Jos suhde alkaa tapailulla, muuttuuko se koskaan seurusteluksi?

Vierailija kirjoitti:

Ollaan oltu jo viisi vuotta naimisissa, minulla miehen sukunimi, mutta emme näy edelleenkään toistemme somessa. Heti jätettiin muut säädöt, sellaista useamman tapailua en ymmärräkään, siitä luonnollisesti pikku hiljaa meni juttu vakavammaksi.

Siis somella tarkoitettu sitä, ettei olla edes toisen kaveri-/seuraajalistoissa (ettei kukaan voi katsoa, että tuli uusi nainen/mies tuonne, jolloin toinen voisi olla vaikka naimisissa oikeasti ja jäisi tästä vaimolleen/miehelleen kiinni), ei tietenkään julkaista mitään, missä olisi molemmat jne.

Eli tapailuvaiheessa varmistetaan tietoisesti, ettei kukaan saa tietää teistä, eikä jää kaverilistoille/seuraajiin roikkumaan sitten kun juttu loppuu. Te olette naimisissa. Jos ette ole toistenne somessa, niin ehkä tuo ei ole niin tietoista varomista, vaan ette ole vaan tulleet menneeksi toistenne someen. Varmaan muulla tavoin olette kuitenkin läheisille ja tutuillenne toisistanne kertoneet.

Pointti tuossa oli, ettei esim. toisen perhe saa tietää sinusta mitään kautta.

Totta kai voi muuttua seurusteluksi. Itse en ole koskaan varsinaisesti tapaillut ketään, vaan olen tutustunut kumppaneihini joko koulussa tai työpaikalla ja sitten on alettu seurustella. Mutta en ymmärrä, miten se vapaa-ajalla tapaileminen estäisi suhdetta muuttumasta vakavaksi. Aivan yhtä hyvin niinkin voi tutustua.

Vieläkään ei siis kuitenkaan ole ilmaantunut yhtään esimerkkiä tapauksesta, jossa pitkään jatkunut, kevyt tapailu olisi muuttunut seurusteluksi. Ja nyt unohdetaan ne ensimmäiset kolme treffiä. Kyllä se vaan niin taitaa olla, että joko ollaan tosissaan tai sitten ei olla.

Ne, keillä on kokemusta siitä kuukausia jatkuneesta tapailusta, jonka toivoit etenevän seurusteluksi, mutta se arvatenkin päättyi siihen, ettei toinen halunnut mitään vakavaa, kun sellaista aloit ääneen enenevässä määrin toivoa, niin tietävät kyllä, mistä tässä puhutaan. Eli jos molemmat haluaa suhteen, niin kyllä se siitä aika pian seurusteluksi muuttuu. Jos ei muutu pian, niin ei kyllä myöhemminkään.

Onhan joillekin käynyt jopa niin, että pitkään jatkunut ystävyys on muuttunut seurusteluksi. Kummallista sekin on, että voi mennä vuosia ennen kuin tajutaan, että halutaankin seurustella eikä olla vain ystäviä.

Tapailusuhde on parasta mitä suhteessa on, joten miksi pilata se?

Vierailija kirjoitti:

Onhan joillekin käynyt jopa niin, että pitkään jatkunut ystävyys on muuttunut seurusteluksi. Kummallista sekin on, että voi mennä vuosia ennen kuin tajutaan, että halutaankin seurustella eikä olla vain ystäviä.

Tämä tapaus olisi vertailukelpoinen siten, että siitä, kun ensimmäisen kerran tapahtuu jotain ystävyyden rajat ylittävää, alkaisikin vaihe, jossa piilotellaan suhdetta kaikilta, eikä sitouduta mihinkään, vaikka onkin vähän sutinaa. Että kuinka kauan sitä sitten voisi jatkua ennen kuin muuttuisi vakavaksi seurusteluksi.

Eli yleensä näissä "menin yhteen ystävän kanssa"-tapauksissa varsinkin seurustelu alkaa välittömästi siitä, kun ensimmäisen kerran jotain tapahtuu.

Jos ei ole mikään ensitreffit alttarilla tapaus niin yleensä seurustelua edeltää jonkun asteinen tapailu. Se sitten kuinka pitkä tämä tapailuvaihe on ja käydäänkö seurustelusta jonkinlainen keskustelu ennen kun parisuhteen molemmat osapuolet mieltää olevansa pari on ihan tapauskohtaista. 

En ole ikinä aloittanut seurustelua parin tapaamisen jälkeen. Tuntuu oudolta ajatukselta.

Jaa, no minä olen pian kolme vuotta tapaillut erästä naista, jonka kanssa ollut seksiä 2 (kaksi) kertaa, viimeisestä aikaa 2 vuotta. Mutta koska itsellänikään ei ole tämän asian suhteen draivia käytännössä lainkaan, olen antanut tilanteen olla. Saapahan edes keskusteluseuraa silloin tällöin.

Vierailija kirjoitti:

Tapailusuhde on parasta mitä suhteessa on, joten miksi pilata se?

Vähän huumorilla olen kanssasi samaa mieltä: ei mitään yhteistä arkipotaskaa, ei velvoitteita, mukavia tapaamisia silloin kun aikatauluihin sopii. Seksiä ja läheisyyttä. Juurikin rusinat pullasta. Yritin tätä, mutta ei pysynyt tunteet kurissa. Lopuksi jäi vain paha mieli ja sydänsuruja. Tajusin sittenkin haluavani vakavan suhteen, vaikka ennen tätä luulin, että pikkukiva riittäisi.

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä aloittanut seurustelua parin tapaamisen jälkeen. Tuntuu oudolta ajatukselta.

No niin, joko löytyisi siis se ensimmäinen esimerkki pitkään jatkuneesta tapailusta, joka on muuttunut seurusteluksi? Kuinka pitkään tapailu jatkui?

Ja tapailuvaiheessa ette siis ole tavanneet toistenne kavereita tai perheitä, ettekä sopineet olevanne mitenkään sitoutuneita mihinkään.

Hyvää tapailla ei kannata pilata seurustelulla. Seksiä paljon, ei muita velvoitteita. Ei nalkutusta, ei rahanmenoa. Ja jos kyllästyy, niin ei draamaa. Kaikki mitä hyvältä suhteesta voi toivoa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvää tapailla ei kannata pilata seurustelulla. Seksiä paljon, ei muita velvoitteita. Ei nalkutusta, ei rahanmenoa. Ja jos kyllästyy, niin ei draamaa. Kaikki mitä hyvältä suhteesta voi toivoa.

En allekirjoita tuota ei rahanmenoa -kohtaa. Kyllä tapaillessakin tuli käytyä ravintoloissa, hotelleissa jne.

Mieti mieti ja mieti vaan .

Tää on harvinaisen ärsyttävä keskustelu. Moni väittää, että tietysti voi alkaa tapailulla, mutta kenellekään ei kuitenkaan ole käynyt niin, että olisi ollut vain tapailua monia kuukausia ja sitten olisikin syventynyt vakavaksi. Vähän epäuskottavaa siis väittää, että voi käydä, jos ei ole käynyt :D

Ap ei taida ymmärtää mitä tapailu tarkoittaa. Hänen omatkin suhteensa kun ovat alkaneet tapailulla eli ensin on tavattu joitakin kertoja ennen kuin on sovittu seurustelusta. 

Ap unohti määritellä tapailun. Mutta myöhemmin keskustelussa on puhuttu, että 2-3 tapaamista ei ole vielä tapailusuhde.

Vierailija kirjoitti:

Ap ei taida ymmärtää mitä tapailu tarkoittaa. Hänen omatkin suhteensa kun ovat alkaneet tapailulla eli ensin on tavattu joitakin kertoja ennen kuin on sovittu seurustelusta. 

Minun mielestä taas sinulla on hassu käsitys tapailusta parisuhteisiin liittyvänä käsitteenä. Jos olet nähnyt jonkun vasta kerran tai pari, niin kertoisitko ystävällesi, joka kysyy parisuhdestatustasi, tapailevasi yhtä miestä/naista? Minä sanoisin tuossa vaiheessa korkeintaan, että olen ollut pari kertaa treffeillä. Se, että "tapailen" tarkottaisi pidempään jatkunutta juttua, missä oletettavasti vietetään öitä yhdessä ja muutenkin melko säännöllisesti aikaa yhdessä, mutta ilman sitoumuksia.

Siis asiayhteys vrt. seurustelu. Voihan sitä sanoa kahvikutsuilla seurustelleensa mummonsa siskojen kanssa, mutta tässä yhteydessä ymmärrämme seurustelun toisella tapaa. Ihan niin kuin voi sanoa tapailleensa mummonsa siskoa palvelutalossa muutaman kerran, koska onhan ne tapaamisia, mutta tässä yhteydessä luulisi ymmärtävän tapailun hiukan toisin.