Lue keskustelun säännöt.
Nykyajan kummalliset aikuiset jotka eivät halua olla aikuisia.
15.08.2008 |
Väen väkisin vielä 25-vuotiaina mangutaan että ollaan nuoria, ei mitään aikuisia. Ihan sairasta, itse vein poikani ekalle luokalle kouluun sen ikäisenä eikä käynyt mielessäkään ettenkö olisi ollut aikuinen. Nuori tosin, mutta aikuinen silti.
Sitten ollaan nelikymppisenä hedelmöityshoidossa kun vihdoinkin ollaan joten kuten nuoria aikuisia ja valmiita hankkimaan lapsia mutta luonto onkin sitä mieltä että juna meni jo...
No mitäpä se minulle kuuluu, leikkiköön sitten yli-ikäisiä teinejä vaikka koko loppuelämänsä. Kunhan kommentoin.
Kommentit (19)
Nuoruutta yritetään venyttää molemmista päistä hampaat irvessä. 9-vuotiaat ja 40-vuotiaat yrittävät kilvan esittää teini-ikäisiä. Lapsuus ja vanhuus ovat ikävaiheina täysin out.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä viesti, mutta kannattaa muistaa, ettei pitkittynyt nuoruus ole aina oma valinta. Jos ei ole kumppania tai jos ei saa lapsia, niin on helpointa vaan olla yli-ikäinen teini, vaikkei se omasta mielestä se paras vaihtoehto olisikaan.
että olisi keski-ikäinen? Nuori äiti on nuori äiti. Omituinen logiikka sinulla???ap
ei ole enää oikeasti nuori vaan wanna-be-nuori.
ja sitten vasta hankin lapsia. On sellainen olo että on saanut rusinat pullasta. Ei se nuoruus enää sitten maistu samalta, kun 40-50-vuotiaana yrittää sitä viettää. Kuten nää jotka on aloittaneet vaipparumban presidentin erikoisluvalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos 25-vuotias tuntee itsensä vielä nuoreksi, hän ei muka voi olla aikuinen yhtä aikaa.
Nuoruutta yritetään venyttää molemmista päistä hampaat irvessä. 9-vuotiaat ja 40-vuotiaat yrittävät kilvan esittää teini-ikäisiä. Lapsuus ja vanhuus ovat ikävaiheina täysin out.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
noin 25-vuotiaita joilla on jo lapsiakin mutta silti eletään kuin teinit, mennään ja biletetään miten mieli tekee eikä oteta niistä omista lapsista mitään vastuuta, työnnetään isovanhemmille aina kun suinkin mahdollista. Sääliksi käy lapsia, kun isä ja äiti ei kasva aikuiseksi...
No ei kaksvitonen oikein voi tuntea itsensä muuksi kuin nuoreksi. 25-vuotias ei millään voi sielunelämältään olla kuten 40-50-vuotias kun kerta sen ikäinen ei ole. Ei se tarkoita sitä, että olisi jotenkin lapsellinen kun käyttäytyy niinkuin 25-vuotias. Ap olet naurettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että voi olla aikuinen äiti 25-vuotiaana ja samalla tuntea nuoreksi. Olla siis nuori aikuinen eikä wanna-be- teini. ap
Jos 25-vuotias tuntee itsensä vielä nuoreksi, hän ei muka voi olla aikuinen yhtä aikaa.
jos kaksivitosena pitäisi tuntea olevansa kuin toinen jalka haudassa niin otan osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla siis ei ole itselläni mitään teiniraskauksia tms. takana vaan vietin ihan normaalin nuoruuden opiskeluineen ja muineen, mutta tuntui jo silloin parikymppisenä oudolta kun oli olevinaan niin hienoa sanoa olevansa "sisäisesti ihan lapsi", ja aikuisuus oli suorastaan kirosana.
Eihän aikuisuus tarkoita sitä että kaikki hauska loppuisi! Aikuisuus merkitsee mulle kykyä huolehtia itsestään ja muista, vastuunkantoa ja vähän nenää pitemmälle mietittyjä valintoja, mutta eihän se tylsyydestä puhu mitään. Eikä siitä että pitäisi heti saada lapsia tai hommata farmarivolvo tai lopettaa bilettäminen tai mitään tiettyä asiaa.
Eikä pointtini ollut että kaksivitosen pitäisi olla kuin nelikymppinen sielunelämältään! Ihmeellisiä väännöksiä jotkut ihmiset saavat alkuperäisestä viestistä aikaan.
Olen koko ajan sanonut että 25-vuotias on nuori mutta AIKUINEN!!! Eikö se nyt mene jakeluun? ap
No ei kaksvitonen oikein voi tuntea itsensä muuksi kuin nuoreksi. 25-vuotias ei millään voi sielunelämältään olla kuten 40-50-vuotias kun kerta sen ikäinen ei ole. Ei se tarkoita sitä, että olisi jotenkin lapsellinen kun käyttäytyy niinkuin 25-vuotias. Ap olet naurettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin kukaan ei ole varmaan törmännyt 25-vuotiaaseen joka luulisi olevansa lapsi. Kyllä ne ihan tietää olevansa aikuisia. Ap sä taidat nyt olla se lapsellinen joka kuvittelee, että kaikki rakentavat elämänsä saman kaavan mukaan.
niin kukaan ei ole varmaan törmännyt 25-vuotiaaseen joka luulisi olevansa lapsi. Kyllä ne ihan tietää olevansa aikuisia. Ap sä taidat nyt olla se lapsellinen joka kuvittelee, että kaikki rakentavat elämänsä saman kaavan mukaan.
Nyt olen 40-vuotias, sekaisin kuin seinäkello, elän uutta nuoruutta ja huomaan että niin monta vuotta olen ihan turhaan pitänyt kynttilää vakan alla!
Tule sitten puhumaan kun seuraavat 15 vuottakin on mennyt ihan kivasti...
Minusta ainakin hauskuus loppui jossain vaiheessa siitä biletyksestä, reissaamisesta ja laiskottelusta. Aika aikaa kutakin. Minusta kyse ei ole siitä missä ikävaiheessa oikeasti on kivaa, vaan mikä on in, näyttää trendikkäältä ja "hyvältä" elämältä nykyajan mittapuiden mukaan.
Kun ikääntyviltä naisilta kysyttiin yhdessä tutkimuksessa mikä oli ollut heidän elämänsä parasta aikaa, voittaja oli muuten ylivoimaisesti se aika, kun lapset olivat pieniä. Se on se aika, mitä kiikkustuolissa muistellaan, kun tunsi itsensä rakastetuksi ja tarpeelliseksi.
Minusta ainakin hauskuus loppui jossain vaiheessa siitä biletyksestä, reissaamisesta ja laiskottelusta. Aika aikaa kutakin. Minusta kyse ei ole siitä missä ikävaiheessa oikeasti on kivaa, vaan mikä on in, näyttää trendikkäältä ja "hyvältä" elämältä nykyajan mittapuiden mukaan.
Kun ikääntyviltä naisilta kysyttiin yhdessä tutkimuksessa mikä oli ollut heidän elämänsä parasta aikaa, voittaja oli muuten ylivoimaisesti se aika, kun lapset olivat pieniä. Se on se aika, mitä kiikkustuolissa muistellaan, kun tunsi itsensä rakastetuksi ja tarpeelliseksi.
Minusta ainakin hauskuus loppui jossain vaiheessa siitä biletyksestä, reissaamisesta ja laiskottelusta. Aika aikaa kutakin. Minusta kyse ei ole siitä missä ikävaiheessa oikeasti on kivaa, vaan mikä on in, näyttää trendikkäältä ja "hyvältä" elämältä nykyajan mittapuiden mukaan.
Kun ikääntyviltä naisilta kysyttiin yhdessä tutkimuksessa mikä oli ollut heidän elämänsä parasta aikaa, voittaja oli muuten ylivoimaisesti se aika, kun lapset olivat pieniä. Se on se aika, mitä kiikkustuolissa muistellaan, kun tunsi itsensä rakastetuksi ja tarpeelliseksi.
Nuorihan silloin vielä on mutta aikuinen on ollut jo hyvän tovin.