monen ammatin oppii tekemällä, ja kolmen vuoden amis on täyttä tuhlausta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/61 |
25.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 00:06"]

En sanoisi, että mikään yliopistolla opetettava aine olisi turha. Turhempaa on mielestäni se, että jotain alaa opiskelee henkilö, joka ei tulevaisuudessa halua/aijo tehdä sen alan töitä tai ei sovellu kyseiselle alalle.

[/quote]

Nimenomaan. Arvostan suomalaista koulutusta ja olen todella onnellinen, että se on opiskelijalle maksutonta, en todellakaan kannata lukukausimaksuja. Mielestäni kuitenkin pitäisi päästä eroon käsitteestä "ilmainen koulutus", koska sitähän se ei ole. Yksi tutkinto maksaa alasta riippuen 20 000 -180 000 euroa, ja se maksetaan kaikki verorahoistamme (toki saman verran maksaa yhtä monta vuotta opiskelua, vaikkei koskaan valmistuisikaan). Voisi kummasti lisätä motivaatiota alaan sekä tuoda enemmän harkintaa, jos opiskelija tietäisi, kuinka paljon häneen panostetaan. 

Vierailija
54/61 |
25.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 00:14"]

Leikkaisin ammatilliselta puolelta. Monen ammatin oppii tekemällä, ja kolmen vuoden amis on täyttä tuhlausta.

[/quote]

Kiinnostava idea olisi mun mielestä amiksen muuttaminen kaksivuotiseksi niin, että ekan vuoden yleiset aineet jää pois. Ne jotka haluaa heti työelämään, on valmiita kahden vuoden jälkeen. Sitten ne, jotka haluaa jatkaa amkiin (tai yliopistoon) voisi opiskella kolmannen vuoden niitä yleisiä ja yleissivistäiä aineita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/61 |
25.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Journalistiikan alasta pitäisi ehdottomasti karsia. Toimittajille ei ole muutenkaan töitä, ja silti niitä koulutetaan kolmella eri tasolla: media-assistentti (amis), medianomi (AMK) ja yliopistoissa journalisteja opetetaan ainakin journalistiikan ja viestinnän sekä puheviestinnän tutkinto-ohjelmassa. Itse olen valtiotieteen fuksi, mutta teen toimittajan hommia kolmatta vuotta. Työkavereina on niin historian opiskelijaa, äidinkielen opiskelijaa, kirjallisuustieteen opiskelijaa kuin taloustieteenkin opiskelijaa plus muutama viestinnän lukija. Pari täysin kouluttamatonta. Alan konkareilta olen saanut kuulla, kuinka toimittajan hommiin halutessaan journalistiikka yksinään aika köyhä koulutus. Kannattaa olla pääaine jostain muusta aiheesta, juuri esim historia, valtio- tai yhteiskuntatiede.

Vierailija
56/61 |
25.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toinen mistä supistaisin raakasti on tradenomien satapäinen koulutus joka hemmetin ammattikorkeasta kun ei nykyisillekään ole töitä. T. Edellinen

Vierailija
57/61 |
25.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 00:15"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 00:14"]

Leikkaisin ammatilliselta puolelta. Monen ammatin oppii tekemällä, ja kolmen vuoden amis on täyttä tuhlausta.

[/quote]

Kiinnostava idea olisi mun mielestä amiksen muuttaminen kaksivuotiseksi niin, että ekan vuoden yleiset aineet jää pois. Ne jotka haluaa heti työelämään, on valmiita kahden vuoden jälkeen. Sitten ne, jotka haluaa jatkaa amkiin (tai yliopistoon) voisi opiskella kolmannen vuoden niitä yleisiä ja yleissivistäiä aineita.

[/quote]

 

Mutta mutta... ...eihän silloin jäis mitään opetettavaa!

Vierailija
58/61 |
25.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen samaa mieltä. Jotenkin tuntuu että tämä nykyinen lehtien (no, etenkin iltapäivälehtien, mutta kyllä laadukkaampina pidetyt julkaisut tulevat siellä valitettavasti perässä) alennustila johtuu pitkälti siitä, että toimittajilla on niin huono yleissivistys ja kapea-alainen pohjakoulutus. On opiskeltu media-alaa ja journalistiikkaa (jota muuten opetetaan amkissakin) ja osataan periaatteessa muotoseikat todella hyvin, mutta sitten monet muut seikat, esim. historian, yhteiskunnan, kulttuurin, maantieteen, politiikan, viihteen, mitä näitä nyt on, tuntemus jää todella ohueksi. 

Vierailija
59/61 |
25.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Insinöörit koulutuksineen voisi ulkoistaa sinne Intiaan ja Viroon; pudottavat  muutoin pohjaan koko kansan sivistystykseltä. Samaa tekevät nämä joka tapauksessa päästyään vallankahvaan. Insinööri on siis insinöörille susi?

Vierailija
60/61 |
25.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 00:04"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:40"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:20"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:15"]

Mielestäni sisäänottomääriä voidaan viilata, mutta en keksi mitään varsinaisesti tarpeetonta ainetta.

[/quote]

Oletko oikeasti perehtynyt sisäänottomääriin niin hyvin, että pystyt olemaan sitä mieltä, että niitä pitää viilata. Mihin aineisiin esimerkiksi on liian suuri sisäänotto ja miksi?

[/quote]

No näinkö mä sanoin, että olen perehtynyt kaikkien aineiden sisäänottomääriin ja mulla on mielipide vähennyksistä? *hakkaa päätä seinään* Sanoin, että niitä voidaan viilata, ja niin on muuten tehtykin esimerkiksi omassa oppiaineessani. Ei ne aloituskiintiöt ole mikään kiveen hakattu ja ikuinen asia, vaan niitä todellakin voidaan muokata tarpeen mukaan.

[/quote]

Ei tietenkään sisäänottomäärät ole kiveenhakattu, mutta jos esität mielipiteenäsi, että sisäänottomääriä voidaan viilata, oletin, että pystyt perustelemaan mielipiteesi faktoihin pohjautuen, etkä vain heittele täällä itsestäänselvyyksiä (tottakai sisäänottomäärät on ihan joka hakukierroksella yliopiston päätettävissä, mutta tämä kai on ihan ilmiselvää kaikille eikä sitä tarvitse erikseen mainita). 

Siksi ymmärsin kommenttisi niin, että olet sitä mieltä, että opiskelijamääriä voidaan ja niitä pitäisi viilata, ja siten sulla olisi joku näkemys myös siitä, missä oppiaineissa tämä pitäisi tehdä. Vai juustihöylällä kaikkia?
[/quote]

Jäkäjäkä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yhdeksän neljä