"nelikymppisenä pitäisi odotella lapsenlapsia eikä kuskata lapsia päiväkotiin"

Itse olen tällainen mahdollinen tulevaisuuden nuori mummo/vanha äiti. Itsellä ikää 38, tyttärellä 21. Meillä kummallakin on kunnossa koulutus, asunto & parisuhde ja vakituinen työpaikka löytyy kummaltakin myös. Ja kumpikin haaveilee vauvasta, minä iän iän puolesta hyvin paljon maltillisemmin ja varovaisemmin ja tyttökin aikoi odottaa vielä muutaman vuoden. Mutta ei sitä tiedä vaikka lähivuosina odotettaisiin yhdessä vauvaa, mikä kuulostaa oikeastaan kyllä suorastaan hieman karmivalta :-D

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 11:41"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 11:34"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 09:59"]

 Sori vaan mutta todella vastuuntunnotonta tehdä enää lapsia kun ikää on lähemmäs 40 vuotta. Lapsi on paljon todennäköisemmin täysorpo ennen täysi-ikäisyyttään, tai ainakin saa jo opiskeluiässä mahdollisesti hoitaa dementoituneita vanhempiaan. 

[/quote]

Haha, missä todellisuudessa sinä elät? Jos nelikymppinen saa lapsen, niin ikää on 58 vuotta lapsen tullessa täysi-ikäiseksi. Työelämää on vielä seitsemän vuotta jäljellä. Ei siinä useimmiten vielä ihan toinenkaan jalka haudassa olla. Isoäitini oli neljänkymmenen kun sai isäni ja kuoli kun isäni oli 49 vuotias. Silloin isästäni tuli täysorpo. Raukka :) 

Vaimoni isä rakensi vielä omin käsin pitkästä tavarasta omakotitalon 70 vuotiaana. Ei sitä haudassa vielä kuusikymppiset ole. Elämää voi suurehkolla todennäköisyydellä olla vielä neljännesvuosisata edessä. Hassua, kuinka osa parikymppisistä mieltää vielä työelämässä olevat ihan vanhuksiksi, jotka eivät jaksa enää muuta tehdä kuin maata sairaalan vuodeosastolla.

Ja jos 25-vuotias "täysorpo" ei osaa vielä itsestään huolta pitää, niin johan on kumma.

[/quote]

Siinä yksi joka ei ymmärrä sanaa TODENNÄKÖISEMMIN. Se 58-vuotias kuolee ja sairastuu paljon TODENNÄKÖISEMMIN kuin 45-vuotias. 

Sama se olisi vetää joku esimerkki kuinka Erkki ja Pirkko joi molemmat pullon kossua päivässä ja ihan hyvin kasvattivat lapsensa ja ovat vielä pirteitä puleja 7-kymppisinä. Tällaiset yksittäistapaukset eivät kuitenkaan kumoa TODENNÄKÖISYYKSIÄ.

Hassua kuinka jotkut parikymppiset eivät ymmärrä todennäköisyyksiä, korrelaatiota ja fyysisiä lainalaisuuksia.

[/quote]

Mutta mikä onkaan sen korkeammankaan todennäköisyyden mahdollisuus?  Aika harva nykyään kuolee ja sairastuu 58-vuotiaana. Mahdollisuus toki on, mutta voihan sen 45-vuotias todennäköisesti saada meteoriitin päähänsä. Todenäköisyys on siinä olemassa. Toki aika pieni, kuten siinäkin, että 18-vuotias menettään 58-vuotiaan vanhempansa. 

Miehet elävät Suomessa 50% varmuudella 77-vuotiaiksi ja naiset 83-vuotiaiksi. Eli lapsesta tuleekin suurella todennäköisyydellä "orpo" nelikymppisenä.

Kyllä se on parempi tehdä lapset nuorena kun vielä jaksaa. Mutta ei, nykypäivänä pitää tehdä uraa yms. ennenkuin on lastenteon aika. Typerää.

Ja vaikka olisi nuoret vanhemmat, niin ei se tarkoita, että olisivat lasten tai varsinkaan lastenlastensa elämässä. Nimim. kokemusta on, perk...!

Me olemme nelikymppisiä tarhaikäisen vanhempia. Meillä on myös hyvä koulutus ja urat ja kiitettävästi omaisuutta ja kaikkea kivaa, mitä se mahdollistaa. Ja olemme onnellinen perhe.

Minä löysin miehen vasta 46v.:nä jonka kanssa halusin tehdä lapsen. Nyt lapsi on tarhassa ja lapsenlapsiin menee vielä moooonta vuotta.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 12:16"]

Me olemme nelikymppisiä tarhaikäisen vanhempia. Meillä on myös hyvä koulutus ja urat ja kiitettävästi omaisuutta ja kaikkea kivaa, mitä se mahdollistaa. Ja olemme onnellinen perhe.

[/quote]

Minullakin on hyvä koulutus. Olen koulutukseltani kokki.

Jännä tapa ajatella. Löysin elämäni miehen 25-vuotiaana ja sen jälkeen halusin muutaman vuoden elää vain kahdestaan. Nyt olen 32v ja esikoinen on 2,5-vuotias ja olen viidennellä kuulla raskaana. Toivotaan että saadaan vielä kolmas lapsi 3-4 vuoden päästä.
Äitini ja isäni ovat molemmat 58v, nuorin sisarukseni on 19-vuotias. Neljästä isovanhemmasta elossa on kolme. Äidinäiti kuoli 34-vuotiaana, äitini oli silloin 14-vuotias. Äidinisä on 79-vuotias. Isänisä on 85-vuotias ja isänäiti 81-vuotias. He kaikki ovat omillaan pärjääviä ja hyvinvoivia.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 12:16"]Me olemme nelikymppisiä tarhaikäisen vanhempia. Meillä on myös hyvä koulutus ja urat ja kiitettävästi omaisuutta ja kaikkea kivaa, mitä se mahdollistaa. Ja olemme onnellinen perhe.
[/quote]
Sain ensimmäisen lapseni 19-vuotiaana. Meillä on hyvä koulutus, omaisuutta ja kaikkea kivaa.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 09:59"]

Onhan se naurettavaa katsoa näitä pareja, joista emäntä näyttää.. noh, mummolta, ja miehellä on jo lähes kokonaan harmaat hiukset - ja sitten työnnetään taaperoa kärryssä. Sori vaan mutta todella vastuuntunnotonta tehdä enää lapsia kun ikää on lähemmäs 40 vuotta. Lapsi on paljon todennäköisemmin täysorpo ennen täysi-ikäisyyttään, tai ainakin saa jo opiskeluiässä mahdollisesti hoitaa dementoituneita vanhempiaan. Esim. yksi eksä sai 25-vuotiaana hommata äidilleen dementiakotipaikkaa, kun tauti iski reilu 6-kymppisenä. Ei ollut nuoren miehen elämää se, kun kaverien vanhemmat oli vielä reippaita työssäkäyviä 5-kymppisiä.

Ja joojoo, osa vanhuksistakin on ihan virkeitä - kyse onkin TODENNÄKÖISYYKSISTÄ! 70v kuolee ja sairastelee ja väsyy paljon todennäköisemmin kuin 50v, se vain on fakta. Jos ei lapsia ole ehtinyt/kerennyt/halunnut tehdä ennen kuin ikää on jo 35+, niin pitäisi hyväksyä että se juna meni jo ja keskittyä muihin asioihin.

[/quote]

Mun mies (13v tyttären isä) täytti juuri 50v ja näyttää ikäistään huomattavasti nuoremmalta. Itse olen vanhempi eikä harmaista tietoakaan, vuosi sitten 25v tyttäreni ystävätär ei tunnistanut mua parin metrin päästä kaupungilla. Oli todennut tyttärelleni että näytin liian nuorelta ollakseni minä:D Ja hän on sentään tuntenut minut 18v. Kaikki ei vanhene ja rupsahda 40v:nä;D

Kun olin 40v, minulla oli tarhaikäinen lapsi. Olin nimittäin 34, kun kuopukseni syntyi. Melko tavallista mielestäni. Sen sijaan on melko harvinaista, että 40v on mummo.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 12:48"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 12:16"]Me olemme nelikymppisiä tarhaikäisen vanhempia. Meillä on myös hyvä koulutus ja urat ja kiitettävästi omaisuutta ja kaikkea kivaa, mitä se mahdollistaa. Ja olemme onnellinen perhe. [/quote] Sain ensimmäisen lapseni 19-vuotiaana. Meillä on hyvä koulutus, omaisuutta ja kaikkea kivaa.

[/quote]

Samoin meillä, tosin olin jo 21v kun esikoinen syntyi. Ja 42v kuopuksen syntyessä. Siinä välissä on opiskeltu, tehty uraa, rakennettu pari taloa ja nautittu elämästä.

Ei lapset tuota rajaa pois?

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 11:21"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 11:13"]

Ei ikä tee vanhempaa kumpaankaan suuntaan, vaan aivan muut asiat. Joten lopetetaan tämä jankutus. 

[/quote]

Tottakai tekee. Mitä iäkkäämpi, niin sitä todennäköisemmin sairas, toimintakunnoltaan rajoittunut tai kuollut. Ikä lisää myös lasten sairauksia ja esim. käytöshäiriöitä. Lisäksi päälle keskimääräisesti hankalampi kyky ymmärtää lasten ja nuorten maailmaa ja isovanhemmuuden estyminen, niin kyllähän siinä on jo iso ero tuleeko vanhemmaksi 25 vai 45 vuotiaana.

Onhan jotkut alkoholistit, narkomaanit ja persoonallisuushäiriöisetkin ihan ok vanhempia ja jotkut jopa parempia kuin yksittäinen "normaali" vanhempi, mutta ei silti esim. juopon lisääntymistä tässä määrin puolustella. Miksi sitten ikäkysymys on niin tabu??
[/quote]

Anteeks vaan juuri on tullut tutkimustuloksia että teiniäitiys lisää lasten adhd riskiä merkittävästi!

Minä vein lapsia päiväkotiin, kun olin 40v. Nyt lapset 11 ja 13v. ja itse täytän 50v.

Kaksi hyvää asiaa on, ei tarvitse bilettää ja miettiä kuka hoitaa lapset, kun itse olen ne hoitanut. Nuoret äidit on aina menossa ja eivät sitoudu lapsiinsa.