Mitä teit/tekisit vuorotteluvapaan aikana?
Olen jäämässä syksyllä vuorotteluvapaalle vuodeksi stressaavasta työstäni. Talous menee tiukoille, mutta parempi sekin kuin hermoromahdus.
Haluaisin tehdä jotain järkevääkin vapaan aikana. Olen peruslaiska ja jään helposti vaikka koneen tai kirjan ääreen, enkä halua passivoitua. Lapsia ei enää kotona ole.
Kerro vinkkisi, mitä teit tai tekisit, mitä opiskelisit, harrastaisit? Tiedän, että toisen puolesta ei voi tietää, kun ei tunne ihmistä, mutta yritetäänkö? :)
Kommentit (10)
Vain olin. Aika kului nopeasti. Kuntoilin aika paljon.
Mä olin vuorotteluvapaalla kahdessa osassa 3 kuukautta kerralla peräkkäisinä vuosina esikoisen ekan luokan jälkeen. 1.6- 31.8.
Siihen aikaan vuorotteluvapaalle pääsi jo 10 vuoden työuran jälkeen. Oli kyllä ikimuistoiset kesät lasten kanssa.
Kesällä aloittaisin varovaisen juoksukoulun ja tekisin puutarhahommia. Raaputtelisin ja maalaisin kellarin ikkunanpokat. Syksyllä juoksisin marjojen ja sienien perässä. Säilöisin hilloaisin mehustaisin. Ilmojen kylmettyä aloittaisin avantouinnin. Tekisin kotona kaikkia sisustus- ja kunnostushommia. Raapustin kellarin seinää ja kunnostamisen rappujen pinnat. Hankkiutuisin roinasta eroon. Lukisin kirjoja. Lämmittäisin saunan monta kertaa viikossa.
Mitään näistä en nyt ehdi tekemään, argh!
Olin 5 kuukautta. Ihan paras ratkaisu ikinä. Remontoin kotia, luin paljon kirjoja, kuntoilin, matkustelin ystävien luona, myin tavaraa kirpputorilla.
Otin jokaiselle kuukaudelle 2-3 tavoitetta. Esimerkiksi helmikuu: käy 20 kertaa 10 km kävelyllä, maalaa eteinen ja lue kirjahyllyssä lukemista odottavat 6 kirjaa pois, maaliskuu: käy uimahallissa vähintään 15 kertaa, tapetoi keittiön seinä ja etsi kirpputorille vähintään 10 laatikollista tavaraa.
Tällä tavalla jokaisella kuukaudella oli joku teema ja tuntui että sain jotain aikaan, mutta ei tullut ahdistava olo liiasta kiireestä.
Ennen kuin tulin äidiksi haaveilin kirjoittamisesta. Siis fiktion kirjoittamisesta. Jos en muuta keksisi, tekisin sitä.
Olen ollut pari kertaa vuorotteluvapaalla. Ekalla kerralla lapsi oli nelivuotias ja talossamme oli putkiremontti. Olin vapaalla neljä kuukautta ja aika paljon tuli oltua kirjastossa päivisin, koska remontin takia kotona oli aika epämukavaa. Lapsen kanssa tuli tehtyä monenlaista.
Toisen kerran olin puoli vuotta vuorotteluvapaalla. Silloin olin hyvin uupunut toisen vanhempani sairastamisen vuoksi. Selvittelin mahdollisuutta hakea hänelle hoitokotipaikkaa ja koetin muutenkin selvittää hänen asioitaan. Tapasimme usein, paistoimme lettuja ja vietimme aikaa yhdessä, vein häntä lääkäriin yms. Lapseni loma-aikana kävin lapsen kanssa kahdestaan lyhyellä matkalla.
Kirjoittamishaavetta en ole vielä ehtinyt toteuttaa. Toivon saavani sen aikaan vielä tämän elämän aikana. Muuten on pakko syntyä uudelleen toteuttamaan se. :)
Olin maksimiajan v. 1999. Muutin miehen työn perässä USAan. Opiskelin siellä muutamia kursseja yliopistossa. Kotiin tullessa maksoin vuorottelukorvauksella aiemmat opintolainat.
Nyt olin opintovapaalla 7 kuukautta. Lapset on jo isoja eikä opinnot vieneet liikaa aikaa. Olin ihan liian laiska ja saamaton. Olen nytvalmistunut!
Löysin mm av:n. Ihan vihonviimeinen aikasyöppö minulle. Toisaalta oikein kiva mennä loman jälkeen töihin. Ehkä minustakin tulee taas ahkera ja reipas....
Ei haittaa, vaikka vlillä vaan on laiskana!
Antaisin aikaa lapsilleni.Kuntoilisin ja ottaisin kodissa vallitsevan kaaoksen huone huoneelta haltuun. Kävisin läpi viime vuosina otetut valokuvat ja järjestelisin ne jotenkin järkevästi.
Itse jäin vuorotteluvapaalle lähiomaiseni vuoksi jotta pystyin saattohoitamaan hänet kotona.
AP tässä,
siis aivan loistavia vastauksia, kiitos tuhannesti niistä!
Tässä se nähdään, että jopa saunan lämmittäminen joka päivä (tai edes joka toinen) voi olla jollekin saavuttamaton haave, vaikka kuulostaa pieneltä. Minulla on pihasauna, ja aion myös lämmittää sitä paljon useammin kuin nykyisin.
Tuo kuukausittainen projekti on myö loistava idea. Liikuntaa tulisi siten harrastettua enemmän. Ja kaappien ym. siivouskin tulisi tehtyä, jos olisi suunnitelma.
Lapsiin ei voi panostaa liikaa. :)
Läheisensä saattohoitaneelle nostan hattua.
Uppis täältäkin. Samat suunnitelmat.