Taas päivä lähempänä kuolemaa

Joskus se jotain antaa. Elämä.

Onneksi voi itse vaikuttaa siihen mitä tarjottavaa sillä on. Voi katsella olympialaisia, nauttia raikkaasta talvi-ilmasta, syöttää pikkulintuja tai vaikka keittää kupin kahvia. Nauttia elämän pienistä iloista. Ei meille ole mitään luvattu, kaikki on pelkkää bonusta.

Ei elämä kenellekään mitään tarjoa. Elämältä otetaan se, mikä pystytään. Jos tuhlaa mahdollisuutensa, se on oma valinta.

Elämä on pelkkää kärsimystä, kuolema on helpotus. Kaikki muu on valhetta.

Äitimamma kirjoitti:

Onneksi voi itse vaikuttaa siihen mitä tarjottavaa sillä on. Voi katsella olympialaisia, nauttia raikkaasta talvi-ilmasta, syöttää pikkulintuja tai vaikka keittää kupin kahvia. Nauttia elämän pienistä iloista. Ei meille ole mitään luvattu, kaikki on pelkkää bonusta.

Olympialaiset = spedeilyä, ajan ja rahan hukkaa

Raikas talvi-ilma = Sähkölasku kuin painajainen

Pikkulinnut = Surettaa

Kahvi = Kallista

Aina vanhemmat ihmiset puhuneet huomispäivän huolesta yhteiskunnan suhteen.

Olemme ensimmäinen sukupolvi jonka todella täytyy murehtia mitä tuleman pitää. 

Olemme eläneet huonot ja hyvät ajat, nyt on kuin olisi pyyhkeellä vedetty pois kaikki ilo ja positiivisuus ,minkä olen elänyt ja kokenut. 

Tulevaisuus näyttää huolestuttavalta. 

Olisi hyvä jos tietäisi etukäteen kuolinpäivänsä. Vaikka tänään 10 vuotta eteenpäin. Silloin voisi tehdä suunnitelmat miten käyttää aika mahdollisimman hyvin.

Aina ihmisistä on tuntunut että itse elää jotain poikkeuksellisen kriittistä aikaa. Tässä ajassa ei ole mitään ihmeellistä. Koronaa ei muutaman kuukauden päästä enää muista kukaan, ilmastomuutosta ei muista nytkään. Pakolaisaallon kanssa oppii elämään kun muuttaa itse rauhallisempaan kaupunkiin. Kaikki on tavallisesti ja olen oikein positiivisella mielellä.

Olen samaa mieltä kuin aloittaja. Onneksi loppu taas päivän lähempänä. Jos ja kun haluaa nauttia niin sen saisi tehdä vain alkoholilla. Eikä eutanasiaa saa jos sellaisen haluaa. Olen jo vanha 50 vuotias. 

Vähiten haitallista ei laillisesti saa käyttää ja reseptiä siihan on mahdotonta saada. Pelkästään nivelkipuihin syödyt keksit vaikuttaa paremmin kuin lääkärin kirjoittamat napit. Syömällä kulutus on paljon enemmän määrällisesti vaativa. 

Kipuun polttaminen ei vaikuta niin hyvin kuin höyrystäminen tai syöminen. Näitä huomioita olen tehnyt ja minä olen käyttänyt kannabista viihteenä satunnaisesti 32 vuotta. Sen vaikutus mielialaan on toinen juttu. Mielummin otan riskin kiinni jäämisestä. Toinen vaihtoehto on elää ilman nautintoja mitä siitä saa. 

Mulla on pitkiä taukoja. Nekin lähinnä siksi että tykkään kun kunnolla tuntuu. Joskus kasvatin ja sitä kului huomattavan paljon. Se teki sen että liikaa poltettuna kannabis ei enää päihdytä. Sillä on jokin raja kun ei vain enää nouse päähän. Lääkekäyttäjillä varmaan tavallista.

Vierailija kirjoitti:

Ei elämä kenellekään mitään tarjoa. Elämältä otetaan se, mikä pystytään. Jos tuhlaa mahdollisuutensa, se on oma valinta.

Anteeksi tuosta. Unohdin, että tämä ulisijoiden selkääntaputtelupalsta.

Nythän voisikin olla hyvä aika maistaa vaikka hatsapuria, ellet ole ennen kokeillut? Hatsapuri on georgialainen juustoleipä.