Te, jotka nukutettu-miltä tuntui?

Minut on nukutettu kuuteen kertaan. Joinain kertoina on välillä hetkeksi taju tullut, kun on siirrelty, mutta operaatioista ei ole mitään mielikuvaa. Silloin kun olen havahtunut ja lääkettä on ilmeisesti lisätty, olen vielä hetken sen jälkeen kun ovat todenneet, että minulta on taju pois kuullut ja rekisteröinyt puhetta. Herätessäni olen ollut aivan muissa maailmoissa höpötellen mitä sattuu. Olen ymmärtänyt, että siirtelyn tai pesujen aikana anestesiaa ei välttämättä pidetä niin syvänä kuin itse operaatiossa.

ihan täydellinen blackout, ei kerinnyt oikein edes tajuta mitään. Heräämössä huvitin muita - olin palannut muutama päivä ennen leikkausta ulkomailta ja jostain syystä luulin olevani siellä sairaalassa. Vastasin hoitajan kyselyyn vieraalla kielellä ja sitten aloin innoissani kehua, että wau, osaat puhua tosi hyvin suomea ja vielä täällä. Kehuin osaston siisteyttä ym. vuolaasti. Leikkaus jouduttiin uusimaan ja toisella kertaa herätessä kaikki kivut oli lopulta pois ja olin ihan hysteerisen iloinen. Rakastin kaikkia, kehuin kaikki hoitajista lääkäreihin ja ylistin suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää. Kovasti kaikkia hymyilytti avautumiseni ;)

Piti laskea kymmenestä alaspäin ja ajattelin, että onpa huono aine kun ei vaikuta mitään, yritin laskea oikein hitaasti... en tiedä mihin lukuun asti ehdin. Filmi vain katkesi ja seuraavaksi heräsin eri huoneessa. Mitään unia en nähnyt. Minut on nukutettu kahdesti ja näiden välillä oli kymmenisen vuotta. Eka kerralla oksetti herättyäni, toisella ei. En tiedä oliko sitten toisella kerralla sama vai eri nukutusaine, koska kokemus oli täysin samanlainen, pahoinvointia lukuun ottamatta.

Suoneen laitettiin nukutusaine, ja tuntui epämiellyttävältä väkisin simahtaa koska olin tilanteessa ihan paniikissa. Katselin hädissäni kirurgia, kaikki kävi niin nopeasti että minut itkevänä vain saatettiin lääkärin ja anestesialääkärin keskelle. Hetkessä kuitenkin oli taju pois, eikä herääminenkään ollut epämiellyttävää, vaan olin pian tolkuissani taas. Pahoinvointilääkettä sain maksimit ja hyvin meni lopulta :) En enää pelkäisi anestesiaa.

Tilanne teki kaikesta pelottavaa ja epämukavaa. Tosin mietin että tuntuuko murkkyruiskeeseen tai eutanasiaan kuolevista samalta kun anestesiaan vaipuminen. Tai lemmikistä kun saa viimeisen piikin. Ehkä siksikin anestesia oli pelottava mielessäni.

Up

Nukutuksessa on aina riskinsä, koska anestesia-lääkkeet lamaavat oman hengityksen osittain tai kokonaan. Hengitystiet pidetään auki intubaatioputkella tai larynx-maskilla ja niiden asettamisessa ja pois ottamisessa on omat haasteensa. Yleensä nukutus aloitetaan suonen kautta annettavalla lääkkeellä ja ylläpidetään hengitettävällä anestesiakaasulla. Piikkikammoisia ja lapsia voidaan nukuttaa myös maskin kautta hengitettävällä anestesiakaasulla. Anestesian aikana annettaville lääkkeille voi myös olla allerginen ja reaktiot voivat olla rajuja.

Useimmat leikkaussaleissa työskentelevät välttelevät nukutusta, jos vain mahdollista, koska siinä on niin paljon riskejä puudutusanestesioihin verrattuna. Aina toimenpiteitä ei kuitenkaan voida tehdä ilman nukutusta. Nukutuksesta johtuvia vaaratilanteita on kuitenkin äärimmäisen harvoin, joten sitä on turha pelätä.

Maski naamalle, tuntui siltä että rintakehä painuu kasaan ja sit olikii jo vintti pimeenä

Tunsin kun kylmää menee suonessa ja sitten odottelin että miksei mitään tapahdu. Juuri ennenkun meni vintti pimeeks tuntu niinkun piano olis pudonnu rinnalle. Jäi vähän pelottava fiilis nukutuksesta. En muista nähneeni mitään "unia".

Ei tuntunut miltään. Tipahdin täysin ja heräsin viikon päästä teholta. Monta päivää kesti tajuta mitä on tapahtunut.

Tippua poltteli kädessä tosi paljon ja kirveli kun nukutusaine laitettiin, sitten tuli ihan jäätävän hyvä ja levollinen olo ihan sekunniksi ennenkuin taju pois. Herätessä todella sekaisin ja näkökenttä sumea, jano todella kova mutta ei saanut juoda koska halusivat välttää vessahätää ettei tarvitsisi katetroida.
Nukahtamisesta vain positiiviset muistot, se tunne kun sippaa oli todella nautinnollinen.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 00:28"]Voiko nukutuksen aikana vahingossa herätä? Mietin että korjauttaisin hampaani kerralla kuntoon nukutuksessa, mutta pahin painajaiseni on että heräisin kesken kaiken, tuntisin sen kaiken kivun, enkä voisi jostain syystä ilmaista olevani hereillä!

Entä onko nukuttaminen vaarallista?
[/quote]

Hampaita ei voi kaikkia kerralla hoitaa eikä juurikaan normaaleita ihmisiä hammashoidon takia nukuteta.

Ei se nukutus mutta se helvetillinen narkoosikrapula :S

Oksettaa ja heikottaa sekä sen lisäksi pitää raakkua karhealla kurkulla oksennusastiaa...

Ekalla kerralla käskettiin laskeen kympistä alaspäin ääneen, tunsin kun käsivartta alkoi nouseen ylöspäin kylmä, en muista mihin asti edes laskin kun vintti oli jo pimeenä.

Tokalla kerralla lääkäri toivotti mulle hyvää yötä, vastasin vaa että öitä, sitten tunsin hirveetä kirvelyä naamassa ja sanoin että naamaa kirvelee ja sit oli taas taju kankaalla.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 17:28"]Tippua poltteli kädessä tosi paljon ja kirveli kun nukutusaine laitettiin, sitten tuli ihan jäätävän hyvä ja levollinen olo ihan sekunniksi ennenkuin taju pois. Herätessä todella sekaisin ja näkökenttä sumea, jano todella kova mutta ei saanut juoda koska halusivat välttää vessahätää ettei tarvitsisi katetroida.
Nukahtamisesta vain positiiviset muistot, se tunne kun sippaa oli todella nautinnollinen.
[/quote]

Hah, mulla oli kauhee vessahätä kun heräsin mutta ei kyllä katetroitu, käskettiin pidätellä se 4h mitä olin siellä.

Tuntui siltä, että tummat esiriput vedettiin silmien eteen, ja sitten oli taju pois. Kesti ehkä sekunnin tai kaksi. Se oli aivan ihanaa! Kunpa joka ilta saisi nukahtaa niin, eikä tarvitsisi pyöriskellä sängyssä. 

Silmät vaan painui väkisin kiinni, ei oikein väsyttänyt mutta jotenkin vaan meni taju. Ennen nukahtamista suussani/hengityksessäni alkoi maistumaan ja haisemaan jotenkin tosi oudolta (ei ollut maskia, eikä mitään annettu suun kautta), johtui varmaan pistoksesta? Herääminen oli kauheaa kun ensimmäinen reaktioni oli, etten saa happea, koska kurkussani oli letku. Kun hoitajat huomasi että olin hereillä, he ottivat hengitysletkun pois ja pystyin taas itse hengittämään. Ei ollut huono olo eikä väsyttänyt periaatteessa mutta silmät ei yksinkertaisesti pysyneet auki. Joskus n. 12h tunnin päästä nukutuksesta olin taas melko normaalipirteä.