Sosiaalityö 2022

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisteriväylää pitäisi kyllä kehittää tuon kandityön(kin) osalta joko niin että:

-AMK opparista saisi vastaavat hakupisteet kuin kandistakin TAI

-Kandityön voisi tehdä 100% etänä TAI

-Kandityön tekeminen onnistuisi lähimmässä yliopistossa.

Moni ei-ensikertalainen hakee mielummin kandihaussa kun lähtee näitä kaikkia esteitä rämpimään yli ilman mitään takeita mistään.

Tämähän on nyt epäsuosittu mielipide, tiedetään, mutta en oikein näe, kenen etua tällainen "sieltä missä aitaa ei edes ole"-suoritustapojen mahdollistaminen palvelisi. Sosiaalityöhön saadaan ihan riittävästi hakijoita jo nyt ja joka ainoa aloituspaikka tulee täytetyksi, eihän täällä muuten tarvitsisi edes keskustella. Minusta on enemmän kuin ok, että ne opiskelupaikat menevät niille henkilöille, jotka ovat valmiita näkemään opintojen eteen vähän vaivaakin ja asettamaan niitä elämässä korkeammalle prioriteettisijalle kuin koiran agilitykisat ja esikoisen koulun vanhempainyhdistys.

t. sosiaalityöntekijä YTM 

Kyse on yhdenvertaisuudesta. Ei ole ok että yksi ryhmä (amk taustaiset) jää väliinputoajaksi tässä uudistuksessa. Nykymenollahan nimenomaan ei tarvitse tehdä yhtä kovasti työtä kandihaussa jos on ensikertalainen, tai maisterihaussa jos on jo maisteri.

Jos oikeasti kannattaisit ahkeruudesta ja opintomenestyksestä palkitsemista niin sitten kannattaisit myös tasavertaisempaa maisterihakua. Nyt kuulostaa siltä, että kun olet itse jo valmistunut, niin et näe ongelmaa missään, kun tämä epäkohta ei juuri sinua kosketa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisteriväylää pitäisi kyllä kehittää tuon kandityön(kin) osalta joko niin että:

-AMK opparista saisi vastaavat hakupisteet kuin kandistakin TAI

-Kandityön voisi tehdä 100% etänä TAI

-Kandityön tekeminen onnistuisi lähimmässä yliopistossa.

Moni ei-ensikertalainen hakee mielummin kandihaussa kun lähtee näitä kaikkia esteitä rämpimään yli ilman mitään takeita mistään.

Tämähän on nyt epäsuosittu mielipide, tiedetään, mutta en oikein näe, kenen etua tällainen "sieltä missä aitaa ei edes ole"-suoritustapojen mahdollistaminen palvelisi. Sosiaalityöhön saadaan ihan riittävästi hakijoita jo nyt ja joka ainoa aloituspaikka tulee täytetyksi, eihän täällä muuten tarvitsisi edes keskustella. Minusta on enemmän kuin ok, että ne opiskelupaikat menevät niille henkilöille, jotka ovat valmiita näkemään opintojen eteen vähän vaivaakin ja asettamaan niitä elämässä korkeammalle prioriteettisijalle kuin koiran agilitykisat ja esikoisen koulun vanhempainyhdistys.

t. sosiaalityöntekijä YTM 

Kyse on yhdenvertaisuudesta. Ei ole ok että yksi ryhmä (amk taustaiset) jää väliinputoajaksi tässä uudistuksessa. Nykymenollahan nimenomaan ei tarvitse tehdä yhtä kovasti työtä kandihaussa jos on ensikertalainen, tai maisterihaussa jos on jo maisteri.

Jos oikeasti kannattaisit ahkeruudesta ja opintomenestyksestä palkitsemista niin sitten kannattaisit myös tasavertaisempaa maisterihakua. Nyt kuulostaa siltä, että kun olet itse jo valmistunut, niin et näe ongelmaa missään, kun tämä epäkohta ei juuri sinua kosketa.

Ihan tarkoituksella on rakennettu systeemi sellaiseksi, että ensikertalaisia suositaan. Tottakai elämässä tulee vastaan kaikenlaista, mutta hyvä lähtökohta on, että jos haluaa sosiaalityöntekijäksi, niin hakee samantien sosiaalityöntekijäksi eikä tee sitä sosionomikierrosta ensin. Kuten tämäkin keskustelu osoittaa, ovat lukuisat sosionomit päässeet tälläkin hakusysteemillä kuitenkin opiskelemaan. 

Kandityötä ja AMKin opparia ei voi verrata toisiinsa. Tottakai on helvetin huonoja kandeja ja helvetin hyviä oppareita, mutta silti, keskiverto-oppari on ihan eri maasta kuin keskivertokandi. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa sosiaalityön kandit on kirjallisuuskatsauksia, joissa kirjallisuuden on oltava pääosin kansainvälistä, eli englanninkielistä. Oppareita sosionomit taas tekevät pareittain ja ne ovat enemmän tasoa "vanhempien kokemukset laitoksen ja vanhempien välisestä yhteistyöstä yksikössä X", 33 sivua ja neljä haastateltua. AMK-opparia ei siis voi mitenkään laittaa samalle viivalle kandityön kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisteriväylää pitäisi kyllä kehittää tuon kandityön(kin) osalta joko niin että:

-AMK opparista saisi vastaavat hakupisteet kuin kandistakin TAI

-Kandityön voisi tehdä 100% etänä TAI

-Kandityön tekeminen onnistuisi lähimmässä yliopistossa.

Moni ei-ensikertalainen hakee mielummin kandihaussa kun lähtee näitä kaikkia esteitä rämpimään yli ilman mitään takeita mistään.

Tämähän on nyt epäsuosittu mielipide, tiedetään, mutta en oikein näe, kenen etua tällainen "sieltä missä aitaa ei edes ole"-suoritustapojen mahdollistaminen palvelisi. Sosiaalityöhön saadaan ihan riittävästi hakijoita jo nyt ja joka ainoa aloituspaikka tulee täytetyksi, eihän täällä muuten tarvitsisi edes keskustella. Minusta on enemmän kuin ok, että ne opiskelupaikat menevät niille henkilöille, jotka ovat valmiita näkemään opintojen eteen vähän vaivaakin ja asettamaan niitä elämässä korkeammalle prioriteettisijalle kuin koiran agilitykisat ja esikoisen koulun vanhempainyhdistys.

t. sosiaalityöntekijä YTM 

Kyse on yhdenvertaisuudesta. Ei ole ok että yksi ryhmä (amk taustaiset) jää väliinputoajaksi tässä uudistuksessa. Nykymenollahan nimenomaan ei tarvitse tehdä yhtä kovasti työtä kandihaussa jos on ensikertalainen, tai maisterihaussa jos on jo maisteri.

Jos oikeasti kannattaisit ahkeruudesta ja opintomenestyksestä palkitsemista niin sitten kannattaisit myös tasavertaisempaa maisterihakua. Nyt kuulostaa siltä, että kun olet itse jo valmistunut, niin et näe ongelmaa missään, kun tämä epäkohta ei juuri sinua kosketa.

Ihan tarkoituksella on rakennettu systeemi sellaiseksi, että ensikertalaisia suositaan. Tottakai elämässä tulee vastaan kaikenlaista, mutta hyvä lähtökohta on, että jos haluaa sosiaalityöntekijäksi, niin hakee samantien sosiaalityöntekijäksi eikä tee sitä sosionomikierrosta ensin. Kuten tämäkin keskustelu osoittaa, ovat lukuisat sosionomit päässeet tälläkin hakusysteemillä kuitenkin opiskelemaan. 

Kandityötä ja AMKin opparia ei voi verrata toisiinsa. Tottakai on helvetin huonoja kandeja ja helvetin hyviä oppareita, mutta silti, keskiverto-oppari on ihan eri maasta kuin keskivertokandi. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa sosiaalityön kandit on kirjallisuuskatsauksia, joissa kirjallisuuden on oltava pääosin kansainvälistä, eli englanninkielistä. Oppareita sosionomit taas tekevät pareittain ja ne ovat enemmän tasoa "vanhempien kokemukset laitoksen ja vanhempien välisestä yhteistyöstä yksikössä X", 33 sivua ja neljä haastateltua. AMK-opparia ei siis voi mitenkään laittaa samalle viivalle kandityön kanssa. 

Ensimmäiseen pointtiisi: Eihän tätä uudistusta voinut ennustaa, jos itse teki opintovalintoja 2000 -luvun alussa. Moni sosionomi varmasti hakikin aikanaan sosiaalityöhön, mutta tuolloin säännöt suosivat kokeneita hakijoita. Itse en ole sosionomi, vaan toisen alan amk, mutta sairastuin varhaisaikuisuudessa vakavasti ja siinä sairastaessa menikin 10 vuotta, ja tuolla välillä säännöt muuttuivat.

En väitä, etteikö sisäänpääsy olisi edelleen mahdollista, mutta aika kovat vaatimukset on nyt amk-taustaisilla ensikertalaisiin ja yliopistotaustausiin verrattuna, ja niitä pitäisi tasoittaa yhdenvertaisuussyistä.

Mitä oppareihin tulee, niin toki uskon että ne ovat keskimääräisesti (toki alasta riippuen) kanditöitä heikompitasoisia, eli siinä mielessä olen osittain samaa mieltä. Ehkä pitäisikin jättää ne vertailematta maisterihaussa kokonaan ja keskittyä kunkin hakijan viimeisimpiin suorituksiin, eli perus- ja aineopintojen keskiarvoihin. Eihän kanditkaan ole keskenään samantasoisia.

Liikkuukohan jonot vielä helsingissä, turussa, tampereella ja jyväskylässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisteriväylää pitäisi kyllä kehittää tuon kandityön(kin) osalta joko niin että:

-AMK opparista saisi vastaavat hakupisteet kuin kandistakin TAI

-Kandityön voisi tehdä 100% etänä TAI

-Kandityön tekeminen onnistuisi lähimmässä yliopistossa.

Moni ei-ensikertalainen hakee mielummin kandihaussa kun lähtee näitä kaikkia esteitä rämpimään yli ilman mitään takeita mistään.

Tämähän on nyt epäsuosittu mielipide, tiedetään, mutta en oikein näe, kenen etua tällainen "sieltä missä aitaa ei edes ole"-suoritustapojen mahdollistaminen palvelisi. Sosiaalityöhön saadaan ihan riittävästi hakijoita jo nyt ja joka ainoa aloituspaikka tulee täytetyksi, eihän täällä muuten tarvitsisi edes keskustella. Minusta on enemmän kuin ok, että ne opiskelupaikat menevät niille henkilöille, jotka ovat valmiita näkemään opintojen eteen vähän vaivaakin ja asettamaan niitä elämässä korkeammalle prioriteettisijalle kuin koiran agilitykisat ja esikoisen koulun vanhempainyhdistys.

t. sosiaalityöntekijä YTM 

Kyse on yhdenvertaisuudesta. Ei ole ok että yksi ryhmä (amk taustaiset) jää väliinputoajaksi tässä uudistuksessa. Nykymenollahan nimenomaan ei tarvitse tehdä yhtä kovasti työtä kandihaussa jos on ensikertalainen, tai maisterihaussa jos on jo maisteri.

Jos oikeasti kannattaisit ahkeruudesta ja opintomenestyksestä palkitsemista niin sitten kannattaisit myös tasavertaisempaa maisterihakua. Nyt kuulostaa siltä, että kun olet itse jo valmistunut, niin et näe ongelmaa missään, kun tämä epäkohta ei juuri sinua kosketa.

Ihan tarkoituksella on rakennettu systeemi sellaiseksi, että ensikertalaisia suositaan. Tottakai elämässä tulee vastaan kaikenlaista, mutta hyvä lähtökohta on, että jos haluaa sosiaalityöntekijäksi, niin hakee samantien sosiaalityöntekijäksi eikä tee sitä sosionomikierrosta ensin. Kuten tämäkin keskustelu osoittaa, ovat lukuisat sosionomit päässeet tälläkin hakusysteemillä kuitenkin opiskelemaan. 

Kandityötä ja AMKin opparia ei voi verrata toisiinsa. Tottakai on helvetin huonoja kandeja ja helvetin hyviä oppareita, mutta silti, keskiverto-oppari on ihan eri maasta kuin keskivertokandi. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa sosiaalityön kandit on kirjallisuuskatsauksia, joissa kirjallisuuden on oltava pääosin kansainvälistä, eli englanninkielistä. Oppareita sosionomit taas tekevät pareittain ja ne ovat enemmän tasoa "vanhempien kokemukset laitoksen ja vanhempien välisestä yhteistyöstä yksikössä X", 33 sivua ja neljä haastateltua. AMK-opparia ei siis voi mitenkään laittaa samalle viivalle kandityön kanssa. 

Ensimmäiseen pointtiisi: Eihän tätä uudistusta voinut ennustaa, jos itse teki opintovalintoja 2000 -luvun alussa. Moni sosionomi varmasti hakikin aikanaan sosiaalityöhön, mutta tuolloin säännöt suosivat kokeneita hakijoita. Itse en ole sosionomi, vaan toisen alan amk, mutta sairastuin varhaisaikuisuudessa vakavasti ja siinä sairastaessa menikin 10 vuotta, ja tuolla välillä säännöt muuttuivat.

En väitä, etteikö sisäänpääsy olisi edelleen mahdollista, mutta aika kovat vaatimukset on nyt amk-taustaisilla ensikertalaisiin ja yliopistotaustausiin verrattuna, ja niitä pitäisi tasoittaa yhdenvertaisuussyistä.

Mitä oppareihin tulee, niin toki uskon että ne ovat keskimääräisesti (toki alasta riippuen) kanditöitä heikompitasoisia, eli siinä mielessä olen osittain samaa mieltä. Ehkä pitäisikin jättää ne vertailematta maisterihaussa kokonaan ja keskittyä kunkin hakijan viimeisimpiin suorituksiin, eli perus- ja aineopintojen keskiarvoihin. Eihän kanditkaan ole keskenään samantasoisia.

Sosiaalityö on jatkuvasti nostanut profiiliaan ammattihenkilölain, hyvän työllisyystilanteen ja näistä seuraneen palkkatason nousun seurauksena. Toista ei kuitenkaan olisi ilman toista ja on tärkeää että ammatin harjoittaminen perustuu yhdenmukaisiin opintoihin, edellytyksiin ja osaamistasoon. Vain siten voidaan pikkuhiljaa varmistaa alan kehitys. Sosionomeillehan muutos oli kuitenkin ikävä yllätys, koska entinen sijaistamisoikeus evättiin yhtäkkiä, sen ymmärrän.

Eihän muillakaan kilpailluilla aloilla sisäänpääsy ole itsestäänselvyys; lääkiksessä ei edes ole mitään erillisiä pääsypolkuja, psykologiassakin huonosti. Ihmiset hakevat vuosia. Olisi karhunpalvelus sosiaalityölle, jos polkua helpotettaisiin työntekijäpulan tai muiden syiden perusteella. Itse koulutusta on jatkuvasti kehitetty ja se alkaa aidosti olla aika tieteellinen, nämä valmiudet taas vaikuttavat suoraan rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen mahdollisuuksiin. Mikä taas vaikuttaa kentällä työoloista ja resursseista työtapojen ja järjestelmän kehitykseen saakka. Muutos on hidas, mutta välttämätön. Takapakkia ei voida ottaa, koska ala on ollut iät ajat kriisissä. Täytyy ajatella pidemmällä tähtäimellä, sitähän rakenteellinen suunnittelu on ja murroskaudessa aina haasteensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisteriväylää pitäisi kyllä kehittää tuon kandityön(kin) osalta joko niin että:

-AMK opparista saisi vastaavat hakupisteet kuin kandistakin TAI

-Kandityön voisi tehdä 100% etänä TAI

-Kandityön tekeminen onnistuisi lähimmässä yliopistossa.

Moni ei-ensikertalainen hakee mielummin kandihaussa kun lähtee näitä kaikkia esteitä rämpimään yli ilman mitään takeita mistään.

Tämähän on nyt epäsuosittu mielipide, tiedetään, mutta en oikein näe, kenen etua tällainen "sieltä missä aitaa ei edes ole"-suoritustapojen mahdollistaminen palvelisi. Sosiaalityöhön saadaan ihan riittävästi hakijoita jo nyt ja joka ainoa aloituspaikka tulee täytetyksi, eihän täällä muuten tarvitsisi edes keskustella. Minusta on enemmän kuin ok, että ne opiskelupaikat menevät niille henkilöille, jotka ovat valmiita näkemään opintojen eteen vähän vaivaakin ja asettamaan niitä elämässä korkeammalle prioriteettisijalle kuin koiran agilitykisat ja esikoisen koulun vanhempainyhdistys.

t. sosiaalityöntekijä YTM 

Kyse on yhdenvertaisuudesta. Ei ole ok että yksi ryhmä (amk taustaiset) jää väliinputoajaksi tässä uudistuksessa. Nykymenollahan nimenomaan ei tarvitse tehdä yhtä kovasti työtä kandihaussa jos on ensikertalainen, tai maisterihaussa jos on jo maisteri.

Jos oikeasti kannattaisit ahkeruudesta ja opintomenestyksestä palkitsemista niin sitten kannattaisit myös tasavertaisempaa maisterihakua. Nyt kuulostaa siltä, että kun olet itse jo valmistunut, niin et näe ongelmaa missään, kun tämä epäkohta ei juuri sinua kosketa.

Ihan tarkoituksella on rakennettu systeemi sellaiseksi, että ensikertalaisia suositaan. Tottakai elämässä tulee vastaan kaikenlaista, mutta hyvä lähtökohta on, että jos haluaa sosiaalityöntekijäksi, niin hakee samantien sosiaalityöntekijäksi eikä tee sitä sosionomikierrosta ensin. Kuten tämäkin keskustelu osoittaa, ovat lukuisat sosionomit päässeet tälläkin hakusysteemillä kuitenkin opiskelemaan. 

Kandityötä ja AMKin opparia ei voi verrata toisiinsa. Tottakai on helvetin huonoja kandeja ja helvetin hyviä oppareita, mutta silti, keskiverto-oppari on ihan eri maasta kuin keskivertokandi. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa sosiaalityön kandit on kirjallisuuskatsauksia, joissa kirjallisuuden on oltava pääosin kansainvälistä, eli englanninkielistä. Oppareita sosionomit taas tekevät pareittain ja ne ovat enemmän tasoa "vanhempien kokemukset laitoksen ja vanhempien välisestä yhteistyöstä yksikössä X", 33 sivua ja neljä haastateltua. AMK-opparia ei siis voi mitenkään laittaa samalle viivalle kandityön kanssa. 

Ensimmäiseen pointtiisi: Eihän tätä uudistusta voinut ennustaa, jos itse teki opintovalintoja 2000 -luvun alussa. Moni sosionomi varmasti hakikin aikanaan sosiaalityöhön, mutta tuolloin säännöt suosivat kokeneita hakijoita. Itse en ole sosionomi, vaan toisen alan amk, mutta sairastuin varhaisaikuisuudessa vakavasti ja siinä sairastaessa menikin 10 vuotta, ja tuolla välillä säännöt muuttuivat.

En väitä, etteikö sisäänpääsy olisi edelleen mahdollista, mutta aika kovat vaatimukset on nyt amk-taustaisilla ensikertalaisiin ja yliopistotaustausiin verrattuna, ja niitä pitäisi tasoittaa yhdenvertaisuussyistä.

Mitä oppareihin tulee, niin toki uskon että ne ovat keskimääräisesti (toki alasta riippuen) kanditöitä heikompitasoisia, eli siinä mielessä olen osittain samaa mieltä. Ehkä pitäisikin jättää ne vertailematta maisterihaussa kokonaan ja keskittyä kunkin hakijan viimeisimpiin suorituksiin, eli perus- ja aineopintojen keskiarvoihin. Eihän kanditkaan ole keskenään samantasoisia.

Sosiaalityö on jatkuvasti nostanut profiiliaan ammattihenkilölain, hyvän työllisyystilanteen ja näistä seuraneen palkkatason nousun seurauksena. Toista ei kuitenkaan olisi ilman toista ja on tärkeää että ammatin harjoittaminen perustuu yhdenmukaisiin opintoihin, edellytyksiin ja osaamistasoon. Vain siten voidaan pikkuhiljaa varmistaa alan kehitys. Sosionomeillehan muutos oli kuitenkin ikävä yllätys, koska entinen sijaistamisoikeus evättiin yhtäkkiä, sen ymmärrän.

Eihän muillakaan kilpailluilla aloilla sisäänpääsy ole itsestäänselvyys; lääkiksessä ei edes ole mitään erillisiä pääsypolkuja, psykologiassakin huonosti. Ihmiset hakevat vuosia. Olisi karhunpalvelus sosiaalityölle, jos polkua helpotettaisiin työntekijäpulan tai muiden syiden perusteella. Itse koulutusta on jatkuvasti kehitetty ja se alkaa aidosti olla aika tieteellinen, nämä valmiudet taas vaikuttavat suoraan rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen mahdollisuuksiin. Mikä taas vaikuttaa kentällä työoloista ja resursseista työtapojen ja järjestelmän kehitykseen saakka. Muutos on hidas, mutta välttämätön. Takapakkia ei voida ottaa, koska ala on ollut iät ajat kriisissä. Täytyy ajatella pidemmällä tähtäimellä, sitähän rakenteellinen suunnittelu on ja murroskaudessa aina haasteensa.

Tuntuu että käydään eri keskustelua. En minäkään halua että sosiaalityötä pääsee kuka tahansa opiskelemaan ja mahdollisimman helpolla. Haluan, että parhaat ja osaavimmat pääsevät sisään.

Nyt tilanne on se, että maisterihaussa esimerkiksi tanssitaiteen kandidaatintutkielmalla josta on saanut arvosanan 5 riittää että saa aineopinnoista keskiarvoksi 3.5, kun taas vaikkapa "hieman" tieteellisemmällä psykan kandityöllä josta saa arvosanan 4 tarvitaankin jo 4.0 keskiarvo ja joku AMK insinöörin huippuhyvä 5 oppari tarkoittaa että keskiarvon on oltava jo 4.5. Näitä töitä ei voi mitenkään vertailla keskenään, koska alat ovat täysin erilaisia, joten miksi niitä sosiaalityön maisterihaussa siis edes vertaillaan?

Eikö järkevämpi vertailukohta, jos siis halutaan nimenomaan sosiaalitieteissä parhaat opiskelemaan sosiaalityötä, olisi vertailla perus- ja aineopintojen arvosanoja keskenään, koska ne ovat keskenään samansisältöisiä ja siten vertailtavissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisteriväylää pitäisi kyllä kehittää tuon kandityön(kin) osalta joko niin että:

-AMK opparista saisi vastaavat hakupisteet kuin kandistakin TAI

-Kandityön voisi tehdä 100% etänä TAI

-Kandityön tekeminen onnistuisi lähimmässä yliopistossa.

Moni ei-ensikertalainen hakee mielummin kandihaussa kun lähtee näitä kaikkia esteitä rämpimään yli ilman mitään takeita mistään.

Tämähän on nyt epäsuosittu mielipide, tiedetään, mutta en oikein näe, kenen etua tällainen "sieltä missä aitaa ei edes ole"-suoritustapojen mahdollistaminen palvelisi. Sosiaalityöhön saadaan ihan riittävästi hakijoita jo nyt ja joka ainoa aloituspaikka tulee täytetyksi, eihän täällä muuten tarvitsisi edes keskustella. Minusta on enemmän kuin ok, että ne opiskelupaikat menevät niille henkilöille, jotka ovat valmiita näkemään opintojen eteen vähän vaivaakin ja asettamaan niitä elämässä korkeammalle prioriteettisijalle kuin koiran agilitykisat ja esikoisen koulun vanhempainyhdistys.

t. sosiaalityöntekijä YTM 

Kyse on yhdenvertaisuudesta. Ei ole ok että yksi ryhmä (amk taustaiset) jää väliinputoajaksi tässä uudistuksessa. Nykymenollahan nimenomaan ei tarvitse tehdä yhtä kovasti työtä kandihaussa jos on ensikertalainen, tai maisterihaussa jos on jo maisteri.

Jos oikeasti kannattaisit ahkeruudesta ja opintomenestyksestä palkitsemista niin sitten kannattaisit myös tasavertaisempaa maisterihakua. Nyt kuulostaa siltä, että kun olet itse jo valmistunut, niin et näe ongelmaa missään, kun tämä epäkohta ei juuri sinua kosketa.

Ihan tarkoituksella on rakennettu systeemi sellaiseksi, että ensikertalaisia suositaan. Tottakai elämässä tulee vastaan kaikenlaista, mutta hyvä lähtökohta on, että jos haluaa sosiaalityöntekijäksi, niin hakee samantien sosiaalityöntekijäksi eikä tee sitä sosionomikierrosta ensin. Kuten tämäkin keskustelu osoittaa, ovat lukuisat sosionomit päässeet tälläkin hakusysteemillä kuitenkin opiskelemaan. 

Kandityötä ja AMKin opparia ei voi verrata toisiinsa. Tottakai on helvetin huonoja kandeja ja helvetin hyviä oppareita, mutta silti, keskiverto-oppari on ihan eri maasta kuin keskivertokandi. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa sosiaalityön kandit on kirjallisuuskatsauksia, joissa kirjallisuuden on oltava pääosin kansainvälistä, eli englanninkielistä. Oppareita sosionomit taas tekevät pareittain ja ne ovat enemmän tasoa "vanhempien kokemukset laitoksen ja vanhempien välisestä yhteistyöstä yksikössä X", 33 sivua ja neljä haastateltua. AMK-opparia ei siis voi mitenkään laittaa samalle viivalle kandityön kanssa. 

Ensimmäiseen pointtiisi: Eihän tätä uudistusta voinut ennustaa, jos itse teki opintovalintoja 2000 -luvun alussa. Moni sosionomi varmasti hakikin aikanaan sosiaalityöhön, mutta tuolloin säännöt suosivat kokeneita hakijoita. Itse en ole sosionomi, vaan toisen alan amk, mutta sairastuin varhaisaikuisuudessa vakavasti ja siinä sairastaessa menikin 10 vuotta, ja tuolla välillä säännöt muuttuivat.

En väitä, etteikö sisäänpääsy olisi edelleen mahdollista, mutta aika kovat vaatimukset on nyt amk-taustaisilla ensikertalaisiin ja yliopistotaustausiin verrattuna, ja niitä pitäisi tasoittaa yhdenvertaisuussyistä.

Mitä oppareihin tulee, niin toki uskon että ne ovat keskimääräisesti (toki alasta riippuen) kanditöitä heikompitasoisia, eli siinä mielessä olen osittain samaa mieltä. Ehkä pitäisikin jättää ne vertailematta maisterihaussa kokonaan ja keskittyä kunkin hakijan viimeisimpiin suorituksiin, eli perus- ja aineopintojen keskiarvoihin. Eihän kanditkaan ole keskenään samantasoisia.

Sosiaalityö on jatkuvasti nostanut profiiliaan ammattihenkilölain, hyvän työllisyystilanteen ja näistä seuraneen palkkatason nousun seurauksena. Toista ei kuitenkaan olisi ilman toista ja on tärkeää että ammatin harjoittaminen perustuu yhdenmukaisiin opintoihin, edellytyksiin ja osaamistasoon. Vain siten voidaan pikkuhiljaa varmistaa alan kehitys. Sosionomeillehan muutos oli kuitenkin ikävä yllätys, koska entinen sijaistamisoikeus evättiin yhtäkkiä, sen ymmärrän.

Eihän muillakaan kilpailluilla aloilla sisäänpääsy ole itsestäänselvyys; lääkiksessä ei edes ole mitään erillisiä pääsypolkuja, psykologiassakin huonosti. Ihmiset hakevat vuosia. Olisi karhunpalvelus sosiaalityölle, jos polkua helpotettaisiin työntekijäpulan tai muiden syiden perusteella. Itse koulutusta on jatkuvasti kehitetty ja se alkaa aidosti olla aika tieteellinen, nämä valmiudet taas vaikuttavat suoraan rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen mahdollisuuksiin. Mikä taas vaikuttaa kentällä työoloista ja resursseista työtapojen ja järjestelmän kehitykseen saakka. Muutos on hidas, mutta välttämätön. Takapakkia ei voida ottaa, koska ala on ollut iät ajat kriisissä. Täytyy ajatella pidemmällä tähtäimellä, sitähän rakenteellinen suunnittelu on ja murroskaudessa aina haasteensa.

Tuntuu että käydään eri keskustelua. En minäkään halua että sosiaalityötä pääsee kuka tahansa opiskelemaan ja mahdollisimman helpolla. Haluan, että parhaat ja osaavimmat pääsevät sisään.

Nyt tilanne on se, että maisterihaussa esimerkiksi tanssitaiteen kandidaatintutkielmalla josta on saanut arvosanan 5 riittää että saa aineopinnoista keskiarvoksi 3.5, kun taas vaikkapa "hieman" tieteellisemmällä psykan kandityöllä josta saa arvosanan 4 tarvitaankin jo 4.0 keskiarvo ja joku AMK insinöörin huippuhyvä 5 oppari tarkoittaa että keskiarvon on oltava jo 4.5. Näitä töitä ei voi mitenkään vertailla keskenään, koska alat ovat täysin erilaisia, joten miksi niitä sosiaalityön maisterihaussa siis edes vertaillaan?

Eikö järkevämpi vertailukohta, jos siis halutaan nimenomaan sosiaalitieteissä parhaat opiskelemaan sosiaalityötä, olisi vertailla perus- ja aineopintojen arvosanoja keskenään, koska ne ovat keskenään samansisältöisiä ja siten vertailtavissa?

Tavallaan ymmärrän tuon vaatimuksen, koska ainakin sosiaalityössä aniharva saa kandista 5. Myös graduissa parhaat arvosanat ovat harvinaisia. En tiedä, mitä tanssitaiteissa tai oppareissa vaaditaan, mutta jos on saanut kandista/opinnäytteestä 5, ei 4,5 ka:n luulisi olevan haaste. Tai ehkä on katsottu, että opparista saa eri arvostelulla 5, jolloin se ei enää toimi erottelevana tekijänä vaan vaaditaan muuta näyttöä. Onhan se kuitenkin loogista, että tieteellisellä pohjakoulutuksella saa tieteelliseen koulutukseen enemmän pisteitä.

Luulen, että joku on näitä miettinyt enemmänkin ja ymmärtämättömyydestä ei ole kyse, vaikka ulospäin saattaa näyttää että vaatimuksia heitellään randomilla. En näe, että sosionomit olisivat eri asemassa muiden amk-tasoisten tutkintojen kanssa. Sitten taas kandidaatin ja amk tutkintojen rinnakkaistaminen vaatisi muutoinkin opintokokonaisuuksien yhdenmukaistamisen tai muita perusteita. Erityishaut ovat jo itsessään poikkeuksia ja niistä saavat yksiköt itse päättää. Siihen ei päde "yhdenvertaisuusperiaatteen" vaatimus samoin kuin yleiseen hakumenettelyyn, koska on laitoksen arvioitavissa ja erityispoikkeus jo lähtökohdiltaan.

Se, miten koulutusten vaatimukset ylipäätään vastaavat toisiaan onkin sitten eri keskustelu. Todellisuudessahan jopa eri alojen maistereiden vaatimuksissa on valtavasti eroja. Kukin pääaine määrittää omansa. Sosiaalityö ei ole ihan sieltä lepsuimmasta päästä todellakaan, kun olen päässyt edellytyksiä vertailemaan muiden alojen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisteriväylää pitäisi kyllä kehittää tuon kandityön(kin) osalta joko niin että:

-AMK opparista saisi vastaavat hakupisteet kuin kandistakin TAI

-Kandityön voisi tehdä 100% etänä TAI

-Kandityön tekeminen onnistuisi lähimmässä yliopistossa.

Moni ei-ensikertalainen hakee mielummin kandihaussa kun lähtee näitä kaikkia esteitä rämpimään yli ilman mitään takeita mistään.

Tämähän on nyt epäsuosittu mielipide, tiedetään, mutta en oikein näe, kenen etua tällainen "sieltä missä aitaa ei edes ole"-suoritustapojen mahdollistaminen palvelisi. Sosiaalityöhön saadaan ihan riittävästi hakijoita jo nyt ja joka ainoa aloituspaikka tulee täytetyksi, eihän täällä muuten tarvitsisi edes keskustella. Minusta on enemmän kuin ok, että ne opiskelupaikat menevät niille henkilöille, jotka ovat valmiita näkemään opintojen eteen vähän vaivaakin ja asettamaan niitä elämässä korkeammalle prioriteettisijalle kuin koiran agilitykisat ja esikoisen koulun vanhempainyhdistys.

t. sosiaalityöntekijä YTM 

Kyse on yhdenvertaisuudesta. Ei ole ok että yksi ryhmä (amk taustaiset) jää väliinputoajaksi tässä uudistuksessa. Nykymenollahan nimenomaan ei tarvitse tehdä yhtä kovasti työtä kandihaussa jos on ensikertalainen, tai maisterihaussa jos on jo maisteri.

Jos oikeasti kannattaisit ahkeruudesta ja opintomenestyksestä palkitsemista niin sitten kannattaisit myös tasavertaisempaa maisterihakua. Nyt kuulostaa siltä, että kun olet itse jo valmistunut, niin et näe ongelmaa missään, kun tämä epäkohta ei juuri sinua kosketa.

Ihan tarkoituksella on rakennettu systeemi sellaiseksi, että ensikertalaisia suositaan. Tottakai elämässä tulee vastaan kaikenlaista, mutta hyvä lähtökohta on, että jos haluaa sosiaalityöntekijäksi, niin hakee samantien sosiaalityöntekijäksi eikä tee sitä sosionomikierrosta ensin. Kuten tämäkin keskustelu osoittaa, ovat lukuisat sosionomit päässeet tälläkin hakusysteemillä kuitenkin opiskelemaan. 

Kandityötä ja AMKin opparia ei voi verrata toisiinsa. Tottakai on helvetin huonoja kandeja ja helvetin hyviä oppareita, mutta silti, keskiverto-oppari on ihan eri maasta kuin keskivertokandi. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa sosiaalityön kandit on kirjallisuuskatsauksia, joissa kirjallisuuden on oltava pääosin kansainvälistä, eli englanninkielistä. Oppareita sosionomit taas tekevät pareittain ja ne ovat enemmän tasoa "vanhempien kokemukset laitoksen ja vanhempien välisestä yhteistyöstä yksikössä X", 33 sivua ja neljä haastateltua. AMK-opparia ei siis voi mitenkään laittaa samalle viivalle kandityön kanssa. 

Ensimmäiseen pointtiisi: Eihän tätä uudistusta voinut ennustaa, jos itse teki opintovalintoja 2000 -luvun alussa. Moni sosionomi varmasti hakikin aikanaan sosiaalityöhön, mutta tuolloin säännöt suosivat kokeneita hakijoita. Itse en ole sosionomi, vaan toisen alan amk, mutta sairastuin varhaisaikuisuudessa vakavasti ja siinä sairastaessa menikin 10 vuotta, ja tuolla välillä säännöt muuttuivat.

En väitä, etteikö sisäänpääsy olisi edelleen mahdollista, mutta aika kovat vaatimukset on nyt amk-taustaisilla ensikertalaisiin ja yliopistotaustausiin verrattuna, ja niitä pitäisi tasoittaa yhdenvertaisuussyistä.

Mitä oppareihin tulee, niin toki uskon että ne ovat keskimääräisesti (toki alasta riippuen) kanditöitä heikompitasoisia, eli siinä mielessä olen osittain samaa mieltä. Ehkä pitäisikin jättää ne vertailematta maisterihaussa kokonaan ja keskittyä kunkin hakijan viimeisimpiin suorituksiin, eli perus- ja aineopintojen keskiarvoihin. Eihän kanditkaan ole keskenään samantasoisia.

Sosiaalityö on jatkuvasti nostanut profiiliaan ammattihenkilölain, hyvän työllisyystilanteen ja näistä seuraneen palkkatason nousun seurauksena. Toista ei kuitenkaan olisi ilman toista ja on tärkeää että ammatin harjoittaminen perustuu yhdenmukaisiin opintoihin, edellytyksiin ja osaamistasoon. Vain siten voidaan pikkuhiljaa varmistaa alan kehitys. Sosionomeillehan muutos oli kuitenkin ikävä yllätys, koska entinen sijaistamisoikeus evättiin yhtäkkiä, sen ymmärrän.

Eihän muillakaan kilpailluilla aloilla sisäänpääsy ole itsestäänselvyys; lääkiksessä ei edes ole mitään erillisiä pääsypolkuja, psykologiassakin huonosti. Ihmiset hakevat vuosia. Olisi karhunpalvelus sosiaalityölle, jos polkua helpotettaisiin työntekijäpulan tai muiden syiden perusteella. Itse koulutusta on jatkuvasti kehitetty ja se alkaa aidosti olla aika tieteellinen, nämä valmiudet taas vaikuttavat suoraan rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen mahdollisuuksiin. Mikä taas vaikuttaa kentällä työoloista ja resursseista työtapojen ja järjestelmän kehitykseen saakka. Muutos on hidas, mutta välttämätön. Takapakkia ei voida ottaa, koska ala on ollut iät ajat kriisissä. Täytyy ajatella pidemmällä tähtäimellä, sitähän rakenteellinen suunnittelu on ja murroskaudessa aina haasteensa.

Tuntuu että käydään eri keskustelua. En minäkään halua että sosiaalityötä pääsee kuka tahansa opiskelemaan ja mahdollisimman helpolla. Haluan, että parhaat ja osaavimmat pääsevät sisään.

Nyt tilanne on se, että maisterihaussa esimerkiksi tanssitaiteen kandidaatintutkielmalla josta on saanut arvosanan 5 riittää että saa aineopinnoista keskiarvoksi 3.5, kun taas vaikkapa "hieman" tieteellisemmällä psykan kandityöllä josta saa arvosanan 4 tarvitaankin jo 4.0 keskiarvo ja joku AMK insinöörin huippuhyvä 5 oppari tarkoittaa että keskiarvon on oltava jo 4.5. Näitä töitä ei voi mitenkään vertailla keskenään, koska alat ovat täysin erilaisia, joten miksi niitä sosiaalityön maisterihaussa siis edes vertaillaan?

Eikö järkevämpi vertailukohta, jos siis halutaan nimenomaan sosiaalitieteissä parhaat opiskelemaan sosiaalityötä, olisi vertailla perus- ja aineopintojen arvosanoja keskenään, koska ne ovat keskenään samansisältöisiä ja siten vertailtavissa?

Tavallaan ymmärrän tuon vaatimuksen, koska ainakin sosiaalityössä aniharva saa kandista 5. Myös graduissa parhaat arvosanat ovat harvinaisia. En tiedä, mitä tanssitaiteissa tai oppareissa vaaditaan, mutta jos on saanut kandista/opinnäytteestä 5, ei 4,5 ka:n luulisi olevan haaste. Tai ehkä on katsottu, että opparista saa eri arvostelulla 5, jolloin se ei enää toimi erottelevana tekijänä vaan vaaditaan muuta näyttöä. Onhan se kuitenkin loogista, että tieteellisellä pohjakoulutuksella saa tieteelliseen koulutukseen enemmän pisteitä.

Luulen, että joku on näitä miettinyt enemmänkin ja ymmärtämättömyydestä ei ole kyse, vaikka ulospäin saattaa näyttää että vaatimuksia heitellään randomilla. En näe, että sosionomit olisivat eri asemassa muiden amk-tasoisten tutkintojen kanssa. Sitten taas kandidaatin ja amk tutkintojen rinnakkaistaminen vaatisi muutoinkin opintokokonaisuuksien yhdenmukaistamisen tai muita perusteita. Erityishaut ovat jo itsessään poikkeuksia ja niistä saavat yksiköt itse päättää. Siihen ei päde "yhdenvertaisuusperiaatteen" vaatimus samoin kuin yleiseen hakumenettelyyn, koska on laitoksen arvioitavissa ja erityispoikkeus jo lähtökohdiltaan.

Se, miten koulutusten vaatimukset ylipäätään vastaavat toisiaan onkin sitten eri keskustelu. Todellisuudessahan jopa eri alojen maistereiden vaatimuksissa on valtavasti eroja. Kukin pääaine määrittää omansa. Sosiaalityö ei ole ihan sieltä lepsuimmasta päästä todellakaan, kun olen päässyt edellytyksiä vertailemaan muiden alojen kanssa.

En ole sosionomi, enkä vaadi oppareiden ja kanditöiden rinnakkaistamista. Näkisin vain loogisempana palkita opintomenestyksestä sillä alalla jolle on hakemassa, olipa tausta mikä tahansa. Myös resurssisyistä olisi tarkoituksenmukaisempaa, että maisterilinjalle pääsee yhtälailla muitakin kuin jo valmiiksi maistereita, jos vain osoittaa pärjäävänsä paremmin relevanteissa tieteenalaopinnoissa kuin muut hakijat.

Se, että näitä hakukriteerejä on epäilemättä mietitty, ei myöskään tarkoita sitä, että nyt oltaisiin löydetty täydellinen ja reiluin tapa, eikä sitä voitaisi edelleen kehittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisteriväylää pitäisi kyllä kehittää tuon kandityön(kin) osalta joko niin että:

-AMK opparista saisi vastaavat hakupisteet kuin kandistakin TAI

-Kandityön voisi tehdä 100% etänä TAI

-Kandityön tekeminen onnistuisi lähimmässä yliopistossa.

Moni ei-ensikertalainen hakee mielummin kandihaussa kun lähtee näitä kaikkia esteitä rämpimään yli ilman mitään takeita mistään.

Tämähän on nyt epäsuosittu mielipide, tiedetään, mutta en oikein näe, kenen etua tällainen "sieltä missä aitaa ei edes ole"-suoritustapojen mahdollistaminen palvelisi. Sosiaalityöhön saadaan ihan riittävästi hakijoita jo nyt ja joka ainoa aloituspaikka tulee täytetyksi, eihän täällä muuten tarvitsisi edes keskustella. Minusta on enemmän kuin ok, että ne opiskelupaikat menevät niille henkilöille, jotka ovat valmiita näkemään opintojen eteen vähän vaivaakin ja asettamaan niitä elämässä korkeammalle prioriteettisijalle kuin koiran agilitykisat ja esikoisen koulun vanhempainyhdistys.

t. sosiaalityöntekijä YTM 

Kyse on yhdenvertaisuudesta. Ei ole ok että yksi ryhmä (amk taustaiset) jää väliinputoajaksi tässä uudistuksessa. Nykymenollahan nimenomaan ei tarvitse tehdä yhtä kovasti työtä kandihaussa jos on ensikertalainen, tai maisterihaussa jos on jo maisteri.

Jos oikeasti kannattaisit ahkeruudesta ja opintomenestyksestä palkitsemista niin sitten kannattaisit myös tasavertaisempaa maisterihakua. Nyt kuulostaa siltä, että kun olet itse jo valmistunut, niin et näe ongelmaa missään, kun tämä epäkohta ei juuri sinua kosketa.

Nin se, että on se kandintutkielma tehtynä toisessa oppiaineessa kertoo, että kandin tasoinen tieteellinen tutkinto kyetään tekemään ja tutkielma myös. Sitähän sosiaalityön tutkinnossa edellytetään. AMK -tasolla ei olla samassa ja olisi minusta aika outoa, että kevyemmällä, ei tieteellisellä tutkinnolla ja tutkielmalla kuitattaisiin yliopiston kandi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisteriväylää pitäisi kyllä kehittää tuon kandityön(kin) osalta joko niin että:

-AMK opparista saisi vastaavat hakupisteet kuin kandistakin TAI

-Kandityön voisi tehdä 100% etänä TAI

-Kandityön tekeminen onnistuisi lähimmässä yliopistossa.

Moni ei-ensikertalainen hakee mielummin kandihaussa kun lähtee näitä kaikkia esteitä rämpimään yli ilman mitään takeita mistään.

Tämähän on nyt epäsuosittu mielipide, tiedetään, mutta en oikein näe, kenen etua tällainen "sieltä missä aitaa ei edes ole"-suoritustapojen mahdollistaminen palvelisi. Sosiaalityöhön saadaan ihan riittävästi hakijoita jo nyt ja joka ainoa aloituspaikka tulee täytetyksi, eihän täällä muuten tarvitsisi edes keskustella. Minusta on enemmän kuin ok, että ne opiskelupaikat menevät niille henkilöille, jotka ovat valmiita näkemään opintojen eteen vähän vaivaakin ja asettamaan niitä elämässä korkeammalle prioriteettisijalle kuin koiran agilitykisat ja esikoisen koulun vanhempainyhdistys.

t. sosiaalityöntekijä YTM 

Kyse on yhdenvertaisuudesta. Ei ole ok että yksi ryhmä (amk taustaiset) jää väliinputoajaksi tässä uudistuksessa. Nykymenollahan nimenomaan ei tarvitse tehdä yhtä kovasti työtä kandihaussa jos on ensikertalainen, tai maisterihaussa jos on jo maisteri.

Jos oikeasti kannattaisit ahkeruudesta ja opintomenestyksestä palkitsemista niin sitten kannattaisit myös tasavertaisempaa maisterihakua. Nyt kuulostaa siltä, että kun olet itse jo valmistunut, niin et näe ongelmaa missään, kun tämä epäkohta ei juuri sinua kosketa.

Nin se, että on se kandintutkielma tehtynä toisessa oppiaineessa kertoo, että kandin tasoinen tieteellinen tutkinto kyetään tekemään ja tutkielma myös. Sitähän sosiaalityön tutkinnossa edellytetään. AMK -tasolla ei olla samassa ja olisi minusta aika outoa, että kevyemmällä, ei tieteellisellä tutkinnolla ja tutkielmalla kuitattaisiin yliopiston kandi. 

Ei tarvitsisi kuitata mitään, vaan voisihan sen edelleenkin edellyttää tehtäväksi, jos se nyt siitä on kiinni. Ja miksei amk-taustainen voisi kyetä kandityöhön jos on osaamisensa aineopinnoissa jo osoittanut? Ei ihmiset jakaudu 100% varmuudella älykkyytensä mukaisiin koulutuksiin. Lähtökohdat ja elämäntilanteet vaihtelee ja moni alkaa kukoistaa vasta vanhemmalla iällä.

Mulla ainakin oppari vei puolisen vuotta ja oli lopulta muistaakseni 79sivua ja kiitelty. Tein sen toimeksiantona firmalle. Se sisälsi mm.koko henkilöstön haastattelututkimuksen ja laadulliset analyysit, eri teorioiden yhdistelyä ja soveltamista. Se myös johti kyseisessä firmassa aika merkittäviin muutoksiin eli ei kai ihan turhaa lätinää ollut. Arvosanaksi tuli 4, jonka olisin voinut hinkata vitoseksi jos olisin tajunnut että sillä on tulevaisuuden kannalta merkitystä jonkin täysin eri alan maisterihaussa :D

En tiedä kandityön vaatimustasosta mutta ei se opparikaan ole aina mikään läppä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisteriväylää pitäisi kyllä kehittää tuon kandityön(kin) osalta joko niin että:

-AMK opparista saisi vastaavat hakupisteet kuin kandistakin TAI

-Kandityön voisi tehdä 100% etänä TAI

-Kandityön tekeminen onnistuisi lähimmässä yliopistossa.

Moni ei-ensikertalainen hakee mielummin kandihaussa kun lähtee näitä kaikkia esteitä rämpimään yli ilman mitään takeita mistään.

Tämähän on nyt epäsuosittu mielipide, tiedetään, mutta en oikein näe, kenen etua tällainen "sieltä missä aitaa ei edes ole"-suoritustapojen mahdollistaminen palvelisi. Sosiaalityöhön saadaan ihan riittävästi hakijoita jo nyt ja joka ainoa aloituspaikka tulee täytetyksi, eihän täällä muuten tarvitsisi edes keskustella. Minusta on enemmän kuin ok, että ne opiskelupaikat menevät niille henkilöille, jotka ovat valmiita näkemään opintojen eteen vähän vaivaakin ja asettamaan niitä elämässä korkeammalle prioriteettisijalle kuin koiran agilitykisat ja esikoisen koulun vanhempainyhdistys.

t. sosiaalityöntekijä YTM 

Kyse on yhdenvertaisuudesta. Ei ole ok että yksi ryhmä (amk taustaiset) jää väliinputoajaksi tässä uudistuksessa. Nykymenollahan nimenomaan ei tarvitse tehdä yhtä kovasti työtä kandihaussa jos on ensikertalainen, tai maisterihaussa jos on jo maisteri.

Jos oikeasti kannattaisit ahkeruudesta ja opintomenestyksestä palkitsemista niin sitten kannattaisit myös tasavertaisempaa maisterihakua. Nyt kuulostaa siltä, että kun olet itse jo valmistunut, niin et näe ongelmaa missään, kun tämä epäkohta ei juuri sinua kosketa.

Nin se, että on se kandintutkielma tehtynä toisessa oppiaineessa kertoo, että kandin tasoinen tieteellinen tutkinto kyetään tekemään ja tutkielma myös. Sitähän sosiaalityön tutkinnossa edellytetään. AMK -tasolla ei olla samassa ja olisi minusta aika outoa, että kevyemmällä, ei tieteellisellä tutkinnolla ja tutkielmalla kuitattaisiin yliopiston kandi. 

Ei tarvitsisi kuitata mitään, vaan voisihan sen edelleenkin edellyttää tehtäväksi, jos se nyt siitä on kiinni. Ja miksei amk-taustainen voisi kyetä kandityöhön jos on osaamisensa aineopinnoissa jo osoittanut? Ei ihmiset jakaudu 100% varmuudella älykkyytensä mukaisiin koulutuksiin. Lähtökohdat ja elämäntilanteet vaihtelee ja moni alkaa kukoistaa vasta vanhemmalla iällä.

Eihän siinä älystä ole kyse vaan opinnoista. Tiedeyliopistossa opetetaan eri asioita kuin amk:ssa. 

Ymmärtääkö joku, millä logiikalla varasijajono oikeastaan liikkuu? Lapin ei-ensikertalaisjono valintakokeen kautta ei ole liikkunut yhtään ainakaan mun kohdallani, vaikka joissakin muissa yliopistoissa vastaava jono oli liikkunut. Lappiinhan alimmat vaaditut pisteet.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtääkö joku, millä logiikalla varasijajono oikeastaan liikkuu? Lapin ei-ensikertalaisjono valintakokeen kautta ei ole liikkunut yhtään ainakaan mun kohdallani, vaikka joissakin muissa yliopistoissa vastaava jono oli liikkunut. Lappiinhan alimmat vaaditut pisteet.

Ensinnäkin varasijajono liikkuu sitä enemmän mitä isommalla varasijalla on. Sieltä varasijajonon puolelta lähtee väkeä pois pääsemällä muuhun toiveeseen. Se on ihan eri asia kuin se, että koulutuksesta itsestäään vapautuisi paikka. Varasija 1 ei välttämättä koko aikana päästä sisään, vaikka samaan aikaan joku on siirtynyt varasijalta 10 varasijalle 2 tai joku toinen varasijalta 100 varasijalle 10.

Toisekseen jos se Tampereelle jonosta pääsevä ei ole edes hakenut Lappiin, ei hänen pääsemisensä näy Lapissa mitenkään. Näin käy myös, jos on hakenut Lappiin, mutta siinä välissä on Kuopio, ja on siellä sisällä jonottamassa Tampereen paikkaa. Lapin paikka on peruuntunut.

Mutta vaikka Tampereelle pääsevä ei olisi hakenut Lappiin, se Kuopion varasijalla 1 oleva on voinut hakea ja päästä, jolloin jono liikkuu taas. Pääsijä voi päästä myös ihan täysin eri alalle ja silti sosiaalityön jonot liikkuvat.

Suuri palapeli, jota ei voi nähdä ulkoa käsin.

Ei-ensikertalaisten jonot liikkuvat vähemmän, koska paikkoja on vähemmän, eikä menetä mitään ottamalla vastaan Lapin paikan, vaikkei sinne pystyisi muuttamaankaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisteriväylää pitäisi kyllä kehittää tuon kandityön(kin) osalta joko niin että:

-AMK opparista saisi vastaavat hakupisteet kuin kandistakin TAI

-Kandityön voisi tehdä 100% etänä TAI

-Kandityön tekeminen onnistuisi lähimmässä yliopistossa.

Moni ei-ensikertalainen hakee mielummin kandihaussa kun lähtee näitä kaikkia esteitä rämpimään yli ilman mitään takeita mistään.

Tämähän on nyt epäsuosittu mielipide, tiedetään, mutta en oikein näe, kenen etua tällainen "sieltä missä aitaa ei edes ole"-suoritustapojen mahdollistaminen palvelisi. Sosiaalityöhön saadaan ihan riittävästi hakijoita jo nyt ja joka ainoa aloituspaikka tulee täytetyksi, eihän täällä muuten tarvitsisi edes keskustella. Minusta on enemmän kuin ok, että ne opiskelupaikat menevät niille henkilöille, jotka ovat valmiita näkemään opintojen eteen vähän vaivaakin ja asettamaan niitä elämässä korkeammalle prioriteettisijalle kuin koiran agilitykisat ja esikoisen koulun vanhempainyhdistys.

t. sosiaalityöntekijä YTM 

Kyse on yhdenvertaisuudesta. Ei ole ok että yksi ryhmä (amk taustaiset) jää väliinputoajaksi tässä uudistuksessa. Nykymenollahan nimenomaan ei tarvitse tehdä yhtä kovasti työtä kandihaussa jos on ensikertalainen, tai maisterihaussa jos on jo maisteri.

Jos oikeasti kannattaisit ahkeruudesta ja opintomenestyksestä palkitsemista niin sitten kannattaisit myös tasavertaisempaa maisterihakua. Nyt kuulostaa siltä, että kun olet itse jo valmistunut, niin et näe ongelmaa missään, kun tämä epäkohta ei juuri sinua kosketa.

Nin se, että on se kandintutkielma tehtynä toisessa oppiaineessa kertoo, että kandin tasoinen tieteellinen tutkinto kyetään tekemään ja tutkielma myös. Sitähän sosiaalityön tutkinnossa edellytetään. AMK -tasolla ei olla samassa ja olisi minusta aika outoa, että kevyemmällä, ei tieteellisellä tutkinnolla ja tutkielmalla kuitattaisiin yliopiston kandi. 

Ei tarvitsisi kuitata mitään, vaan voisihan sen edelleenkin edellyttää tehtäväksi, jos se nyt siitä on kiinni. Ja miksei amk-taustainen voisi kyetä kandityöhön jos on osaamisensa aineopinnoissa jo osoittanut? Ei ihmiset jakaudu 100% varmuudella älykkyytensä mukaisiin koulutuksiin. Lähtökohdat ja elämäntilanteet vaihtelee ja moni alkaa kukoistaa vasta vanhemmalla iällä.

Eihän siinä älystä ole kyse vaan opinnoista. Tiedeyliopistossa opetetaan eri asioita kuin amk:ssa. 

Tottakai! Eli perus- aine- ja metodiopinnot, jotka kaikkien maisteriin hakevien tulee suorittaa erinomaisin arvosanoin. Jos tässä onnistuu, niin mikä on se lisäoppi mikä jää amk taustaiselta saamatta, että voisi kyetä kandityöhön?

Musta tuntuu, että Helsingissä on mietitty just tota eri alojen kanditöiden ja oppareiden vertailun mahdottomuutta, koska eiks siellä just vaadita, että se tieteellinen työ liittyy sosiaalityöhön? Toki voi olla että muistan väärinkin..

Olen yhteisöpedagogi AMK ja ajattelin hakea ensi vuonna sosiaalityötä opiskelemaan, mitäs hyväksilukuja minä voisin saada? Tänä vuonna äkkäsin kiinnostukseni liian myöhään. Voinko aloittaa suoraan maisteri vaiheessa, kun korkeakoulututkinto löytyy jo takataskusta? Ps. Onnea sisään päässeille, ensi vuonna toivottavasti nähdään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisteriväylää pitäisi kyllä kehittää tuon kandityön(kin) osalta joko niin että:

-AMK opparista saisi vastaavat hakupisteet kuin kandistakin TAI

-Kandityön voisi tehdä 100% etänä TAI

-Kandityön tekeminen onnistuisi lähimmässä yliopistossa.

Moni ei-ensikertalainen hakee mielummin kandihaussa kun lähtee näitä kaikkia esteitä rämpimään yli ilman mitään takeita mistään.

Tämähän on nyt epäsuosittu mielipide, tiedetään, mutta en oikein näe, kenen etua tällainen "sieltä missä aitaa ei edes ole"-suoritustapojen mahdollistaminen palvelisi. Sosiaalityöhön saadaan ihan riittävästi hakijoita jo nyt ja joka ainoa aloituspaikka tulee täytetyksi, eihän täällä muuten tarvitsisi edes keskustella. Minusta on enemmän kuin ok, että ne opiskelupaikat menevät niille henkilöille, jotka ovat valmiita näkemään opintojen eteen vähän vaivaakin ja asettamaan niitä elämässä korkeammalle prioriteettisijalle kuin koiran agilitykisat ja esikoisen koulun vanhempainyhdistys.

t. sosiaalityöntekijä YTM 

Kyse on yhdenvertaisuudesta. Ei ole ok että yksi ryhmä (amk taustaiset) jää väliinputoajaksi tässä uudistuksessa. Nykymenollahan nimenomaan ei tarvitse tehdä yhtä kovasti työtä kandihaussa jos on ensikertalainen, tai maisterihaussa jos on jo maisteri.

Jos oikeasti kannattaisit ahkeruudesta ja opintomenestyksestä palkitsemista niin sitten kannattaisit myös tasavertaisempaa maisterihakua. Nyt kuulostaa siltä, että kun olet itse jo valmistunut, niin et näe ongelmaa missään, kun tämä epäkohta ei juuri sinua kosketa.

Nin se, että on se kandintutkielma tehtynä toisessa oppiaineessa kertoo, että kandin tasoinen tieteellinen tutkinto kyetään tekemään ja tutkielma myös. Sitähän sosiaalityön tutkinnossa edellytetään. AMK -tasolla ei olla samassa ja olisi minusta aika outoa, että kevyemmällä, ei tieteellisellä tutkinnolla ja tutkielmalla kuitattaisiin yliopiston kandi. 

Ei tarvitsisi kuitata mitään, vaan voisihan sen edelleenkin edellyttää tehtäväksi, jos se nyt siitä on kiinni. Ja miksei amk-taustainen voisi kyetä kandityöhön jos on osaamisensa aineopinnoissa jo osoittanut? Ei ihmiset jakaudu 100% varmuudella älykkyytensä mukaisiin koulutuksiin. Lähtökohdat ja elämäntilanteet vaihtelee ja moni alkaa kukoistaa vasta vanhemmalla iällä.

Eihän siinä älystä ole kyse vaan opinnoista. Tiedeyliopistossa opetetaan eri asioita kuin amk:ssa. 

Tottakai! Eli perus- aine- ja metodiopinnot, jotka kaikkien maisteriin hakevien tulee suorittaa erinomaisin arvosanoin. Jos tässä onnistuu, niin mikä on se lisäoppi mikä jää amk taustaiselta saamatta, että voisi kyetä kandityöhön?

Se kandin tutkielmahan sieltä puuttuu. Osoitus, että kykenee tekemään tieteellistä tutkimusta kandin verran.

Vierailija kirjoitti:

Olen yhteisöpedagogi AMK ja ajattelin hakea ensi vuonna sosiaalityötä opiskelemaan, mitäs hyväksilukuja minä voisin saada? Tänä vuonna äkkäsin kiinnostukseni liian myöhään. Voinko aloittaa suoraan maisteri vaiheessa, kun korkeakoulututkinto löytyy jo takataskusta? Ps. Onnea sisään päässeille, ensi vuonna toivottavasti nähdään!

Maisterivaiheeseen vaaditaan paljon sosiaalityön opintoja ja vaaditut opinnot vaihtelevat usein eri yliopistojen välillä. Aika vaikea on päästä suoraan maisterivaiheeseen, mutta jos opiskelee avoimessa ennen ensi kevään pääsykokeita, voi niitä opintoja sitten tietysti käyttää hyväksi, vaikka alottaisi kandivaiheessa. Hyväksiluvut vaihtelevat myös eri yliopistojen välillä, ei ehkä kannata odottaa kovin paljon hyväksilukuja kuitenkaan.

Jos sosiaalityö kiinnostaa vielä keväällä, kannattaa varmaan hakea kandivaiheeseen ja jos on saanut opiskeltua jonkun yliopiston maisterivaiheeseen edellyttämät opinnot jo vuoden aikana, hakea myös maisterivaiheessa. Usein maisterivaiheeseen vaadittujen opintojen kasaan saaminen kestää yli vuoden ja voi olla nopeampaa ja helpompaa hakea kandivaiheeseen ja tehdä ne opinnot ilmaiseksi yliopistolla sen sijaan, että maksaisi avoimen yliopiston kursseista. Kun ensikertalaisuus on jo menetetty, ei ole mitään haittaa ottaa vastaan yliopistopaikkaa, vaikka myöhemmin haluaisi hakea eri yliopistoon tai suoraan maisterivaiheeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Olen yhteisöpedagogi AMK ja ajattelin hakea ensi vuonna sosiaalityötä opiskelemaan, mitäs hyväksilukuja minä voisin saada? Tänä vuonna äkkäsin kiinnostukseni liian myöhään. Voinko aloittaa suoraan maisteri vaiheessa, kun korkeakoulututkinto löytyy jo takataskusta? Ps. Onnea sisään päässeille, ensi vuonna toivottavasti nähdään!

Et saa muuta kuin kielet ja jotain vapaavalintaisia kursseja.

Edes sosionomin tutkinnolla ei saa hyväksilukuja sosiaalityön opinnoista kuin noin 3 kurssia, eikä sosionomikaan voi aloittaa maisterivaiheesta.