minulla on aivan jäätävät viiltelyarvet ympäri kroppaa.
Koko keskikroppa, vatsan, kylkien ym seutu on täysin silvottu. Reisistä nousee korkeita arpia, sama olkapäistä alespäin. Normaalia ihoa ei ole paljoa jäljellä. Nivusten seutu, osa selkää, lantion iho, silvottu.
Hauskaa ehkä tässä on se että MINÄ selvisin kaikista vaikeuksista mitä elämä eteen heitti nuorempana, ja nyt olen korkeapalkkaisessa ( arvostetussa) työssä. Kaiken järjen mukaan (ja kaikkien muiden odotusten) minun olisi pitänyt päätyä pummiksi kadulle tms.
Mulla on nätti naama. Kivat muodot. Päällepäin, kukaan ei ikinä edes voisi arvata minkälainen kroppa mulla oikeasti on. Mutta mä olen tyytyväinen itseeni. Mä rakastan itseäni. Arvilleni en enää mitään voi, mutta se ei mua haittaa.
Kommentit (24)
Miten selvisit? Oletko ollut psykiatrisen avun piirissä?
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 13:56"]
Miten selvisit? Oletko ollut psykiatrisen avun piirissä?
[/quote] yksin väänsin asioiden kanssa suurimman osan ajasta. Lukiossa uskaltauduin juttelemaan kuraattorin kanssa. Muuten en ole.
Onko kukaan mies koskaan pannut sinua? Miten ovat suhtautuneet? Pakko näyttää aika järkyttävältä jos kuvailemasi pitää yhtään paikkansa...
Siis viiltelitkö itseäsi vai tekikö joku sinulle pahaa? :(
Onneksi voit nyt paremmin.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 23:11"]Onko kukaan mies koskaan pannut sinua? Miten ovat suhtautuneet? Pakko näyttää aika järkyttävältä jos kuvailemasi pitää yhtään paikkansa...
[/quote] mä en harrasta yhden yönjuttuja. Minulla on takana kaksi pitempää seurustelusuhdetta, nyt olen sinkku. En ole ikinä ajatellut mitä tapahtuisi jos lähtisin baarista jonkun miehen mukana. Se varmaan juoksisi karkuun kun ottaisin paidan pois. Tai onhan mulla kauniit rinnat ym. Sulonen tyttö. Iho on vain hirveässä kuosissa.
Ap
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 23:13"]Siis viiltelitkö itseäsi vai tekikö joku sinulle pahaa? :(
Onneksi voit nyt paremmin.
[/quote]
Viiltelin itseäni kun olin ala-asteella.
Todella hienoa, että olet selvinnyt vaikeuksista ja päässyt elämään kiinni - olen iloinen puolestasi! Olen työni puolesta tavannut muutamia viiltelyä nuoruudessaan harrastaneita naisia ja heillä kaikilla on se yhteinen piirre, että heitä kaikkia on, päästyään yli vaikeuksista, harmittanut hirveästi viiltelyä ja ne ikuiset arvet iholla!
Oletko miettinyt, että voisitko auttaa ja ennaltaehkäistä viiltelyä? En tiedä, että auttaisiko se, mutta toivoisin niin, että joku aiemmin viillellyt ja vaikeuksistaan ylipäässyt rohkaistuisi julkisuuteen kertomaan mm. siitä, että miten katuvat viiltelyä ja arpia ja mitä voisi tehdä sen sijaan! Monet kuvaavat just tuota, että itse yksinään pähkäilivät asioitaan kykenemättä hakemaan apua tai jakaamaan asioitaan muiden kanssa!
Arvet ovat osa menneisyyttäsi joka teki sinusta sen joka olet. Toivotan onnea siitä että olet päässyt näin pitkälle. Sinun ei kuulukaan hävetä itseäsi.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 23:17"]Miksi?
[/quote] rankka perhetausta. Itse en siis ole muuten sekoillut kuin tämän asian kanssa. Olen hyvin empaattinen, kuuntelen ihmisten huolia jne.
Ap
Huomio huoraamista, olisit laittanut kuvat kanssa, enkä usko että ala-aste ikäinen viiltelee itseään.
Olisit viiltänyt kerran kunnolla, muuta ei olisi tarvittu.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 23:18"]Arvet ovat osa menneisyyttäsi joka teki sinusta sen joka olet. Toivotan onnea siitä että olet päässyt näin pitkälle. Sinun ei kuulukaan hävetä itseäsi.
[/quote] :-)
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 14:16"]
Todella hienoa, että olet selvinnyt vaikeuksista ja päässyt elämään kiinni - olen iloinen puolestasi! Olen työni puolesta tavannut muutamia viiltelyä nuoruudessaan harrastaneita naisia ja heillä kaikilla on se yhteinen piirre, että heitä kaikkia on, päästyään yli vaikeuksista, harmittanut hirveästi viiltelyä ja ne ikuiset arvet iholla!
Oletko miettinyt, että voisitko auttaa ja ennaltaehkäistä viiltelyä? En tiedä, että auttaisiko se, mutta toivoisin niin, että joku aiemmin viillellyt ja vaikeuksistaan ylipäässyt rohkaistuisi julkisuuteen kertomaan mm. siitä, että miten katuvat viiltelyä ja arpia ja mitä voisi tehdä sen sijaan! Monet kuvaavat just tuota, että itse yksinään pähkäilivät asioitaan kykenemättä hakemaan apua tai jakaamaan asioitaan muiden kanssa!
[/quote]
Kuulostaa kyllä hyvältä idealta. Minä taas olin niin nuori (8 vuotias), että en pystynyt ymmärtämään saman tasoisesti kuin sitten vanhemmat yksilöt. Monethan viiltelevät teini-ikäisinä, mutta en tiedä olisiko minun kokemuksista ym, paljoa hyötyä.
ap
itsellä reidet ja kädet arpiset. en jaksa enää hävetä. rankka nuoruus takana.
Mua kyllä vähän karmaisi kun näin meidän au pairin viiltelyarvet. Tyttö oli 19v joten ihan hirveän kauan niistä ei voi olla aikaa. Mietitytti, onko henkisesti kunnossa jo. Ei sopeutunut meille, joten lähti itse 2kk kuluttua.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 23:32"]Varmasti löytyy vaikka kuinka ja monta ihmistä jolla on ollut oikeesti paljon rankempaa, eivätkä he silti viiltele itseään. Hyvä olisi tiedostaa tämä.
[/quote] mistä tiedät että he eivät mm. Viiltelisi itseään? Ohis.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 14:21"]
Huomio huoraamista, olisit laittanut kuvat kanssa, enkä usko että ala-aste ikäinen viiltelee itseään. Olisit viiltänyt kerran kunnolla, muuta ei olisi tarvittu.
[/quote] ai miten et "usko"?
up