Luokanopettajien gradut?!

No voi hohhoijakkaa. Kuka siellä nyt yrittää päteä. Gradu on vain gradu! Jos jotain tieteellistä haluaa lukea aivan sama miltä alalta, ei kyllä kannata graduista ensimmäisenä alkaa tiedonjanoaan sammuttamaan.

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:33"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:31"]Kaverini kävi luokanopettajakoulutuksessa jotain kurssia askarteluliimojen koostumuksista.. kovaa tiedettä :D Noei vaan, mutta onhan se totta, että luokanopettajat valitaan muilla perustein kuin esim. kirjallista lahjakkuutta painottaen. Kokeet ovat monivalintaa, hömppä luonne eduksi. [/quote] Kandin työ oli joku 20sivua ja gradu 70. Gradussa haastatteli VIITTÄ ihmistä. Laadullisissa tutkimuksissa yleensä vasta 10 on riittäv otanta, jopa amk:ssa. Aika höpöä tuntuvat olevan.

[/quote]

Tiedän pari väitöskirjaa, joissa on haastateltu vain yhtä ainoaa henkilöä. Työt ovat alansa huippuja. Mistä olet keksinyt, että laadullisessa tutkimuksessa 10 on riittävä otanta?

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:38"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:36"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:20"] Joopa joo...taas tätä. Meillähän on laadullisia ja määrällisiä tutkimuksia, ne on kaksi täysin eri juttua. Jos aletaan määrällisesti tutkimaan esim. taidetta, niin mitä saadaan käteen, ei mitään. Eli tutkimustapojen erilaisuus on aika todella olennainen seikka riippuen tieteenalasta.    [/quote] Hölpöti pölpöti. Laadullinen ja määrällinen ei ole mitenkään toisensa poissulkevat eli kaksi täysin eri juttua, vaan usein tutkimuksessa on molempia ja on pakkokin olla. Eikä tuo ole edes mikään pätevä tapa luokitella tutkimuksia - laadullisesta ja määrällisestä pälpättää yleensä ne, jotka on eniten pihalla siitä, mitä tutkimus ylipäätään on tai mikä edes gradun pitäisi olla. [/quote] No kyllä viisi ihmistä gradun haastateltavia on naurettavan vähän. Tosi heppoinen "tutkimus".

[/quote]

Olen väitöskirjatyössäni haastatellut kolmea henkilöä. Kukaan ei ole sanonut, että määrä ei ole riittävä.

Aineenopen koulutus aivan täysin erilaatuinen kuin luokanopettjilla. Aineenopet opiskelee sen tietyn aineen ammattilaisiksi ja sitten vaivaiset pedagogiset. Lo-opiskelijat opiskelee nimen omaan kasvatusta koko ajan ja sitten pikkasen vaivaisesti sivuaa niitä aineita :D

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:33"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:31"]Kaverini kävi luokanopettajakoulutuksessa jotain kurssia askarteluliimojen koostumuksista.. kovaa tiedettä :D Noei vaan, mutta onhan se totta, että luokanopettajat valitaan muilla perustein kuin esim. kirjallista lahjakkuutta painottaen. Kokeet ovat monivalintaa, hömppä luonne eduksi. [/quote] Kandin työ oli joku 20sivua ja gradu 70. Gradussa haastatteli VIITTÄ ihmistä. Laadullisissa tutkimuksissa yleensä vasta 10 on riittäv otanta, jopa amk:ssa. Aika höpöä tuntuvat olevan.

[/quote]

AMK:ssa sotketaan usein kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen kriteerit ja selitetään naama vakavana, että laadullisessa on oltava ainakin 10 haastateltavaa (tai muulla tavoin tietoa antavaa informanttia). AMK:ssa tutkimustyön perusteet on yleensä todella heppoiset eikä tekijät tiedä, oliko työ esim. hermeneuttinen vai ei.

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:31"]

Kaverini kävi luokanopettajakoulutuksessa jotain kurssia askarteluliimojen koostumuksista.. kovaa tiedettä :D Noei vaan, mutta onhan se totta, että luokanopettajat valitaan muilla perustein kuin esim. kirjallista lahjakkuutta painottaen. Kokeet ovat monivalintaa, hömppä luonne eduksi.

[/quote]

Harmin paikka kun omasta lo-koulutuksesta on jäänyt kyllä puuttumaan askarteluliimojen kurssit ja monivalintakysymykset :O Ja harmi kun kirjallista lahjakkuutta oikein ylipainotetaan... Ois ollut niin helppoa tuollainen utopiakoulu. Eli et taida tietää mitä puhut tai sitten kaverisi opiskeli jossain huuhaayliopistossa. Tai tykkäsi vain liioitella sinulle opiskelujensa helppoutta ;)

Kasvatustiede on täysin huuhaata ja irrallaan reaalimaailmasta. Ei voi verrata esim. luonnontieteisiin lainkaan, koska täysi joutavaa sananhelinää. Tietenkin nämä nuoret, hupakot luokanopettajat pitävät omaa "tiedettään" tosi tärkeänä, mutta totuus on, että kasvatustieteen opinnot voi suorittaa täysin vasemmalla kädellä, koska puhuvat itsestään selvyyksistä. Tiedän mistä puhun, koska olen opiskellut sitä itsekin.

No ei ne aineenopen pedagogiset kovin vaivaiset ole! Vuosi 24/7 opiskelua ja 60 op. 

he nyt onkin vaan korkeammin koulutettuja lastenhoitajia ja leikittäjiä. Katsoovatt vähänä lasten perään kun oikeat aikuiset käy töissä.

Öö... Hepposia aiheita? Siis millä perustein? En ymmärrä?? Eihän tieteessä sinänsä ole mitään heppoisia aiheita, vaan mitä vaan voi tutkia ja tuloksena oli sitten jotain uutta tietoa tai nollatutkimus, kumpi vain käy tutkimuksesta. Mutta yleisesti kun on gradu kyseessä, niin en kyllä muista nyt yhtäkään gradua miltään alalta, joka olisi ollut mitenkään tieteellisesti mekrityksellinen. Yleensä niin pienet aineistot, eikä aikaakaan ole paljon käytettävissä jos haluaa valmistua ajoissa. Väitöskirjat sitten pääsee jo otsikoihin asti ja tietysti jotkut alakohtaiset tutkimukset saattaa vaikuttaa juuri sillä alalla. Luokanopettajahan ei ammatissaan tee yhtään mitään omalla tai kenenkään muunkaan gradulla. Sen kirjoittamsiesta on kuulemma hyötyä vain jos jatkaa tutkijana yliopistolle tai vaihtaa alaa ja opiskelee uudelleen.

LO-opiskelijana teen kyllä graduni ihan vain sen perusteella, että saan luettua itselleni ammatin. Ei siinä "tiede" ole varmaan kellään ykkösasiana. En sitten tiedä muun alan opiskelijoista... Jos siitä jotain hyötyä on kasvatustieteelle niin tietenkin plussaa, mutta sen verta laaja ja vaikeatulkintainen alue tämä on, että usein vain monen vuoden seurantatutkimuksilla on todellisuudessa mitään merkitystä. Niitä tekevät sitten oikeat tutkijat eivätkä mitkään opiskelijat...