Lue keskustelun säännöt.
Turha ja epäonnistunut nuori
12.06.2015 |
Mä en oikein tiedä miten päädyin tänne ja miksi edes kirjoitan nyt tämän viestini tänne. Tuntui vain siltä, että tarvitsen jonkun paikan jonne kirjoittaa ajatuksiani ylös. Uni ei tule, eikä tässä kai mitään menetäkään.
Olen turha ja epäonnistunut ihminen. Lukioni loppui tänä keväänä ja jäänti ilman opiskelupaikkaa oikein alleviivasi sitä, miten epäonnistunut olenkaan. Mulla on haaveita, mutta musta tuntuu, että jaksanko enää tavoitella niitä. Uskomalla parempaan tulevaisuuteen mä olen jaksanut näin pitkälle, mutta musta tuntuu, ettei mikään tule koskaan muuttumaan.
Tuleva vuosi pelottaa mua aivan hirveästi, koska en tiedä mitä teen. Mulla on kaksi ystävää, jotka muuttavat opiskelemaan eri paikkakunnille ja jään tänne yksin. Muita kavereita mulla ei ole - ei ole koskaan ollutkaan. Oon aina ollut ulkopuolinen. Ihan sama miten paljon olen yrittänyt päästä koulussa mukaan porukoihin on mut aina jätetty ulkopuoliseksi. Varsinaista kiusaamista en ole kohdannut, mutta olen ollut pelkkää ilmaa muille. Mua ei muisteta koskaan, mun kuulumisia ei kysytä, mua ei kysytä koskaan mukaan, mulle ei puhuta kuin vain silloin kun on pakko.
Kamalinta on se, etten mä tiedä mikä mussa on vikana. Olen mielestäni aivan normaali nuori. Terve, sosiaalinen, huomaavainen ja ulospäinsuuntautunut, kyselen muiden kuulumisia, olen ystävällinen muille. En vain koskaan saa mitään takaisin. Kai mussa on oltava jokin piirre, mikä tekee musta niin kamalan, ettei kukaan halua ystävystyä kanssani? Luulin nuorempana olevani liian lihava ollakseni muiden kaveri joten laihdutin aikanaan 20 kiloa, mutta eipä se tietenkään auttanut mitään.
Ainoa toivoni oli se, että muuttaisin muualle opiskelemaan. Nyt jäi paikka saamatta ja edessä on ehkä kamalin vuosi elämässäni. Mulla ei ole ketään eikä mitään. Yritän nyt saada jonkun työpaikan, etten jää vain makaamaan kotiin.
Ainoa ihana asia elämässäni on perheeni. Ilman heitä mua tuskin olisi tässä enää, mutta vähitellen olen alkanut miettiä, että kannattaako enää yrittää siitäkään huolimatta. Olen niin onneton…
Kommentit (5)
Yhteishaku on vielä käynnissä, älä heti murskaa fiiliksiäs! T. 18v tyttö jonka elämä ja opinnot parani kun menin 55km päähän kotoa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Kerrankin musta tuntuu rttä musta vois olla vaikka mihin. Usko pois, älä anna kierojen ihmisten lannistaa sua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä huoli aika kuluu, sitten et enää ole nuori, toki turha ja epäonnistunut kyllä.
Kaikilla nuorilla on tuollaisia vaiheita elämässä, mutta harvat uskaltavat tunnustaa. Anna ajan kulua, lue hyviä kirjoja ja kuntoile, niin saat muuta ajateltavaa. Muista, että asioillaon tapan järjestyä ja olet tosi tärkeä perheellesi.
Kyllä kaikki järjestyy.
En tiedä missä asut, mutta jos paikkakunnallasi on nuoriso-ohjaajia, käy juttelemassa heille.
Heillä on paljon kokemusta laisistasi nuorista ja osaavat ohjata sua eteenpäin!
Monella paikkakunnalla on myös nuorille ns. ohjaamo, jossa asiansa osaavat ihmiset neuvovat ja näyttävät mitä kaikkea kys. kaupunki tarjoaa, ties vaikka sitä kautta löytäisit sen oman juttusi tälle vuodelle.
Tsemppiä!
Kuulostat ihanan fiksulta nuorelta, joka kuitenkin tietää mitä haluaa vaikka tällä hetkellä tuntuukin turhalta ja vaikealta!
Tavoittelet tietysti onneasi ja unelmiasi! Moni nuori on sun tilanteessa tuntien itsensä täysin turhaksi ja epäonnistuneeksi. Elämä kuitenkin paranee, kun vain olet oma itsesi etkä ajattele ettei kukaan tykkää susta. Sä vain olet hieman erilaisempi kuin sun koulukaverisi. Itse luulin pitkään, että musta ei pidetä enkä merkitse muille mitään. Silti löysin miehen, joka rakastaa mua yli kaiken. Ja olen huomannut, että olen oikeastaan tosi hauskaa seuraa ja luotettava ystävä. Vuosikausia mulla oli vain väärä ystäväpiiri. Seipäännielleitä pönöttäjiä, jotka aina ensimmäisenä miettivät mitä muut heistä ajattelevat. Eihän sellaisten ihmisten kanssa voi olla hauskaa!
Mä olen ihan varma, että jossain vaiheessa säkin löydät ihmisiä/ihmisen, joka on aivan samanlainen kuin sä ja huomaat kuinka hauskaa elämä onkaan.
Opiskelu- ja työpaikkojen saanti ei ole nykypäivänä itsestäänselvyys. Jatka vain yrittämistä, niin jossain vaiheessa suakin onnistaa.
Olet tärkeä ihminen! <3