Kerran lyö, aina lyö?

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:02"]

Tässä keskustelussa sekoitetaan kaksi asiaa: Väkivaltainen käytös ja toista alistava/kontrolloiva käytös.

Kuka tahansa ihminen voi käyttäyttä väkivaltaisesti. Esim. lapset eivät ole oppineet vielä säätelemään käytöstään ja teini voi taantua lapsen tasolle esim. riidan yhteydessä. Aikuisilla samaa tapahtuu voimakkaasti päihtyneenä.

Väkivalta on luontainen puolustuskeino, jos ihminen kokee itsensä uhatuksi. Se on siis biologiassamme, mutta normaalitilassa aikuinen osaa kontrolloida itseään. Silti ajoittain tulee tilanteita, jolloin aikunen ei pysty itsesäätelyyn ja taantuu biologiansa armoille. Eli silloin, kun aikuinen ei kykene muunlaiseen kommunikaatioon, väkivaltaisuus tulee kuvioihin. Se ei tarkoita, että kyseinen ihminen olisi paha tai edes sekaisin, vaan menettänyt itsekontrollin.

Toisen alistaminen ja kontrolloiminen tapahtuu usein väkivallan keinoin, mutta se on harkittua ja osittain opittua käytöstä.

[/quote]

Nostan tämän.

Mielenkiintoista että jäädään pohtimaan, lyökö kumppanini uudestaan. Saako täältä kukaan vastausta? Argumentteja puolesta ja vastaan voi esittää kuka vaan, ja rakkaasta haluaa uskoa vaan parasta. Että kännissähän se vaan. Eli pullo piiloon ja asia ratkaistu?

Mieti, oletko valmis jäämään suhteeseen, jossa huomaat pohtivasi uudelleen ja uudelleen: Lyökö hän vielä?

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 12:01"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 11:55"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 11:51"]

Olen itse läpsäissyt nuorena (alle 20 v) miestäni kaksi kertaa. Nykyään olemme jo yli kolmekymppisiä ja meillä on kolme lasta. En pidä itseäni väkivaltaisena enkä ole lapsia koskaan lyönyt tai tukistanut, enkä miestäkään enää "aikuisena".

[/quote]

Minä en ole läpsäissyt ketään nuorena enkä aikuisena. Pidän sinua väkivaltaisena.

[/quote]

Oletko koskaan lyönyt sisaruksiasi tai vanhempiasi lapsena? Ai olet vai, olet siis väkivaltainen logiikkasi mukaan!!!!!

Teini-iän ja lapsuuden teoilla ei ole aikuisuuden kanssa mitään tekemistä, koska silloin aivojen kehitys on vielä kesken.

[/quote]

Ei sinun mielestäsi tietenkään ole mitään tekemistä, koska olet lyönyt "alle 2-kymppisenä". Yksi kirjoittaja tuolla oli sitä mieltä että 25-vuotiaksi asti lyöminen on ok, koska aivot kehittyvät siihen asti. Teini-ikäinen ymmärtää kyllä oikean ja väärän yhtä hyvin kuin 3-kymppinen.

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 12:03"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 11:50"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:48"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:40"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 08:32"]Tilanteeseen apua hakemalla mahdollista on jatkaa, mutta mikään itsestään selvyys se ei silloinkaan ole vaan vaatii molemmilta paljon motivaatiota. Läheltä seurannut. [/quote] Näin. Mutta aina se ongelma on siellä olemassa, koko loppuelämän. Lyömiseen voi tulla vuosien tauko, minkä jälkeen tapahtuu uudelleen. Itse ongelma ja riski ei katoa koskaan tai luottamus palaa ennalleen. Lähtisin.

[/quote]

Aika ikävä ajatusmaailma. Esim. lapsuuden traumat voivat olla taustalla väkivaltaisessa käytöksessä ja niihin on mahdollista saada apua, jolloi väkivaltaisuudestakin voi oppia pois. Tällä kommentilla tuomitset kaikki lapsena kaltoinkohdellut elämään yksin tai salaamaan taustansa.

[/quote]

Lapsuuden traumat eivät oikeuta ketään lyömään. Ei kenelläkään ole mitään asiaa parisuhteeseen jos ei ensin opettele olemaan lyömättä, olivat lyömisen syyt tai tekosyyt mitä tahansa.

[/quote]

Huoh. Eivät tietenkään oikeuta, mutta antavat taustaa sille, miksi niin on päässyt käymään. Esim. lapsena pahoinpitelystä traumatisoitunut voi "lääkitä" itseään alkoholilla ja käyttäytyä humalassa väkivaltaisesti, koska silloin ihminen on niin sanotusti vaistojensa varassa.

[/quote]

Entä sitten? Kyllä ihminen tietää traumoista huolimatta mikä on oikein ja mikä väärin. Ei se että jollekin teolle on syy tarkoita sitä että muiden voisi odottaa sietävän väkivaltaista käytöstä.

Vastustan lasten kaikenlaista ruumiillista kuritusta ehdottomasti. Mieheni läppäisi kerran tyttöämme noin viisi vuotta sitten. Pitäisikö teidän mielestänne tällaisessakin tilanteessa erota heti? Vai onko aikuisen lyöminen pahempi kuin avuttoman lapsen?

Exäni vaihtoi fyysisen väkivallan henkiseen lopetettuaan juomisen. Se oli jopa vielä pahempaa, kun sai olla kuitenkin varpaillaan koko ajan ja itsetunto karisi. Epäilitiin pettämisestä koko ajan ja syyteltiin ties mistä. Loupulta selvisi, että mies itse oloi ollut uskoton kokoajan saman naisen kanssa. haki riidan kanssani, että pääsi sille toiselle naiselle. Nyt ovat yhdessä "onnellisesti" vielä toistaiseksi. Uskon kuitenkin, ettei koira karvoistaan pääse ja siitäkin olen kuullut jo ekat merkit.

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 12:10"][quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 12:01"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 11:55"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 11:51"]

Olen itse läpsäissyt nuorena (alle 20 v) miestäni kaksi kertaa. Nykyään olemme jo yli kolmekymppisiä ja meillä on kolme lasta. En pidä itseäni väkivaltaisena enkä ole lapsia koskaan lyönyt tai tukistanut, enkä miestäkään enää "aikuisena".

[/quote]

Minä en ole läpsäissyt ketään nuorena enkä aikuisena. Pidän sinua väkivaltaisena.

[/quote]

Oletko koskaan lyönyt sisaruksiasi tai vanhempiasi lapsena? Ai olet vai, olet siis väkivaltainen logiikkasi mukaan!!!!!

Teini-iän ja lapsuuden teoilla ei ole aikuisuuden kanssa mitään tekemistä, koska silloin aivojen kehitys on vielä kesken.

[/quote]

Ei sinun mielestäsi tietenkään ole mitään tekemistä, koska olet lyönyt "alle 2-kymppisenä". Yksi kirjoittaja tuolla oli sitä mieltä että 25-vuotiaksi asti lyöminen on ok, koska aivot kehittyvät siihen asti. Teini-ikäinen ymmärtää kyllä oikean ja väärän yhtä hyvin kuin 3-kymppinen.
[/quo[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 12:10"][quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 12:01"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 11:55"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 11:51"]

Olen itse läpsäissyt nuorena (alle 20 v) miestäni kaksi kertaa. Nykyään olemme jo yli kolmekymppisiä ja meillä on kolme lasta. En pidä itseäni väkivaltaisena enkä ole lapsia koskaan lyönyt tai tukistanut, enkä miestäkään enää "aikuisena".

[/quote]

Minä en ole läpsäissyt ketään nuorena enkä aikuisena. Pidän sinua väkivaltaisena.

[/quote]

Oletko koskaan lyönyt sisaruksiasi tai vanhempiasi lapsena? Ai olet vai, olet siis väkivaltainen logiikkasi mukaan!!!!!

Teini-iän ja lapsuuden teoilla ei ole aikuisuuden kanssa mitään tekemistä, koska silloin aivojen kehitys on vielä kesken.

[/quote]

Ei sinun mielestäsi tietenkään ole mitään tekemistä, koska olet lyönyt "alle 2-kymppisenä". Yksi kirjoittaja tuolla oli sitä mieltä että 25-vuotiaksi asti lyöminen on ok, koska aivot kehittyvät siihen asti. Teini-ikäinen ymmärtää kyllä oikean ja väärän yhtä hyvin kuin 3-kymppinen.
[/quote]

En muuten ole sama kukin tuo nro 61 viestin kirjoittaja. Olen siis teininä lyönyt. Minusta se on eri kuin lapsena ja eri kuin ihan kypsyneenä. Ei minua haittaa, jos olen mielestäsi väkivaltainen. En ole ylpeä teostani, mutta enemmän halveksisin itseäni, jos olisin vaikka nippaillut lapsiamme, kuten kolmasosa suomalaisista tekee. Itselleni tuo nuoruus on ollutta ja mennyttä, tuli vain mieleen tätä lukiessa.

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 12:15"]

Vastustan lasten kaikenlaista ruumiillista kuritusta ehdottomasti. Mieheni läppäisi kerran tyttöämme noin viisi vuotta sitten. Pitäisikö teidän mielestänne tällaisessakin tilanteessa erota heti? Vai onko aikuisen lyöminen pahempi kuin avuttoman lapsen?

[/quote]

Minä en eroaisi, koska en olisi alun perinkään päätynyt yhteen tuollaisen miehen kanssa. Ei tuo läpsäisy yhtä äkkiä vain tule, kyllä miehellä on ollut taipumusta tuollaiseen alusta asti vaikka se harvoin ilmenisi tuolla tavoin. Jo seurusteluvaiheessa olisin jättänyt sikseen kun tulivat ensimmäiset häijyt kommentit, vihanpuuskat ym. Miten se kenelläkin ilmenee.

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 12:22"][quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 12:15"]

Vastustan lasten kaikenlaista ruumiillista kuritusta ehdottomasti. Mieheni läppäisi kerran tyttöämme noin viisi vuotta sitten. Pitäisikö teidän mielestänne tällaisessakin tilanteessa erota heti? Vai onko aikuisen lyöminen pahempi kuin avuttoman lapsen?

[/quote]

Minä en eroaisi, koska en olisi alun perinkään päätynyt yhteen tuollaisen miehen kanssa. Ei tuo läpsäisy yhtä äkkiä vain tule, kyllä miehellä on ollut taipumusta tuollaiseen alusta asti vaikka se harvoin ilmenisi tuolla tavoin. Jo seurusteluvaiheessa olisin jättänyt sikseen kun tulivat ensimmäiset häijyt kommentit, vihanpuuskat ym. Miten se kenelläkin ilmenee.
[/quote]
Mene muualle jeesustelemaan.

Kysymys kai kuuluu että onko se lyöjä sen arvoinen että jää katsomaan että vieläkö lyö.

Kyllähän siinä tunteetkin kuolee, kun se rakas satuttaa ja tekee jotakin kauheaa ja sitten se ahdistus, kun tietää ettei parisuhde voi kuitenkaan koskaan olla enää samanlainen. Ero on ainoa vaihtoehto.

Pitää paikkansa. T. Lapsuutensa perheväkivaltaa seurannut ja kokenut

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 12:15"]

Vastustan lasten kaikenlaista ruumiillista kuritusta ehdottomasti. Mieheni läppäisi kerran tyttöämme noin viisi vuotta sitten. Pitäisikö teidän mielestänne tällaisessakin tilanteessa erota heti? Vai onko aikuisen lyöminen pahempi kuin avuttoman lapsen?

[/quote]

Kuritusväkivalta on rikos, mieti siltä pohjalta.

Vain tyhmä nainen jatkaa lyövän miehen kanssa.

Ei pidä paikkaansa, on ihmisiä jotka oppivat virheistä ja niitä jotka eivät. Ensimmäinen kerta ei siis omalla kohdallani ole sellainen minkä takia pitäisin välit poikki, toinen kerta, ehdottomasti on.

Riippuu lyönnistä. Tutustu Kamasutrassa aiheeseen lemmenlyönnit. 

Mitenkä te palstamammat aina onnistutte löytämään ne jännittävimmät miehet?

Meidän isännän kädet heilahtaa kun hän hermostuu tai hätääntyy. Joskus tavaroita putoaa ja joskus on hieman osunut kasvoihinikin. Mielestäni ei ole kuitenkaan tarkoitettu tai suoranaisesti minuun kohdistunut lyönti. Minua aina naurattaa kun mies reagoi näihin vähän jälkijunassa 😂

Kun on lyönyt ekan kerran, kynnys lyödä uudelleen on jo madaltunut. Älkää tapailko tällaisten miesten kanssa, väkivaltainen mies on väkivaltainen jatkossakin.

Vierailija kirjoitti:

Mun exäni tönäisi minua kerran aika pahasti. Suhteemme alkuaikoina ja taisin olla silloin vielä raskaanakin. Ei käyttäytynyt väkivaltaisesti ikinä enää sen jälkeen, olimme yhdessä 15 vuotta. Eron tiimellyksessä joskus vähän uhitteli, mutta en pelännyt häntä.

Sittemmin hän on uudessa suhteessaan käyttäytynyt todella väkivaltaisesti. Sekin suhde sitten loppui siihen yhteen kertaan, oli tosin aika vakava juttu.

Mitä tuosta sitten vetäisi johtopäätöstä? Ei minulla ainakaan ollut kuvaa hänestä väkivaltaisena, mutta uudella naisystävällään varmasti on.

Mitä sanoit hänelle, että anna olla viimeinen kerta tai sen on loppu? Jatkuuko helpommin, jos vain pusutellaan (lyöjänkin) paha mieli pois?