Lue keskustelun säännöt.
Kamalia mökkireissuja, kertokaas viihdykkeeksi elävästä elämästä
22.06.2015 |
mukava lukea :)
Itselläni ei nyt hirveimmästä päästä ollut, sillä mulla oli Asennetta! Olin henkisesti valmistautunut sietämään.
Itse olin anopin mökinrähjällä yhden yön 3 vuoteen nyt juhannuksena. Saa olla huoleti taas seuraavat 3 vuotta. Mökille menin lasten takia ja heidän pyynnöstää . Juuri ja juuri jaksoin sietää Anopin kontrollia sen vajaan vuorokauden. Joka välissä sai kuulla juttua miehen Täydellisestä Serkusta ja tämän Täydelllisistä Lapsista.
Syödä olisi pitänyt 2 tunnin välein. Valehtelematta 2 tuntia ateriavälit. Lapsemme ovat jo melkein teinejä ja aina saa vängätä vastaan tuosta " rakkauden osoittamisesta ruualla".
Pienet kinat tuli lähtiessä kun klo oli 16 kun kieltäydyin kohteliaasti päivän 5 ateriasta. Sanoin, että olen jo ähkyssä, en todellakaan jaksa makkarapihviateriaa klo 15 kun klo 13 oli päikahvit jäätelön kera. Ja klo 11 oli lounaa ja klo 8.30 runsas aamiainen.
Kommentit (27)
Meillä taas anopin mökillä heräillään miten sattuun, minä tietty pienen lapsen kanssa monta tuntia aiemmin kuin muut. Sitten on klo 12 aamupala, lapsen kans toki syödään silloin jo lounasta. Sitten koko päivän ihmiset mussuttaa leipää, sipsejä ja karkkeja ja illalla kahdeksalta olisi ns. oikeaa ruokaa. Minä lasta jo nukuttamassa siinä vaiheessa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus teininä oltiin yhden ei-niin-hyvän-kaverin mökillä viisistään tämä "emäntä", kaksi vastikään seurustelemaan alkanutta kaveriani, minä ja mun veli. Vieras mökki, jossa ei ollut oikeastaan mitään tekemistä, emännän kanssa ei oikeastaan mitään yhteistä puhuttavaa ja nää kaksi muuta kaveria varaa mökin toisen huoneen kahdenkeskeiseen kuherteluunsa. Minä ja veli istuskellaan sohvalla ja luetaan jostain löytynyttä Pekka Puupäätä. Oli tylsin mökkiviikonloppu ikinä.
Minun karmein mökkiviikkoni oli tädin mökillä, ja olin silloin 14 v. Ensimmäiseksi pisti mehiläinen jalkaan, pihassa oli apilankukkia ja mehiläisiä, minä juoksin avojaloin. Koska pistoskohta turposi valtavaksi, jouduimme päivystykseen kaupunkiin. Jalka oli kipeä vielä monta päivää, sillä olen ilmeisesti mehiläisen myrkylle erityisen herkkä. Saman viikon aikana vetäisin puukolla sormeen, kun vuolin lastuja. Siinä on arpi vieläkin. Muistaakseni samana päivänä ennen sormihaavaa sattui vielä ikävämpi tapaus. Naapurin 15 v. poika ahdisteli minua ja puristi tissistä, kun lähdin hänen kanssaan pyörällä käymään kyläkaupassa. Todella inhottava poika, joka myöhemmin joutui kuulemma syytteeseen naistyöntekijöiden seksuaalisesta ahdistelusta (omassa yrityksessään). Tuomiosta en tiedä, tätini kertoi tapauksesta.
Talviaikaan kaveripariskunnan mökillä. Menin sovittuun aikaan iltapäivällä, ketään ei näy missään. Soitin kaverille, he olivat vielä kotona mutta ihan kohta lähdössä. En viitsinyt lähteä enää pois, joten tein lämpimikseni lumityöt maailman paskimmalla lumikolalla, pihassa ei ollut muuta tehty kuin pyörähdetty traktorilla. Harjailin raput, kolasin polut, kävin välillä autossa lämittelemässä. Lopulta isäntäpari saapui hämärissä ja päästiin sisälle, mökissä lämpötila tukevasti pakkasen puolella, ei muuta kuin lämmityshommiin. Puut oli sentään valmiiksi pilkottuna. Avanto oli jäätynyt umpeen, se piti hakata auki.
Ihanaa. Tuon reissun jälkeen minulla on ollut aina tärkeitä menoja joiden vuoksi olen voinut mennä vasta illalla, silloinkin vasta tarkistuspuhelun jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 16:50"]Meillä on se aikataulutettu oleminen siellä mökillä raivostuttavinta. Ihan kamalaa. Ei pääse edes huussiin rauhassa vääntämään epämääräisen ruokavalion aiheuttamaa ulostusta. Jo on lapsi oven takana huutamassa että" mummi lähetti etsimään sua, me ei nähty ( 5 minuuttiin) minne äiti menit"
Arrrrrrgh.
Tykkään kuljeskella vaikka tontin reunaa ja ihmetellä kasveja mutta ei, siel huussisakan ei saa rauhoittua.
[/quote]
:DDDD
Niin tuttua, niin tuttua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mökillä on aina ollut kivaa. Kamalinta on varmaan ollut 1,5 viikon ummetus. Kärsin lapsena usein ummetuksesta, enkä melkein koskaan pystynyt ulostamaan kodin ulkopuolella.
Vuosia sitten parikymppinen kaveri vuokrasi satasella kymmenen neliön mökin juhannukseksi, eli ei paljoa voi vaatia tuolla hinnalla. Vieraita tuli ja meni, keskimäärin viitisentoista meitä oli. Kylmä sää ja älytön määrä hyttysiä, sisälle niitä ei päässyt pakoon kun mökki oli täynnä porukkaa. Kamalinta oli kuitenkin huussi, joka oli sanalla sanoen pa***ttu täyteen niin, että sitä itseään oli parisenkymmentä senttinen keko rinkulan reunasta ylöspäin! Yhden puskapissan jälkeen olin valmis ja lähdin muille mökkimaille...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 lisää: Muuten pariskunta on mitä ihanimpia ihmisiä, mutta heidän aikataulunsa pettää aina. Aina. Joskus vähemmän ja joskus enemmän. Silloin mökkireissun aikaan en vielä tiennyt asiaa.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:51"][quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:34"]
Me vuokrasimme mökin, jonka alusta ilmeisesti kuhisi käärmeitä. Tulimme paikalle illalla, ja jokin suhahti jalkojeni edestä, kun kannoin kasseja sisälle. Arvelin sisiliskoksi. Mökissä oli vähän tunkkaista, joten pidimme ulko-ovea varmaan puoli tuntia auki. Syötiin sähkögrillimakkarat ja mentiin nukkumaan. Aamulla menin meren rannalle kalliolle istumaan, ja sain käärmekaverin 10 sentin päähän. En viihtynyt kauankaan, koska vaikka siirryin kauemmas, hetken päästä näkyi kalliolla vilahtavan taas hännänpää. Lapset uivat ja minä vahdin käärmeitä. Iltapäivällä otin aurinkoa mökin edessä tuolissa, ja huomasin, että käärme luikerteli mökin alle. Meitä oksetti jo koko paikka. Tarkastettiin sitten koko mökki lattiasta kattoon, ettei ole odottamattomia vieraita, kun tuloiltana oli pidetty ovea auki. Minä en voinut enää sen jälkeen kävellä normaalisti, tömistelin ja hyppelehdin aina pihalla. En mennyt käärmeiden pelossa edes uimaan, vaikkeivät olleet kyitä. Inhottavia luikeroita kuitenkin!
[/quote]
Mitä ihmeen pelkäämistä niissä sitten oli jos eivät olleet kyitä?
Vaikeaa on ymmärtää sinua.
Kas kun et pelännyt niitä sisiliskoja
[/quote]
Ei siellä sisiliskoja ollut, luulin hämärällä pihalla käärmeen vilahdusta sisiliskoksi ekana iltana. Ei se että näkee rantakäärmeitä sulje pois sitä, etteikö siellä voi olla myös kyykäärmeitä, jotka ovat harvinaisempia. Jos on paljon käärmeitä, jotenkin on varuillaan, missä taas vilahtaa ja onko se kyy vai myrkytön käärme!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveriporukalla talvisaikaan mökillä jossa ulkohuussi, mulla kuukautiset, käytin kuukuppia. Kätevä kun jätettä ei syntynyt, mutta vaihtaminen ja peseminen pakkasessa oli inhottavaa, ja lisäksi painoi rakkoa niin että oli koko ajan pieni vessahätä, niin että pakkashuussissa joutui asioimaan useammin. Pahinta oli kuitenkin puutteellisen kuukuppihygienian seurauksena tullut hiiva jälkikäteen.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:51"][quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:34"]
Me vuokrasimme mökin, jonka alusta ilmeisesti kuhisi käärmeitä. Tulimme paikalle illalla, ja jokin suhahti jalkojeni edestä, kun kannoin kasseja sisälle. Arvelin sisiliskoksi. Mökissä oli vähän tunkkaista, joten pidimme ulko-ovea varmaan puoli tuntia auki. Syötiin sähkögrillimakkarat ja mentiin nukkumaan. Aamulla menin meren rannalle kalliolle istumaan, ja sain käärmekaverin 10 sentin päähän. En viihtynyt kauankaan, koska vaikka siirryin kauemmas, hetken päästä näkyi kalliolla vilahtavan taas hännänpää. Lapset uivat ja minä vahdin käärmeitä. Iltapäivällä otin aurinkoa mökin edessä tuolissa, ja huomasin, että käärme luikerteli mökin alle. Meitä oksetti jo koko paikka. Tarkastettiin sitten koko mökki lattiasta kattoon, ettei ole odottamattomia vieraita, kun tuloiltana oli pidetty ovea auki. Minä en voinut enää sen jälkeen kävellä normaalisti, tömistelin ja hyppelehdin aina pihalla. En mennyt käärmeiden pelossa edes uimaan, vaikkeivät olleet kyitä. Inhottavia luikeroita kuitenkin!
[/quote]
Mitä ihmeen pelkäämistä niissä sitten oli jos eivät olleet kyitä?
Vaikeaa on ymmärtää sinua.
Kas kun et pelännyt niitä sisiliskoja
[/quote]
Ei siellä sisiliskoja ollut, luulin hämärällä pihalla käärmeen vilahdusta sisiliskoksi ekana iltana. Ei se että näkee rantakäärmeitä sulje pois sitä, etteikö siellä voi olla myös kyykäärmeitä, jotka ovat harvinaisempia. Jos on paljon käärmeitä, jotenkin on varuillaan, missä taas vilahtaa ja onko se kyy vai myrkytön käärme!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kynttilää ja juotiin viiniä, kun puu rojahti mökin päälle. Se oli ihan kamala kokemus, meteli oli kova ja luulin kuolevani. Kummallekaan ei käynyt kuinkaan, katto meni yhdestä kohdasta hajalle. Juostiin kilometrin päähän naapuriin taskulampun kanssa, koska oltiin molemmat lipitelty viiniä, eikä uskallettu ajaa autoa. En tiedä, miksei meillä ollut kännykkää. Ehkä ei silloin vielä omistettu kännyköitä, vuosi oli -99 tai 2000, ja oltiin molemmat opiskelijoita.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 15:57"]
Meillä taas anopin mökillä heräillään miten sattuun, minä tietty pienen lapsen kanssa monta tuntia aiemmin kuin muut. Sitten on klo 12 aamupala, lapsen kans toki syödään silloin jo lounasta. Sitten koko päivän ihmiset mussuttaa leipää, sipsejä ja karkkeja ja illalla kahdeksalta olisi ns. oikeaa ruokaa. Minä lasta jo nukuttamassa siinä vaiheessa..
[/quote]
Miksi ihmeessä lapsesi herää niin aikaisin?? Laita myöhemmin nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain sekoilee sivusto. Tuosta 24:n viestistä puuttuu alku, eli olin poikaystävän kanssa romanttisesti kahdestaan mökillä, kun tuli raju ukonilma. Mökistä meni sähköt. Poltettiin sitten kynttilää ja juotiin viiniä jne....
Meillä on se aikataulutettu oleminen siellä mökillä raivostuttavinta. Ihan kamalaa. Ei pääse edes huussiin rauhassa vääntämään epämääräisen ruokavalion aiheuttamaa ulostusta. Jo on lapsi oven takana huutamassa että" mummi lähetti etsimään sua, me ei nähty ( 5 minuuttiin) minne äiti menit"
Arrrrrrgh.
Tykkään kuljeskella vaikka tontin reunaa ja ihmetellä kasveja mutta ei, siel huussisakan ei saa rauhoittua.
Mieheni meni mökille vuorokauden ennen muuta perhettä. Oli jo syksy ja meillä vauva, niin hän lähti lämmittämään mökin valmiiksi. Kyseessä on hänen vanhempiensa omistama mökki. Yllätys oli ollut melkoinen, kun mieheni sisko oli mökillä rakastelemassa vieraan miehen kanssa, ei siis oman aviomiehensä. Kun minä saavuin seuraavana päivänä, ihmettelin kireää tunnelmaa mieheni ja hänen siskonsa välillä. Sisko oli siellä iltaan saakka, luultavasti oli valehdellut jotain alibia miehelleen, eikä voinut mennä kotiin ennen iltaa. Myöhemmin hän jäi kiinni salasuhteesta, ja pari päätyi eroon.
Mun kamalin mökkitarina on sellainen, kun isolla kaveriporukalla oltiiin parikymppisinä hiihtolomalla Levillä. Kännissä yksi laski mäkeä ja mursi säärensä ja toiselle tuli saunassa kamala palovamma, kun kaatui kiuasta päin.
Pahinta oli viettää juhannusta samalla mökillä mieheni veljen vaimon kanssa. Muija oli naama norsunvitulla koko ajan. Koko ajan sain kuulla hienovaraisia kommentteja siitä, kuinka meidän koiramme olisi pitänyt jättää ulos sateeseen ruoantähteitä syömään. Heidän lapsensa tietenkin olivat täydellisiä kullannuppuja ja heidän tarpeensa menivät ihan kaiken edelle.
Anoppikin oli varpasillaan koko ajan, hirviömuijasta kun ei koskaan tiennyt mistä se suuttuisi seuraavaksi. Tahallaan ymmärsi kaiken väärin ja vänkäsi riitaa. Sanoin miehelleni etten vietä toista juhannusta heidän kanssaan.
Onkos aloittaja Nollavaimo? Bloggaaja siis :)
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:34"]
Me vuokrasimme mökin, jonka alusta ilmeisesti kuhisi käärmeitä. Tulimme paikalle illalla, ja jokin suhahti jalkojeni edestä, kun kannoin kasseja sisälle. Arvelin sisiliskoksi. Mökissä oli vähän tunkkaista, joten pidimme ulko-ovea varmaan puoli tuntia auki. Syötiin sähkögrillimakkarat ja mentiin nukkumaan. Aamulla menin meren rannalle kalliolle istumaan, ja sain käärmekaverin 10 sentin päähän. En viihtynyt kauankaan, koska vaikka siirryin kauemmas, hetken päästä näkyi kalliolla vilahtavan taas hännänpää. Lapset uivat ja minä vahdin käärmeitä. Iltapäivällä otin aurinkoa mökin edessä tuolissa, ja huomasin, että käärme luikerteli mökin alle. Meitä oksetti jo koko paikka. Tarkastettiin sitten koko mökki lattiasta kattoon, ettei ole odottamattomia vieraita, kun tuloiltana oli pidetty ovea auki. Minä en voinut enää sen jälkeen kävellä normaalisti, tömistelin ja hyppelehdin aina pihalla. En mennyt käärmeiden pelossa edes uimaan, vaikkeivät olleet kyitä. Inhottavia luikeroita kuitenkin!
[/quote]
Mitä ihmeen pelkäämistä niissä sitten oli jos eivät olleet kyitä?
Vaikeaa on ymmärtää sinua.
Kas kun et pelännyt niitä sisiliskoja