Lue keskustelun säännöt.
Juhlista ulkopuolelle jättäminen
02.02.2022 |
Piritta Hannula kertoi Iholla-sarjassa että häntä ei ole kutsuttu kummilapsen synttäreille. Törkeää ja paha mieli tuli hänen puolestaan. Miksi lapset pitää vetää aikuisten riitoihin? Eikös hänetkin ole kummiksi valittu joten miksi ei kutsuta.
Minut on myös jätetty useamman kerran ulkopuolelle hyvän kaverin juhlista päälle tuli yhteydenotot ja monet selitykset. Miksi selittää asiaa, kun ei selvästi haluta mukaan. Tulee mieleen että halutaan varalle kaveria tai kaverin kautta saatavia etuja, mutta ei kuitenkaan tärkeään juttuun mukaan. Päätin että en aikuisten oikeasti jaksa tälläistä paskaa enää. Pitäkööt juhlansa ja hehkuttakoot niitä somessa, minulle aivan sama. Tulee mieleen lasten käytös.
Kommentit (30)
Mä kuulun ulkopiiriin.
Olen ihan tyytyväinen täällä. Stressaannun sisäpiirissä, ahdasta..
Saan vähän niinkun valita täällä outsider linjalla.
:).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi tätä aikuisten harjoittamaa kiusaamista aina kaunistellaan. Aivan helevtin törkeää käytöstä!
Somesta usein näen, että oma ystäväni, naapurini tapaavat, mutta koskaan eivät näille lounailleen kutsu minua.
En ole sanonut suoraan heille että V mitä paskaa! Epähienoa, huonokäytöksistä touhua.
Meillä asui rivari yhtiössä perheitä joilla samanikäisiä lapsia. Hiekkalaatikolla juteltiin läpi kesän. Sitten eräänä päivänä yksi näistä äideistä tuli innostuneena mun ovelle, ja sanoi että " hei, me ollaan Sadun (toinen pihan äideistä) kanssa lähdössä illalla tuohon lähiterassille! Onko sulla illalla vapaata? " Ilahduin ja sanoi että kuulostaa tosi kivalta, että ei ole mitään. "no mä tuon tuon meidän tytön sitten teille hoitoon kun mies haluaa nukkua, että sopiiko jos tuon tuossa 18 aikaan ja me tullaan sitten kun tullaan Sadun kanssa, herätä mies jos ette jaksa pitää tyttöä koko iltaa"
Tyypillistä suomalaista, suomalainenhan valitsee kavereikseen sellaisia joiden avulla voi nostaa omaa statusta. Tyyliin "katsokaa kenen kanssa minä olen kaveri". Eli niitä suositumpia joita voi kehuskella tuntevansa.
Ei tarvi mennä kuin keskieurooppaan kuten Saksaan, niin siellä ollaan kavereita kaikkien mukavien ihmisten kanssa, ei yritetä pönkittää omaa itsetuntoa valitsemalla vain ne suosituimmat.
Ehkä tässä näkyy suomalaisen heikko itsetunto.
Olen alkanut miettiä, että minussa täytyy olla jotain vikaa, koska kautta elämäni olen jäänyt juhlista ja yhteisistä jutuista ulkopuolelle. Tämä alkoi jo yläasteella: meillä oli muutaman hengen tiivis kaveriporukka, jonka kanssa hengailin koulussa. Ainakin kaksi näistä henkilöistä piti minua omien sanojensa mukaan parhaana kaverinaan. Silti, he viettivät koulun ulkopuolella aikaa nelistään eivätkä kutsuneet minua koskaan mukaan. Myöhemmissä opiskeluissa ja työelämässä homma jatkui. Tulen toimeen kaikkien kanssa ja minulla on paljon kavereita, mutta ikinä minua ei kutsuta mihinkään vapaa-ajan ryhmäjuttuihin mukaan. En ole ollut yksissäkään polttareissa, häissä tai ristiäisissä aikuisiälläni.
Syyn täytyy olla minussa, sillä olen ainoa yhteinen nimittäjä näissä tapauksissa. Ehkä olen jotenkin epäedustava? En kuitenkaan usko, sillä kelpaan kyllä kaveriksi, en vain näihin rientoihin. En ole juoppo, en ole äänekäs mutta en hiljainenkaan, olen tavallisen näköinen ja kohtelias nainen. Ei voi ymmärtää...
Vierailija kirjoitti:
No voivoi.. yksistä juhlista jäät ulkopuolelle. Itkun paikkahan se on.
Ymmärän häntä. Minut on jätetty tytärani kihlajaiset ,häät hänet lapsiensa kaste juhlat ulkopuoliseksi,salttu ne! Koska sisarellani on rahaa,puolison kautta ja ostaa rahan vallalla ihmiset..Hän mielelä kohotaa omaa itse tuntoa VASTAKIN ASETTELE IHMISET.KERTOO LUOTAMUKSELLA,kuule minun täytyy sanoa se ja se puhu sinusta pahaa.Saman kerto sille toiselle henkilölle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolituttu miehen sukulaismies pyysi meitä kummeiksi. Saatiin olla 1- ja 2v juhlissa mukana, sen jälkeen meidät dumpattiin lapsen elämästä. He eivät nosta sormeakaan että lapsi tuntisi meitä.
Jouluna äskettäin toimitettiin taas kallis Akateemisen kirja ja hyvän joulun toivotus lapselle ja koko perheelleen, mutta sieltä ei tule edes tekstiviestiä ”Kiitos lahjasta”
En käsitä mitä tämmöisten ihmisten kanssa pitäisi tehdä. Jos käyttäytyy samalla lailla heitä kohtaan, sanotaan että lapsi kärsii. Tuntuu kuitenkin aivan hullulta ostella näitä lahjoja joista ei edes kiitetä!😳
Kutsu kummilapsi kylään tai vie vaikka huvipuistoon. - Tutustu häneen, koska ei vanhempien huono käytös ole hänen vikansa. Sinulle ja lapselle voisi kehittyä mukava, molemmille tärkeä suhde.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on suhteellisen laaja ystäväpiiri ja pääsääntöisesti ystävyyssuhteeni toimivat erittäin hyvin. Itse ajattelen, että ehkäpä kannattaa antaa ilmaa niihin suhteisiin, että ei olisi niin vaativa, ystävänsä saa valita. Puolin ja toisin. Jos toinen ei halua olla päivittäin tekemisissä, mutta sinä haluat, hän ei ole sinulle sopiva ystävä. Jokainen, myös sinä, kutsut juhliisi ketä haluat ja jos koet ystäväsi toiminnan kiusaamiseksi, hän ei ole ystäväsi. Tai ehkä kyse on väärinymmärryksestä. Ja sehän pitää selvittää ihan puhumalla. Itse kaihdan ystäviä, jotka alkavat vaatimaan asioita, silloin se suhde on jo mennyttä. Ja mitä tulee lapsellisiin/lapsettomiin, arvostan molemmin puolista kohteliaisuutta. Itse en lapsettomana missään nimessä halua tulla kutsutuksi lastenkutsuille ja kun tapaan lapsellisia ystäviä, näemme ilman lapsia ja tämä on sanaton sopimus puolin ja toisin. Jos taas äiti-ihmisellä on paljon huolta lapsistaan, niin toki ystävänä häntä kuuntelen, mutta suhteessa on paljon muutakin ja yhdessä jaettuja asioita. Jos lapsellinen ei halua tai pysty muusta kuin lapsistaan puhumaan, niin sitten annamme tilaa toisillemme ja ehkäpä emme sitten tapaa muutamiin vuosiinkaan. Parasta ystävyydessä on juurikin sen vapaus-elementti suhteessa perhesuhteisiin, jotka ovat paljon mutkikkaampia.
”Itse en lapsettomana missään nimessä halua tulla kutsutuksi lastenkutsuille”
No huh huh. Järkyttävää!
Et missään nimessä halua tulla kutsutuksi ystäväsi elämän tärkeimmän ihmisen juhlaan! 😳 Että vain aikuisten juhliin on OK kutsua, lasta on ok sorsia, hänelle ei voi näyttäytyä ja paras jos hänestä ei puhutakaan😂😱. Kyllä täytyy todeta että pimeitä on monenlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tätä aikuisten harjoittamaa kiusaamista aina kaunistellaan. Aivan helevtin törkeää käytöstä!
Somesta usein näen, että oma ystäväni, naapurini tapaavat, mutta koskaan eivät näille lounailleen kutsu minua.
En ole sanonut suoraan heille että V mitä paskaa! Epähienoa, huonokäytöksistä touhua.
Meillä asui rivari yhtiössä perheitä joilla samanikäisiä lapsia. Hiekkalaatikolla juteltiin läpi kesän. Sitten eräänä päivänä yksi näistä äideistä tuli innostuneena mun ovelle, ja sanoi että " hei, me ollaan Sadun (toinen pihan äideistä) kanssa lähdössä illalla tuohon lähiterassille! Onko sulla illalla vapaata? " Ilahduin ja sanoi että kuulostaa tosi kivalta, että ei ole mitään. "no mä tuon tuon meidän tytön sitten teille hoitoon kun mies haluaa nukkua, että sopiiko jos tuon tuossa 18 aikaan ja me tullaan sitten kun tullaan Sadun kanssa, herätä mies jos ette jaksa pitää tyttöä koko iltaa"
Ei jumalauta mitä tolloja 😂
Kai laitoit samantien kämpän myytiin?
Jos yhtään lohduttaa, meillläkin on lähiseudulla samanlainen ”Satu” joka järjestää skumppakerhon juhlia ja mitä lienee pihajuhlia melkeinpä meidän pihassa, mutta meitä ei kutsuta 😂
Meillä on saman ikäiset lapset. Lisäksi kaveriperheellä on vuoden vanhempi lapsi.
Meidän lasta ei kutsuta leikkimään, ei kutsuttu tämän vanhemman lapsen synttäreille mukaan. Ymmärrettiin, seliteltiin itselle että lapsi on kuitenkin vuoden vanhempi.
Ajateltiin itse olla fiksumpia ja kutsuttiin heidät koko perhe.
Emme löydä mitään järkevää selitystä, miksi lapsemme ja meidät jätetään ulkopuolelle. 🥺
Hän ei tullut mustasukkaiseksi sinusta, vaan sinulle miehestään. Käännät kielivirheilläsi jutun aivan päälaelleen vai sinullako suhde on tuon kummilapsen äidin kanssa?