Lue keskustelun säännöt.
Aikuistuminen pelottaa :/
18.06.2015 |
Olen 17-vuotias ja minua ahdistaa se, että olen kohta täysi-ikäinen. En haluaisi muuttaa pois kotoa tai mennä töihin yms. Haluaisin olla vielä lapsi ilman huolia ja murheita. Onko kelläkään samanlainen olo? Onko vinkkejä, miten pääsisin tästä "yli"?
Kommentit (8)
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 00:58"]On, on! Mulla on ollut samanlainen olo aivan pienestä asti. Nyt se on ehkä vähän helpottanut. En tiedä, miksi ja miten, ehkä aika on osaltaan tehnyt tehtäväänsä.
Itse täytän 16 tänä vuonna.
Haluaisitko ap jutella esim. sähköpostin välityksellä enemmänkin? Olisi mukavaa jakaa kokemuksia.
[/quote]
Älä vaan vastaa tää on joku pervo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 01:12"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 00:58"]On, on! Mulla on ollut samanlainen olo aivan pienestä asti. Nyt se on ehkä vähän helpottanut. En tiedä, miksi ja miten, ehkä aika on osaltaan tehnyt tehtäväänsä.
Itse täytän 16 tänä vuonna.
Haluaisitko ap jutella esim. sähköpostin välityksellä enemmänkin? Olisi mukavaa jakaa kokemuksia.
[/quote]
Älä vaan vastaa tää on joku pervo!
[/quote]
No en tosiaan ole. Ja vaikka olisinkin, mitä pervoa voisin tehdä anonyymin sähköpostin välityksellä?
2
Vaikka tajuan kyllä nyt, miltä tuo viesti voi vaikuttaa, ei olisi pitänyt laittaa koko viestiä. Sori.
2
Opiskeluaika voi olla aika hauskaa. Tapaat samanhenkistä porukkaa. Kannattaa myös osallistua vapaa-ajan toimintaan. Jos saat asua kotona, asu vaan. Voi olla,että alat halutakin ajan myötä omaa tilaa.
Olet juuri siinä iässä, missä vuosien kouluputki monella päättyy. Et itsekään pysy samana. On ihan yleistä, että tulevaisuuden muutokset herättävät haikeutta jopa pelkoakin.
Tsemppiä sulle.
Pelkään yhä aikuistumista vaikkakin täytän 24. Valmistun lähiaikoina uuteen ammattiin ja hitto vie se jännnittää. Sinun ikäisenä en vielä osannut pelätä, elämä silloin vain vei mukanaan. Muistat vain sen että saat aikuistua juuri niin hitaasti ja nopeasti kuin vain haluat. Tsemppiä, pärjäät kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se töihin meneminen ole yhtään sen ihmeellisempää kuin kouluunkaan meno, paitsi että töissä ei tarvitse yleensä käyttää aivoja läheskään niin paljon kuin koulussa. Ja luultavasti olet kuitenkin vielä vuosia opiskelija.
Ja niistä huolista ja murheista pääsee sillä kun pysyy järkevänä ja miettii etukäteen nauttiiko enemmän siitä että ryyppää rahat ja stressaa itsensä hengiltä loppukuun vai jättää ryyppäämättä ja nauttii koko kuukauden elämästä. Ja ostaa vain asioita joita itse todella haluat, eikä sen mukaan kun naapurillakin on.
T: 33v joka ei ole aikuistunut vielä niin paljoa että viina viehättäisi vaan jää mielummin kotiin tekemään vaikka kuperkeikkoja
Kannattaa rauhottuu! Oon joutunu huolehtii itest koko elämän ku ei kukkaa muu ollu tai oo sitä tekemässä. Ja oon 15. Yritä vaa nauttii!
On, on! Mulla on ollut samanlainen olo aivan pienestä asti. Nyt se on ehkä vähän helpottanut. En tiedä, miksi ja miten, ehkä aika on osaltaan tehnyt tehtäväänsä.
Itse täytän 16 tänä vuonna.
Haluaisitko ap jutella esim. sähköpostin välityksellä enemmänkin? Olisi mukavaa jakaa kokemuksia.