Miksi jää on heikompaa siltojen alla?

Pakastimessa voi kokeilla asiaa. Ja lätäkössä tai purossa. 

Vierailija kirjoitti:

Sillan alle ei sada lunta joka on yksi tekijä jään muodostumisessa. Usein siltojen kohdalla myös kapeikko, jossa jään alla virtaus kovempaa kuin muualla.

Miks ihmeessä jäätiet puhdistetaan lumesta jäädytyksen aikana?  Lumipeite auttaisi jäätymisessä, myös vesijohtojen päälliset kannattaa pitää lumesta puhtaina niin eivät jäädy.  Niinkö?

Ihmisiä hukkuu autoineen traktoreineen kun lähtee ajamaan jäätä pitkin myös saareen. Saaret muodostaa tavallaan väyliä jokia joiden välissä virtaa vesi joskus tosi nopeasti ja on sekä pintavirtaa että veden pinnan alaisia virtoja samoin kuin joeasta laskee vesi mikä aiheuttaa virtaamista eli liikkuvaa vettä mikä ei jäädy. Järvessä voi kokea jaloissa virtoja osa jääkylmiä tai kalan tai oksan kosketusta. Jätevedet sadevedet laskee joten myös siltojen alle laskee hulevettä sadevettä jätevettä ja se lämmittää sekä aiheuttaa virtaamista eli liikettä. Joskus vesi näyttää tyyneltä päälle päin mutta onkin petollisen voimakasta virtausta. Samoin toisinaan voimalaitokset päästää vettä enemmän liikkeelle, vaihtaa pinnan korkeutta niin silloin ei kannata vedessä olla. Merellä voi vuorovesi vaihtaa veden korkeutta ja virtaamia. Niistä varoitetaan aina. Syysmyrskyt nostaa veden pintaa myös keväällä tulvat. Erilainen ilmasto vaikuttaa meillä lumen ja jään sulaminen vaikuttaa. Meillä on osattu ennen rakentaa routa vaurioita varten putket ja jäätymistä. Nykyään ei osaa etelämaalaiset kun etelässä ei ole jäätä. Maassa eikä vesissä. 

Antakaa nyt ihmeessä tämän Pohjosen maapallon asukkaiden hoitaa täällä nämä tärkeimmät työt rakennus työt ja putkityöt. Näillä ei ole ymmärrystä tähän ilmastoon. 

Juu ja sitten on vielä erikseen erilaiset vedet ja lumet ja jäät. Paljon erilaisia.Milläs selität lumen ja jään eron. 

Vierailija kirjoitti:

Varmaan sama ilmiö kuin että miksi sitä jäätä ei muodostu auton ulkopinnoille jos auto on katoksessa verrattuna autoon joka ei ole katoksessa. Ulkosalla olevan auton pinnalle kaiketi ilmasta laskeutuu vettä jossain muodossa joka sitten jäätyy.

Jään ja lumen pinnasta pois päin heijastuva säteily heijastuu takaisin jäätä kohti sillasta.

Ulkomaalaiset katoilla pudottamassa lunta sitten joku puomi kaupan eteen oven viereen ja siinä. Juuri siitä kohtaa ne pudottaa lumet asiakkaiden päälle. 

Oikeasti jos totuus on näin vain suomalaiset osaa tän ja ruotsin ruotsalaiset. Jäätikön jutut. Muut osaa hoitaa hiekkamaan asioita tai palmuja viidakossa. 

Kiitos sille naiselle joka pelasti teidät hukkumasta muistitte varmaan kiittää. Suomen ilmastossa ei oikein voi elää kuin etelän maissa. Heillä ei siellä ole kokemusta pakkasesta. 

Jäät ja lumet myös elää kokoajan. Voi olla kaksi jäätä päällekkäin välissä vettä. Saarien lähellä virtaa ne on petollisia. Joka vuosi löytyy vesistä autoja, ihmisiä hukkuneena. 

Vuosaaressa laivassa asuva perhe kertoo että puolasta tuotu laiva maksaa asua noin 500€ kk ja sillä kyllä saa asunnonkin vähän lisää hyvän. Asuntovaunussa asuvia Rastilassa kertovat kk kulut 200€ kuussa. Saarilla teltassa kesän asuvilla kulut 300€ kk. Asuvat kylmässä kaasulömmitin. 

Hakaniemen sillan alla asui ennen alkoholisteja ja teltoissa kyläsaaressa. Oltiin töissä lähistöllä. 

Kerta kiellon päälle. Ämpärissä tekee jäästä hienoja kynttilä lyhtyjä kun laittaa jo vähän jäätyneeseen punajuuri purkin liemen ja syksyn puunlehtiä. Että vanhat ämpärit käy. 

Kotivara taskulamppu kannattaa pitää mukana veneellä kuin autossa.Oikeasti pelastusliivit ei maksa paljon mutta pelastaa elämän. Suomalaiset ruotsalaiset ei koskaan mene autolla siltojen alle eikä saariin. Kokemus kouluttaa. 

- se, että sillan alla ei ole kovinpaljoa lunta itse asiassa edistää jäätymistä. Lumi on hyvä eriste.

- Silta itsessään lämmittää alla olevaa, heijastaen lämpösäteilyä takaisin.

- Maalämpö. Maasta nousee koko ajan lämpöä; siltojen alla on usein matalampaa kuin selillä, jolloin maalämmön vaikutus on suurempi.

- Aurinko lämmittää siltapilareita, niiden reunalla saattaa olla muutama sentti sulaa.

- Virtaukset. Tämä on selkeästi merkittävin tekijä. Kapeikossa on aina virtauksia. Erittäin merkittävää tämä on merenlahdilla, sillä meriveden korkeus vaihtelee alituiseen. Jos salmi johtaa vaikkapa muutaman neiliökilometrin kokoiseen sisälahteen, pienikin vedenkorkeuden muutos saa aikaan voimakkaita virtauksia.



Huomatava myös, että esim vedenaliset kohoumat (esim kivet tai pohjapatit) heikentävät jäätä sekä maalämmön että virtausten johdosta.  Nämä aiheuttavat pyörteitä virtaukseen ja saavat syvemmällä olevan läämpimämmän veden nousemaan jään alle.



Virtapaikoista vielä: ylävirran puolella jää ohenee hyvin lyhyella matkalla merkittävästi.  Alavirran puolella ohutta jäätä riittää pitkälle tasaisesti paksuuntuen.

 

Nimim,  40 vuotta pilkkijäillä ja vielä kastumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan sama ilmiö kuin että miksi sitä jäätä ei muodostu auton ulkopinnoille jos auto on katoksessa verrattuna autoon joka ei ole katoksessa. Ulkosalla olevan auton pinnalle kaiketi ilmasta laskeutuu vettä jossain muodossa joka sitten jäätyy.

Jään ja lumen pinnasta pois päin heijastuva säteily heijastuu takaisin jäätä kohti sillasta.

Joku alapeukutti, mutta tämä on ilmiön selitys.

etkö ole kuullut, että ihmiset polttavat siltoja. siksi sillat ovat lämpimiä ja sulattavat jään