Lue keskustelun säännöt.
Kun muutit kotoa, auttoivatko vanhemmat sinua konkreettisesti?
04.02.2022 |
Saitko muuttoapua, neuvottiinko vuokrasopimuksissa ja vakuutuksissa. Neuvottiinko miten laskut maksetaan? Hankittiinko uuteen kotiin jotain?
Tajusin juuri, ettei mua autettu mitenkään. Vanhempani eivät edes ikinä käyneet ensimmäisessä asunnossani. Eikä kyselty miten pärjään, osaanko asiat. Itse sai selvitellä, eikä ollut edes nettiä silloin.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Sai muuttoapua, huonekaluja kotoa, äiti käytti kaupassa ostamassa perustarvikkeita kotiin. Vuokrasopimuksen äiti myös muistaakseni pääosin hoiti, kun itse olin 16v enkä voinut itse tehdä omaa. Olen varmasti myös aaanut apua kaikkeen muuhun, vaikken niin tarkasti muistakaan.
Tein 16-vuotiaana vuokrasopimuksen 1991. Ei se ainakaan kiellettyä ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen aikaan ei ollut tapana jos koti oli köyhä, eikä ollut sosiaaliturvaa, mutta jokainen työkykyinen pääsi helposti työhön, se koettiin tietyllä tapaa yhteisvastuullisesti toisin kuin nykyään.
Mua on autettu rahallisesti aika paljonkin. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun toinen vanhemmistani sai todella mittavan perinnön.
Lapsuuteni oli täynnä pelkoa ja ahdistusta, joten koen taloudellisen tuen olevan puhtaasti hyvitystä.
Välit vanhempiin ovat viileät.
Sain kyllä muuttoapua ja kaikkea mitä nyt pystyivät. Itse hoidin asiani 15-vuotiaana kun muutin Helsinkiin 400km päähän. Ei siihen aikaan ollut edes lankapuhelinta, sen minusta tiesivät jos kotiin kolikko/korttipuhelimesta soitin (ja pyysin rahaa). Vakuutusta en tietenkään ottanut, turhaa rahanmenoa. Ensin asuin opiskelijasolussa (ei kalustettu) ja sitten yksiössä.
Olen saanut apua myös monta muuta kertaa kun olen muuttanut, ja rahallista apua saan vieläkin tarpeen vaatiessa, vaikka olen liki viisikymppinen.
Meidän perheessä/suvussa on tapana auttaa toisiaan, emme ole vihollisia keskenään.
Muuttoapua ja rahallista apua kalusteisiin ja kodintarvikkeisiin sain.
Vuokrasopimuksissa, avaimien hakemisessa lähinnä vain henkistä tukea, opiskelija-asuntoon toiselle puolelle maata muuttaessa ei oikein muuhun ollut valmiuksia. Sähkösopimuksista tms olisi tosin voinut kertoa yleisesti etukäteenkin, mutta kyllähän ne kokeilemallakin oppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sai muuttoapua, huonekaluja kotoa, äiti käytti kaupassa ostamassa perustarvikkeita kotiin. Vuokrasopimuksen äiti myös muistaakseni pääosin hoiti, kun itse olin 16v enkä voinut itse tehdä omaa. Olen varmasti myös aaanut apua kaikkeen muuhun, vaikken niin tarkasti muistakaan.
Tein 16-vuotiaana vuokrasopimuksen 1991. Ei se ainakaan kiellettyä ollut.
Sama. Kaikki paperiasiat hoidin itse, olinhan aikuinen koska muutin omilleni, eli itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sai muuttoapua, huonekaluja kotoa, äiti käytti kaupassa ostamassa perustarvikkeita kotiin. Vuokrasopimuksen äiti myös muistaakseni pääosin hoiti, kun itse olin 16v enkä voinut itse tehdä omaa. Olen varmasti myös aaanut apua kaikkeen muuhun, vaikken niin tarkasti muistakaan.
Tein 16-vuotiaana vuokrasopimuksen 1991. Ei se ainakaan kiellettyä ollut.
Vanhempien luvalla alaikäinen saa allekirjoittaa sopimuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isä on ei edes tiennyt, että muutin. Äiti ei auttanut mitenkään.
Jonkun sängyn sain lainaksi, kunnes löysin uuden.
Vuokrien maksun, ruoan laiton ym opettelin itse
"Jonkun sängyn sain lainaksi, kunnes löysin uuden."
Ei juma, tää on niin suomalaista.. Omat lapset ovat arvoasteikolle jopa pulsujen alapuolella monessa perheessä. Jotenkin niin tuttua tuo, anoppikin LAINASI meille räsymattoja kuolleen veljensä jäämistöstä. Vei ne sitten kiireen vilkkaa takaisin kun muutettiin, kun me ei varmaan niitä enää tarvita. Sitten laittoi ne mökille. Heillä on omakotitalo ja mökki sivurakennuksineen täynnä tavaraa ja huokailee, että kyllä teillä on tässä sitten aikanaan siivoaminen. Meille ei heru sympatiaa, empatiaa eikä mitään aineellista. Päinvastoin, anoppi haluaa, että käytämme heidän s-bonuskortin rinnakkaiskorttia, jotta voivat sitten kattaa niillä bensakulut kun tulevat katsomaan lapsenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sai muuttoapua, huonekaluja kotoa, äiti käytti kaupassa ostamassa perustarvikkeita kotiin. Vuokrasopimuksen äiti myös muistaakseni pääosin hoiti, kun itse olin 16v enkä voinut itse tehdä omaa. Olen varmasti myös aaanut apua kaikkeen muuhun, vaikken niin tarkasti muistakaan.
Tein 16-vuotiaana vuokrasopimuksen 1991. Ei se ainakaan kiellettyä ollut.
Enää ei ole vuosi 1991. Alaikäisen kohdalla vaaditaan pätevän vuokrasopimuksen syntymiseen huoltajien suostumus. Suostumus voidaan antaa joko allekirjoittamalla vuokrasopimus tai erillisellä liitteellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sai muuttoapua, huonekaluja kotoa, äiti käytti kaupassa ostamassa perustarvikkeita kotiin. Vuokrasopimuksen äiti myös muistaakseni pääosin hoiti, kun itse olin 16v enkä voinut itse tehdä omaa. Olen varmasti myös aaanut apua kaikkeen muuhun, vaikken niin tarkasti muistakaan.
Tein 16-vuotiaana vuokrasopimuksen 1991. Ei se ainakaan kiellettyä ollut.
Niin kyllä kai sen voi tehdä ilman vanhempiakin, mutta vissiin virallisesti pitäisi olla huoltajan suostumus. Itsekin tein toisen vuokrasopimuksen 17-vuotiaana ilman vanhempaa kun vuokranantaja ei siitä välittänyt. En tosin tiedä onko -91 jälkeen asia muuttunut.
"Vuokrasopimuksen voi tehdä myös alaikäisen kanssa, mutta alaikäisen huoltajalta tulee vaatia suostumus sopimuksen tekemiseen, jotta vuokrasopimus katsotaan päteväksi"
https://sijoitusovi.com/vuokrasopimus-alaikaisen-vuokralaisen-kanssa/
Eivät todellakaan. Muutin ulkomaille opiskelemaan ja yksin sain hommata asunnon, huonekalut, huonekalujen kuljetukset jne. Itse kokosin mööpelitkin. Niin ja puhumattakaan siitä paperisodasta, kuten oleskelulupa-asioista siinä sivussa. No, tulipas kerralla itsenäistyttyä 19-vuotiaana tytönhupakkona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuttokuorman kanssa auttoivat (kuljetus ja kantaminen). Raha- ja paperiasiat hoidin itse. Tiesivät toki, että minulla oli kesätyörahoja säästössä, että pitäisi selvitä, mutta siis eivät suoranaisesti kyselleet mitään. Eli vähän sellainen välinpitämätön asenne. Itse pakkailin tavarani, tein listat mitä tarviin, huolehdin ostamiset ym.
Toisaalta hyvä, että opin hoitamaan asiani itse. Mutta jos itsellä olisi lapsi, niin keskustelisin kyllä hänen kanssaan enemmän. Että ei jäisi sellaista oloa, että on pakko selvitä itse, vaan vanhemmat tarvittaessa auttaa. Aika etäisiksi ovat omat vanhemmat jääneet, eikä ole ollut mitään haluakaan turvautua heihin.
Ihan itse kannoin kapsäkkini linja-autolle, kun muutin omilleni eli opiskelemaan. Muutama astia, kattila ja kahvipannu oli minulla jo valmiina. Siihen aikaan asuttiin usein alivuokralaisena kalustetussa asunnossa, joten riitti, kun oli henkilökohtaiset tavarat. Opiskelujen loppuvaiheessa yksi kämppä oli kalustamaton ja silloin kotoa tuotiin jotain tavaroita sekä haettiin lukukauden lopuksi kamat pois. Käytännön asiat, kuten lakujen maksu ja vuokrasopimuksen teko oli omalla vastuulla ja sujui mainiosti. Ei meillä aikuisia lapsia passattu! Oma häpeä, jos töppäili.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttoivat. Ostivat huonekalut ja toimivat muuttoapuna.
Äidiltä ja isäpuolelta sain kotoa paljon huonekaluja ja astioita etc mukaani sekä muuttokuljetuksen (äiti ajoi). Yhdessä siivottiin asunto ennen muuttoa. Isosisko ajoi käymään ja toi mukanaan kunnon selviytymispakkauksen ruokaa. Isäkin taisi ostaa lautasia ja antoi mukaan. Eli paljon minua autettiin alussa ja olen siitä kyllä kiitollinen.
Ei mitään apua. Johtui kai siitä että äidin mielestä muutin väärän pojan kanssa yhteen.