Mistä olette saaneet apua ahdistukseen?

Vierailija kirjoitti:

Täällä moni tarjoaa ulkoilua ja liikuntaa. Itse 30 vuotta ylä ja alamäkeä ahdistuksen kanssa eläneenä, en ole pahimpina ahdistuskausina pystynyt nousemaan edes sängystä ennen klo 15-16 iltapäivällä. Silloin on turha edes puhua liikunnasta ja ulkoilusta, kun päivänvalokin ahdistaa....

Sama. Tähän lisäksi sekopää naapuri joka on niin aggressiivinen että saan paniikkikohtauksen kun se huuto alkaa joka kerta kun törmätään. Välttelen viimeiseen asti ja parhaitenhan se sujuu pysymällä kotona.

Vierailija kirjoitti:

15 jatkaa.... Olen myös törmännyt valitettavasti siihen, että kun ahdistuksesta avaa suunsa koulun terveydenhoitajalle ja työterveydelle, niin ainakin pienemmällä paikkakunnalla siitä seuraa vain huonoa. Itselleni ehdotettiin kummassakin ryhdistäytymistä, itsetutkiskelua ja kouluttautumista. Epäiltiin työterveydessä jopa alkoholistiksi, ja kehotti jättämään ensialkuun viinan juomisen. Siis kehotukset olivat sen kaltaisia, että minuthan vain haukuttiin heikoksi, surkeaksi ja epäonnistuneeksi. Ei paljon mieltä kohentanut.

Epäily ja olettaminen on normaalia kohtelua. Ei siellä olla nätisti yksilöinä vaan numeroina ja kirjaimina, joiden historialla ei ole merkitystä. Itseä puolestaan on kehotettu itsehoitokirjallisuuden pariin, vaikka se on ollut päägenrenä vuosikaudet ilman riittävää helpotusta.

Ihan normaalia, kun ajattelee itsensä maitopurkiksi kaupan kassalla. Osa on täysmaitoa ja osa rasvatonta, mutta sillä ei ole mitään väliä yrittääkö sanoa että ei ole rasvaton vaan kevytmaito. Kassan mielipide ratkaisee, vilahtiko se kevytmaito oikeasti ohi.