Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Juhlat rippileirin käymisen vuoksi - ei konfirmaatiota, mitä siis juhlitaan?
21.06.2015 |
Mitä ihmettä juhlistetaan kun pidetään juhlat nuoren käytyä rippileirin, mutta ei kuitenkaan ns. rippiäiset kyseessä, koska nuorta ei konfirmoitu? Minkälainen onnittelukortti tuollaisiin "juhliin" on tarkoitus viedä, rippiäiskorttihan ei ole oikea, koska ripille ei ole päästy? Ja mistä tuolla onnitellaan, siitä että on käynyt riparin? Oletetaanko että tuodaan lahjakin (siis sen vuoksi, että on käynyt riparin)?
Jotenkin oudolta tuntuvat tuollaiset juhlat, "Onnea nyt kovasti, vaikka en kyllä yhtään tiedä mistä syystä". Mikä noiden juhlien idea on, osaako joku sanoa?
Kommentit (148)
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 14:46"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 14:36"]
Mitä väliä? Ei muakaan kiinnosta muiden synttärit, tuparit, vauvakutsut yms. turhanpäiväiset juhlat, mutta ostan lahjan ja menen kohteliaasti paikalle ja onnittelen. Mulle on ainakin ihan yks hailee, onko joku rippikoulun käynyt lapsi konfirmoitu vaiko ei enkä rupeaisi siinä tilanteessa mieltä näyttämään ja lahjoista pihtaamaan. Mutta hei eipä ollut yllätys, et tällä palstalla aikuiset mielellään lyttää nuoren itsetunnon pohjamutiin ja näyttää eleillään ja ilmeillään, että nyt menee pahasti vikaan ku kehtaa nämä turhat juhlat järjestää...
[/quote]
Mutta MITÄ NIISSÄ JUHLISSA JUHLITAAN? Mistä onnitellaan? Miksi viedään lahja? Miksei sitten sanota, että meillä on nuoren kesäjuhlat, tervetuloa ja tuokaa lahja? Mitä juhlitaan rippijuhlissa, joissa kukaan ei ole päässyt ripille? Menetkö juhlimaan ylioppilastakin vaikka juhlittava ei sellainen ole?
[/quote]
Rippikoulu voidaan ajatella esimerkiksi aikuistumisriittinä. Yksi etappi elämässä.
Rehellisesti sanoen, tuntuuhan nuo juhlat vähän hassuilta, mutta toisaalta en näkisi asiasta vaivaa, jos itselle kutsu tulisi. Enkä osoittaisi mieltäni lahjan välityksellä. Nuorille on tärkeää sulautua ryhmään, joten ymmärtäväisesti suhtautuisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 14:50"]
Kyllä mä voisin onnitellakin, se sisältö siinä vissiin on se tärkein eikä se pelkkä konfirmointi. Mutta en ole erityisen uskonnollinen enkä muista omasta konfirmaatiostani mitään. Ripari itsessään oli ihan merkityksellinen kokemus keskusteluineen ja opetuksineen. Mutta siis en ole pitänyt niitä kategorisesti eri asioina enkä suoraan sanottuna ainakaan omalla osallani ajatellut, että vain se kliimaksi olisi jonkin arvoinen.
[/quote]
No asiahan on vähän sama, kuin olisit juossut maratonin ja viimeisellä metrillä ennen maalia lähdetkin himaan, ylittämättä sitä maaliviivaa ollenkaan. Olet siis onnistunut juoksemaan maratoonin, mutta ei ketään kiinnosta, kun maaliviivaa ei ylitetty.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:03"]Voihan uuspakanat. Konfirmaatio merkitsee uskon vahvistamista. Kun lapsi liitetän kastamalla seurakunnan jäseneksi, niin tässä vaiheessa sitten tehdään se henkilökohtainen valinta. Rippikoulussa käydään läpi sen oman kirkkokunnan uskontunnustukset ja konfirmaatiossa vakuutetaan, että haluaa kuulua siihen kirkkokuntaan, noudattaa sitä uskontunnustusta ja oppeja ja on valmis tarvittaessa toimimaan kummina jollekin muulle lapselle, joka kastetaan samaan uskoon.
Eli aika sisällyksetön se pelkkä rippikoulu on ilman sitä konfirmaatiota. Siksi vähän ihmetyttääkin, että pelkkä rippikoulu kelpaa nykyään kirkkohäihin.
Toisaalta tässä tehdään nimenomaan se henkilökohtainen päätös, jonka puutetta "vapaa-ajattelijat" kritisoivat lapsikasteessa. Kaste on meidän kirkossamme tosiaankin vasta se ensimmäinen vaihe.
[/quote]
Monelle nuorelle se konfirmaatiokin on aika sisällyksetön. Tehdään vain samoin kuin kaveritkin tai kuten vanhemmat toivovat.
Voihan sitä kirjoittaa korttiin vaikkapa että rippikoulun muistoksi. Liisa ja Matti.
Voisin kuvitella että tuollainen tilanne voi olla vaikkapa jollakin vapaaseen suuntaan kuuluvalla uskovaisella perheellä. Jos vanhemmat ovat yhteiskristillisiä ajattelumaailmaltaan, he voivat haluta että nuori käy rippikoulun, mutta odottavat että nuori itse haluaa kasteelle. Kaste on monelle osoitus tietoisesta uskonratkaisusta.
Ei kai sitä elämässä koskaan liikaa ole juhlia. Ja niitä lahjoja ei ole pakko viedä. Voi vaikka poimia kukkia niityltä.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:12"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 14:50"]
Kyllä mä voisin onnitellakin, se sisältö siinä vissiin on se tärkein eikä se pelkkä konfirmointi. Mutta en ole erityisen uskonnollinen enkä muista omasta konfirmaatiostani mitään. Ripari itsessään oli ihan merkityksellinen kokemus keskusteluineen ja opetuksineen. Mutta siis en ole pitänyt niitä kategorisesti eri asioina enkä suoraan sanottuna ainakaan omalla osallani ajatellut, että vain se kliimaksi olisi jonkin arvoinen.
[/quote]
No asiahan on vähän sama, kuin olisit juossut maratonin ja viimeisellä metrillä ennen maalia lähdetkin himaan, ylittämättä sitä maaliviivaa ollenkaan. Olet siis onnistunut juoksemaan maratoonin, mutta ei ketään kiinnosta, kun maaliviivaa ei ylitetty.
[/quote]
Itselle se olisi merkityksellinen ja sitä kautta pitäisi olla myös läheisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö se ole oikeastaan aika hieno juttu, jos kirkkoon kuulumatln nuori on kiinnotunut uskonasioista ja haluaa mennä riparille pohtimaan omaa ajattelutapaansa? Jos hän sitten päätyy siihen, että ei konfurmaatiota halua, on tässä mielestäni enemmän juhlimisen aihetta kuin niissä, jotka vaan tavan vuoksi konfurmaation ottavat vastaan. Silloinhan juhlitaan omaa ajattelua, oman maailmankatsomuksen aktiivista rakentamista.
Joo siis voihan sitä mennä vaikka mihin juhliin jos on kutsuttu, mutta kovin kummallista on kun jollekin sellaiselle juhlalle, joka halutaan järjestää, annetaan tavallaan jonkin sellaisen juhlan status, jota omalla juhlalla ei ole. Tässä tapauksessa rippileirin käymistä halutaan juhlia kuin kyse olisi rippijuhlasta, joka se ei kuitenkaan ole.
Mutta syyhän on tietenkin se, että saataisiin lahjoja ja mieluiten rahaa, koska muutkin nuoret saa. Vaan kun samanlaista perustetta sille ei ole kuin muilla nuorilla, jotka viettävät rippijuhlia. Se on sitten aivan sama, millaisen arvon kukin juhlija antaa millekin asialle, mutta se että jotakin leirin päättymistä juhlitaan kuin rippijuhlia, on sama kuin juhlittaisiin häitä ilman että kukaan on tahtonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:14"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:12"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 14:50"] Kyllä mä voisin onnitellakin, se sisältö siinä vissiin on se tärkein eikä se pelkkä konfirmointi. Mutta en ole erityisen uskonnollinen enkä muista omasta konfirmaatiostani mitään. Ripari itsessään oli ihan merkityksellinen kokemus keskusteluineen ja opetuksineen. Mutta siis en ole pitänyt niitä kategorisesti eri asioina enkä suoraan sanottuna ainakaan omalla osallani ajatellut, että vain se kliimaksi olisi jonkin arvoinen. [/quote] No asiahan on vähän sama, kuin olisit juossut maratonin ja viimeisellä metrillä ennen maalia lähdetkin himaan, ylittämättä sitä maaliviivaa ollenkaan. Olet siis onnistunut juoksemaan maratoonin, mutta ei ketään kiinnosta, kun maaliviivaa ei ylitetty. [/quote] Itselle se olisi merkityksellinen ja sitä kautta pitäisi olla myös läheisille.
[/quote]
No aloituksessa ei kerrota, kuinka läheisestä sukulaisesta on kyse. Ja ei, minua ei kiinnosta melkein saavutukset, hienoa jos se on jollekkin muulle tärkeää, minulle sillä ei ole mitään merkitystä. Itse koen asian luovuttamiseksi.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:18"]Eikö se ole oikeastaan aika hieno juttu, jos kirkkoon kuulumatln nuori on kiinnotunut uskonasioista ja haluaa mennä riparille pohtimaan omaa ajattelutapaansa? Jos hän sitten päätyy siihen, että ei konfurmaatiota halua, on tässä mielestäni enemmän juhlimisen aihetta kuin niissä, jotka vaan tavan vuoksi konfurmaation ottavat vastaan. Silloinhan juhlitaan omaa ajattelua, oman maailmankatsomuksen aktiivista rakentamista.
[/quote]
Miksiköhän tää kone heittää konfirmaation konfurmaatioksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:10"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 14:46"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 14:36"] Mitä väliä? Ei muakaan kiinnosta muiden synttärit, tuparit, vauvakutsut yms. turhanpäiväiset juhlat, mutta ostan lahjan ja menen kohteliaasti paikalle ja onnittelen. Mulle on ainakin ihan yks hailee, onko joku rippikoulun käynyt lapsi konfirmoitu vaiko ei enkä rupeaisi siinä tilanteessa mieltä näyttämään ja lahjoista pihtaamaan. Mutta hei eipä ollut yllätys, et tällä palstalla aikuiset mielellään lyttää nuoren itsetunnon pohjamutiin ja näyttää eleillään ja ilmeillään, että nyt menee pahasti vikaan ku kehtaa nämä turhat juhlat järjestää... [/quote] Mutta MITÄ NIISSÄ JUHLISSA JUHLITAAN? Mistä onnitellaan? Miksi viedään lahja? Miksei sitten sanota, että meillä on nuoren kesäjuhlat, tervetuloa ja tuokaa lahja? Mitä juhlitaan rippijuhlissa, joissa kukaan ei ole päässyt ripille? Menetkö juhlimaan ylioppilastakin vaikka juhlittava ei sellainen ole? [/quote] Rippikoulu voidaan ajatella esimerkiksi aikuistumisriittinä. Yksi etappi elämässä. Rehellisesti sanoen, tuntuuhan nuo juhlat vähän hassuilta, mutta toisaalta en näkisi asiasta vaivaa, jos itselle kutsu tulisi. Enkä osoittaisi mieltäni lahjan välityksellä. Nuorille on tärkeää sulautua ryhmään, joten ymmärtäväisesti suhtautuisin.
[/quote]
Jos rippikoulun ajattelee aikuistumisriittinä, ei siitä voida ottaa osia pois. Konfirmaatio lienee se tärkein osa rippikoulua, se johon rippikoulu tähtää. Kuten yo-kirjoitukset on se, johon lukio tähtää. Onhan toki rippikoulu ja lukio suoritettu ilman konfirmaatiota ja yo-tutkintoakin, mutta olennaisin osa niistä on jäänyt puuttumaan.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:19"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:14"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:12"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 14:50"] Kyllä mä voisin onnitellakin, se sisältö siinä vissiin on se tärkein eikä se pelkkä konfirmointi. Mutta en ole erityisen uskonnollinen enkä muista omasta konfirmaatiostani mitään. Ripari itsessään oli ihan merkityksellinen kokemus keskusteluineen ja opetuksineen. Mutta siis en ole pitänyt niitä kategorisesti eri asioina enkä suoraan sanottuna ainakaan omalla osallani ajatellut, että vain se kliimaksi olisi jonkin arvoinen. [/quote] No asiahan on vähän sama, kuin olisit juossut maratonin ja viimeisellä metrillä ennen maalia lähdetkin himaan, ylittämättä sitä maaliviivaa ollenkaan. Olet siis onnistunut juoksemaan maratoonin, mutta ei ketään kiinnosta, kun maaliviivaa ei ylitetty. [/quote] Itselle se olisi merkityksellinen ja sitä kautta pitäisi olla myös läheisille.
[/quote]
No aloituksessa ei kerrota, kuinka läheisestä sukulaisesta on kyse. Ja ei, minua ei kiinnosta melkein saavutukset, hienoa jos se on jollekkin muulle tärkeää, minulle sillä ei ole mitään merkitystä. Itse koen asian luovuttamiseksi.
[/quote]
Luovutus vai asian aktiivinen työstäminen ja sitä kautta päätöksen tekeminen? Näkökulmaero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:18"]
Eikö se ole oikeastaan aika hieno juttu, jos kirkkoon kuulumatln nuori on kiinnotunut uskonasioista ja haluaa mennä riparille pohtimaan omaa ajattelutapaansa? Jos hän sitten päätyy siihen, että ei konfurmaatiota halua, on tässä mielestäni enemmän juhlimisen aihetta kuin niissä, jotka vaan tavan vuoksi konfurmaation ottavat vastaan. Silloinhan juhlitaan omaa ajattelua, oman maailmankatsomuksen aktiivista rakentamista.
[/quote]
Ja tätä ei voi tehdä Prometheus-leirillä?
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:23"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:18"]
Eikö se ole oikeastaan aika hieno juttu, jos kirkkoon kuulumatln nuori on kiinnotunut uskonasioista ja haluaa mennä riparille pohtimaan omaa ajattelutapaansa? Jos hän sitten päätyy siihen, että ei konfurmaatiota halua, on tässä mielestäni enemmän juhlimisen aihetta kuin niissä, jotka vaan tavan vuoksi konfurmaation ottavat vastaan. Silloinhan juhlitaan omaa ajattelua, oman maailmankatsomuksen aktiivista rakentamista.
[/quote]
Ja tätä ei voi tehdä Prometheus-leirillä?
[/quote]
Voi varmasti. Kuten monella muullakin tavalla. Mutta miksi ei riparillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:22"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:19"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:14"] [quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:12"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 14:50"] Kyllä mä voisin onnitellakin, se sisältö siinä vissiin on se tärkein eikä se pelkkä konfirmointi. Mutta en ole erityisen uskonnollinen enkä muista omasta konfirmaatiostani mitään. Ripari itsessään oli ihan merkityksellinen kokemus keskusteluineen ja opetuksineen. Mutta siis en ole pitänyt niitä kategorisesti eri asioina enkä suoraan sanottuna ainakaan omalla osallani ajatellut, että vain se kliimaksi olisi jonkin arvoinen. [/quote] No asiahan on vähän sama, kuin olisit juossut maratonin ja viimeisellä metrillä ennen maalia lähdetkin himaan, ylittämättä sitä maaliviivaa ollenkaan. Olet siis onnistunut juoksemaan maratoonin, mutta ei ketään kiinnosta, kun maaliviivaa ei ylitetty. [/quote] Itselle se olisi merkityksellinen ja sitä kautta pitäisi olla myös läheisille. [/quote] No aloituksessa ei kerrota, kuinka läheisestä sukulaisesta on kyse. Ja ei, minua ei kiinnosta melkein saavutukset, hienoa jos se on jollekkin muulle tärkeää, minulle sillä ei ole mitään merkitystä. Itse koen asian luovuttamiseksi. [/quote] Luovutus vai asian aktiivinen työstäminen ja sitä kautta päätöksen tekeminen? Näkökulmaero.
[/quote]
En vain ymmärrä, mihin se näkökulman saanti yks kaks katoaa, vaikka olisikin juossut maaliviivan yli, kirjoittanut yo-kokeet tai saanut konfirmaation. Miksi vain luovuttaa yks kaks. Itse koen, että jotain ei ole sitten opittu, jos luovutetaan ennen asian loppuunsaattamista.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:14"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:12"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 14:50"] Kyllä mä voisin onnitellakin, se sisältö siinä vissiin on se tärkein eikä se pelkkä konfirmointi. Mutta en ole erityisen uskonnollinen enkä muista omasta konfirmaatiostani mitään. Ripari itsessään oli ihan merkityksellinen kokemus keskusteluineen ja opetuksineen. Mutta siis en ole pitänyt niitä kategorisesti eri asioina enkä suoraan sanottuna ainakaan omalla osallani ajatellut, että vain se kliimaksi olisi jonkin arvoinen. [/quote] No asiahan on vähän sama, kuin olisit juossut maratonin ja viimeisellä metrillä ennen maalia lähdetkin himaan, ylittämättä sitä maaliviivaa ollenkaan. Olet siis onnistunut juoksemaan maratoonin, mutta ei ketään kiinnosta, kun maaliviivaa ei ylitetty. [/quote] Itselle se olisi merkityksellinen ja sitä kautta pitäisi olla myös läheisille.
[/quote]
Jos avoliitto olisi sinulle yhtä merkityksellinen kuin avioliitto, jota et kuitenkaan syystä x haluaisi, edellyttäisit että avoliittoasi juhlistetaan samalla tavoin kuin sisaruksesi avioliittoa? Et sinä muiden puolesta voi sanella, mitä he pitävät merkityksellisenä ja mitä eivät. Jos joku läheisesi ei avoliittoasi pitäisi tärkeänä, se olisi hänen näkemyksensä, johon hänellä on oikeus.
Vähän sama kuin sanoa, että koska minä pidän itseäni kaunottarena, läheistenikin on pidettävä. Ei niiden ole.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:26"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:23"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:18"] Eikö se ole oikeastaan aika hieno juttu, jos kirkkoon kuulumatln nuori on kiinnotunut uskonasioista ja haluaa mennä riparille pohtimaan omaa ajattelutapaansa? Jos hän sitten päätyy siihen, että ei konfurmaatiota halua, on tässä mielestäni enemmän juhlimisen aihetta kuin niissä, jotka vaan tavan vuoksi konfurmaation ottavat vastaan. Silloinhan juhlitaan omaa ajattelua, oman maailmankatsomuksen aktiivista rakentamista. [/quote] Ja tätä ei voi tehdä Prometheus-leirillä? [/quote] Voi varmasti. Kuten monella muullakin tavalla. Mutta miksi ei riparillakin.
[/quote]
Koska rippileiri tähtää siihen konfirmaatioon, josta on sitten mahdollisesti hyötyä tulevaisuudessa. Prometheus-leiri on muuten sama, mutta siellä vain saat näkökulmia elämääsi. Näiden kahden välistä sitten pitää valita, että onko se maailmannäkemys se juttu vai onko kirkkohäät ja rahalahjat se juttu.
Itse en käynyt kumpaakaan, rippileiri oli tekopyhää, kun en uskonut, Prometheus-leireistä en ollut silloin koskaan kuullutkaan, eikä niistä minulle kerrottu.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:27"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:22"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:19"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:14"] [quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:12"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 14:50"] Kyllä mä voisin onnitellakin, se sisältö siinä vissiin on se tärkein eikä se pelkkä konfirmointi. Mutta en ole erityisen uskonnollinen enkä muista omasta konfirmaatiostani mitään. Ripari itsessään oli ihan merkityksellinen kokemus keskusteluineen ja opetuksineen. Mutta siis en ole pitänyt niitä kategorisesti eri asioina enkä suoraan sanottuna ainakaan omalla osallani ajatellut, että vain se kliimaksi olisi jonkin arvoinen. [/quote] No asiahan on vähän sama, kuin olisit juossut maratonin ja viimeisellä metrillä ennen maalia lähdetkin himaan, ylittämättä sitä maaliviivaa ollenkaan. Olet siis onnistunut juoksemaan maratoonin, mutta ei ketään kiinnosta, kun maaliviivaa ei ylitetty. [/quote] Itselle se olisi merkityksellinen ja sitä kautta pitäisi olla myös läheisille. [/quote] No aloituksessa ei kerrota, kuinka läheisestä sukulaisesta on kyse. Ja ei, minua ei kiinnosta melkein saavutukset, hienoa jos se on jollekkin muulle tärkeää, minulle sillä ei ole mitään merkitystä. Itse koen asian luovuttamiseksi. [/quote] Luovutus vai asian aktiivinen työstäminen ja sitä kautta päätöksen tekeminen? Näkökulmaero.
[/quote]
En vain ymmärrä, mihin se näkökulman saanti yks kaks katoaa, vaikka olisikin juossut maaliviivan yli, kirjoittanut yo-kokeet tai saanut konfirmaation. Miksi vain luovuttaa yks kaks. Itse koen, että jotain ei ole sitten opittu, jos luovutetaan ennen asian loppuunsaattamista.
[/quote]
Jos asia ei tunnu omalta, ei sitä kannata viedä loppuun. Juhlistaa voi sen sijaan omaa ajattelua, aktiivista vastuunottoa oman maailmankuvan muodostamisesta.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:19"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:18"]Eikö se ole oikeastaan aika hieno juttu, jos kirkkoon kuulumatln nuori on kiinnotunut uskonasioista ja haluaa mennä riparille pohtimaan omaa ajattelutapaansa? Jos hän sitten päätyy siihen, että ei konfurmaatiota halua, on tässä mielestäni enemmän juhlimisen aihetta kuin niissä, jotka vaan tavan vuoksi konfurmaation ottavat vastaan. Silloinhan juhlitaan omaa ajattelua, oman maailmankatsomuksen aktiivista rakentamista. [/quote] Miksiköhän tää kone heittää konfirmaation konfurmaatioksi :)
[/quote]
Voi olla että nuori ei menekään riparille siksi, että haluaa pohtia siellä jotakin vaan siksi, kun kaveritkin menee. Toisekseen, jos nuori ei kuulu kirkkoon, ei hän voi noin vaan "päätyä" siihen, että haluaa tai ei halua konfirmaatiota - häntä ei voida konfirmoida, vaikka hän kuinka haluaisi, koska hän ei kuulu kirkkoon. Hänen on ensin liityttävä kirkkoon (ja saatava kaste, jos häntä ei ole kastettu).
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:27"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:14"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:12"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 14:50"] Kyllä mä voisin onnitellakin, se sisältö siinä vissiin on se tärkein eikä se pelkkä konfirmointi. Mutta en ole erityisen uskonnollinen enkä muista omasta konfirmaatiostani mitään. Ripari itsessään oli ihan merkityksellinen kokemus keskusteluineen ja opetuksineen. Mutta siis en ole pitänyt niitä kategorisesti eri asioina enkä suoraan sanottuna ainakaan omalla osallani ajatellut, että vain se kliimaksi olisi jonkin arvoinen. [/quote] No asiahan on vähän sama, kuin olisit juossut maratonin ja viimeisellä metrillä ennen maalia lähdetkin himaan, ylittämättä sitä maaliviivaa ollenkaan. Olet siis onnistunut juoksemaan maratoonin, mutta ei ketään kiinnosta, kun maaliviivaa ei ylitetty. [/quote] Itselle se olisi merkityksellinen ja sitä kautta pitäisi olla myös läheisille.
[/quote]
Jos avoliitto olisi sinulle yhtä merkityksellinen kuin avioliitto, jota et kuitenkaan syystä x haluaisi, edellyttäisit että avoliittoasi juhlistetaan samalla tavoin kuin sisaruksesi avioliittoa? Et sinä muiden puolesta voi sanella, mitä he pitävät merkityksellisenä ja mitä eivät. Jos joku läheisesi ei avoliittoasi pitäisi tärkeänä, se olisi hänen näkemyksensä, johon hänellä on oikeus.
Vähän sama kuin sanoa, että koska minä pidän itseäni kaunottarena, läheistenikin on pidettävä. Ei niiden ole.
[/quote]
Nimenomaan. Ei voida toisten puolesta sanella, mitä saavat pitää merkityksellisenä. Jos haluaisin juhlistaa avoliittoani, sinulla olisi oikeus olla tätä ymmärtämättä, mutta minulla olisi oikeus asiaa juhlia ja pitää asiaa juhlimisen arvoisena. Sinulla on tietenkin oikeus olla tulematta juhliin.
Alue: Aihe vapaa
Voihan uuspakanat. Konfirmaatio merkitsee uskon vahvistamista. Kun lapsi liitetän kastamalla seurakunnan jäseneksi, niin tässä vaiheessa sitten tehdään se henkilökohtainen valinta. Rippikoulussa käydään läpi sen oman kirkkokunnan uskontunnustukset ja konfirmaatiossa vakuutetaan, että haluaa kuulua siihen kirkkokuntaan, noudattaa sitä uskontunnustusta ja oppeja ja on valmis tarvittaessa toimimaan kummina jollekin muulle lapselle, joka kastetaan samaan uskoon.
Eli aika sisällyksetön se pelkkä rippikoulu on ilman sitä konfirmaatiota. Siksi vähän ihmetyttääkin, että pelkkä rippikoulu kelpaa nykyään kirkkohäihin.
Toisaalta tässä tehdään nimenomaan se henkilökohtainen päätös, jonka puutetta "vapaa-ajattelijat" kritisoivat lapsikasteessa. Kaste on meidän kirkossamme tosiaankin vasta se ensimmäinen vaihe.