Voi helvata miten ahdistaa. Olin niin väärässä miehen suhteen.
Mä olin NIIN varma, että sekin on ihastunut. Niin varma, että en ikinä vielä aikaisemmin ole ollut niin varma. Niin varma, että menin sitten itsekin ihastumaan ja innostumaan.
Ja sitten vaan märkää rättiä päin näköä. Voi jumalauta. Miksi mä en ikinä usko, että mua varten vaan ei ole ketään?! Ei, aina pitää vaan uudestaan haihatella ja uskoa, että jos nyt sittenkin.. Onneksi en nolannut itseäni tämän enempää, mutta kyllähän tää kirpaisee. Taas. :(
Kommentit (13)
Niin kai, mutta mun maailmassa niitä lähinnä menee.. :( Edellisen kerran oon ihastunut.. öö.. en edes muista milloin. Sinkkuilua takana 10v, että siitä lähdetään.
Parempi ymmärtää itse jossain vaiheessa, että oma osa on jäädä ilman kumppania. Siinä alkaa vaan nöyryyttämään itseään ja olo tulee tyhmäksi kun kuvitteli, että joku voisikin oikeasti pitää tosissaan...
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 17:50"]
Parempi ymmärtää itse jossain vaiheessa, että oma osa on jäädä ilman kumppania. Siinä alkaa vaan nöyryyttämään itseään ja olo tulee tyhmäksi kun kuvitteli, että joku voisikin oikeasti pitää tosissaan...
[/quote]
No älä muuta sano. Tuota päivää odotellessa.
Ihan aikuinen olen. Enkä usko että olen ainoa aikuinen, jolla on sydänsuruja.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 17:52"]
Noniin takaisin Demiin täältä
[/quote]
Oletko vajaa vai etkö käsitä, että aikuisilla naisilla on myös ap:n kaltaisia ongelmia? Tietääkseni tunteiden molemminpuolisuuden ongelmat eivät rajoitu tiettyyn ikään.
Voi sua! :( Lohdutushali. Mullakin takana vuosien sinkkuus, oon vielä aika ujo miesten kanssa niin...
Pahoittelu ap:lle. Voin vain kuvitella miltä tuntuu tuollainen pitkän yksinelämisen jälkeen kun toiveet on korkealla. Älä kuitenkaan lannistu. Kyllä niitä fiksuja ja komeita sinkkumiehiä suomenmaasta löytyy.
Terv. Sinkkumies jo vuodesta 2007
Siis ettekö te puhu asioista tavattuanne uuden ihmisen? Ei tarvitse luulla ja arvailla.
No tottakai puhutaan, mutta ei todellakaan mennä heti suoraan asiaan tyyliin "tykkäätkö sä musta?".
Mä oon muutenkin tosi huono ihastumaan kehenkään, enkä tosiaankaan koskaan huomaa milloin mies flirttaa. Nyt oli toisin. Mies hakeutui mun seuraan, katseli mua jatkuvasti, pitkäänkin. Kyseli multa kaikkea, muisti kaiken mitä olin kertonut. Ne katseet varsinkin.. mutta ei siinä sitten mitään ollutkaan.
Oma moka tietysti, olisi pitänyt tehdä jotenkin toisin ja olla ihastumatta. Noh, elämä jatkuu..
En tajua edelleenkään. Sinä siis oletit että mies tykkää mutta ette puhuneet asiasta? Jos mies on oikeasti ihastunut, hän ei säikähdä sellaistakaan puheenaihetta jossa puhutaan tunteista. Siksi asia kannattaa ottaa esille.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:21"]
Siis ettekö te puhu asioista tavattuanne uuden ihmisen? Ei tarvitse luulla ja arvailla.
[/quote]
Miksi pitäisi puhua?
Jos mies näyttää Ridgeltä ja kuulostaa Ridgeltä, niin ei kun haarat vaan levälleen...
Sellaista se on, yks tulee toinen menee.