Mitä tehdä, kun oma mies käyttäytyy moukkamaisesti?

Miehen käytös tosiaan loukkaa minua todella paljon ja itsetuntoni alkaa olla täysin murskana. Toisaalta enää hän ei voi mua edes samaan tapaan nujertaa, sillä olen jo niin nujerrettu valmiiksi. Olen alkanut jo itsekin ajatella, että mies on noissa loukkauksissaan oikeassa, joten en jaksa edes puolustaa itseäni ja pullikoida vastaan. Mun on silti pakko erota, sillä pelkään, että lapsen kasvaessa mies alkaa kohdistaa ilkeyttään myös lapseen, ja haluan, että lapselle kehittyy hyvä itsetunto ja että hän saa elää onnellisessa ja tasapainoisessa kodissa. Tietyt sukulaiseni pitävät minua varmaan luuserina sitten, kun ilmoitan erosta, sillä he eivät tiedä tilanteestani mitään, mutta ei voi mitään.

Onko tuo käytös alkanut vasta lapsen synnyttyä vai miksi olet perustanut perheen tuollaisen miehen kanssa? Ei kai sitä muuta voi kuin olla välittämättä, jos välttämättä haluaa tuollaisen miehen kanssa olla. Ei toista voi muuttaa. 

Yyyh. Moukka tosiaan!

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 20:47"]Hän esimerkiksi heittelee roskia pihamaalle käydessään vanhempiensa luona kylässä. Hän ei vain "jaksa" laittaa niitä roskikseen, joten heittää maahan etupihalle muovikääreitä tai pahvisia kahvikuppeja. Sama toistuu kotona kaupungissa, jossa heittelee autosta roskia pihalle. Kun huomautan asiasta, hän vain naurahtaa. Kun käymme sukulaisteni luona kylässä, hän heti ensimmäisenä ahnehtii pöytään syömään ja haukkuu minua sukulaisilleni (esim. laiskaksi kotitöiden tekijäksi tai neuroottiseksi yms.). Joskus ravintolassa tai laivassa buffetissa hän ahmii ja sikailee ruoilla sekä hörppii äänekkäästi ja puhuu ruoka suussa niin, että ruokapaloja joskus lentää suusta.

Kun olin raskaana, hän ei lähes ikinä auttanut taakkojen kantamisessa, vaan sain itse kantaa ne painavimmat ruokakassit tai muut kantamukset. Hän itse saattoi kävellä parinkymmenen metrin päässä edelläni ja hoputtaa mua tulemaan, kun "hidastelin" liikaa. Synnytyksen jälkeen hän haukkuu venähtänyttä mahaani melkein päivittäin "pelottavan näköiseksi" ja kuvottavaksi. Kun joskus käytin silmälaseja, niin nekin ovat hänen mielestään nolot ja "pelottavat" (huom. hän on itse melkein nelikymppinen, korkeakoulutettu mies vastuullisessa ammatissa). Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kysymys kuuluu, että onko mitään tehtävissä (ihan oikeasti)? Olen huomauttanut, ehkä nalkuttanutkin ja selittänyt asioita juurta jaksaen, mutta vihjaus tai suora sanominenkaan ei ole mennyt perille.
[/quote]

Siis mies on aikuinen ja vastuullisessa ammatissa, koulutettu ja käyttäytyy noin?? Ennen kuin luin tuon kohdan ajattelin kyseessä olevan parikymppinen lippalakkijannu, jonka ei ole eläissään tarvinut huolehtia muusta kuin omasta navastaan play stationilla pelaamisen ohessa. Herää kysymys minkä ihmeen takia olet mennyt lisääntymään tällaisen kultakimpaleen kanssa?!?

Ei 40-vuotiasta enää miksikään muuteta. Joko kärsit tai lähdet kävelemään suhteesta.

Kiva, että olet kultakimpaleen päästänyt lisääntymään! Oikeasti, mikä sinua vaivaa? Oletko niin heikkotasoinen itse vai etkö osaa olla yksin, että tuo suhde ja siihen lapsenteko tuntuu hyvältä idealta?

Älä hyväksy tuollaista käytöstä. Kunnollisia, hyviä miehiä kun on myös olemassa. Terveisin moukasta eronnut ja unelmamiehen löytänyt

5 ja 6 eri ihmiset, vaikka molemmat tämän jalometallin samoin tunnistivatkin... -5

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:44"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 20:47"]Hän esimerkiksi heittelee roskia pihamaalle käydessään vanhempiensa luona kylässä. Hän ei vain "jaksa" laittaa niitä roskikseen, joten heittää maahan etupihalle muovikääreitä tai pahvisia kahvikuppeja. Sama toistuu kotona kaupungissa, jossa heittelee autosta roskia pihalle. Kun huomautan asiasta, hän vain naurahtaa. Kun käymme sukulaisteni luona kylässä, hän heti ensimmäisenä ahnehtii pöytään syömään ja haukkuu minua sukulaisilleni (esim. laiskaksi kotitöiden tekijäksi tai neuroottiseksi yms.). Joskus ravintolassa tai laivassa buffetissa hän ahmii ja sikailee ruoilla sekä hörppii äänekkäästi ja puhuu ruoka suussa niin, että ruokapaloja joskus lentää suusta. Kun olin raskaana, hän ei lähes ikinä auttanut taakkojen kantamisessa, vaan sain itse kantaa ne painavimmat ruokakassit tai muut kantamukset. Hän itse saattoi kävellä parinkymmenen metrin päässä edelläni ja hoputtaa mua tulemaan, kun "hidastelin" liikaa. Synnytyksen jälkeen hän haukkuu venähtänyttä mahaani melkein päivittäin "pelottavan näköiseksi" ja kuvottavaksi. Kun joskus käytin silmälaseja, niin nekin ovat hänen mielestään nolot ja "pelottavat" (huom. hän on itse melkein nelikymppinen, korkeakoulutettu mies vastuullisessa ammatissa). Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kysymys kuuluu, että onko mitään tehtävissä (ihan oikeasti)? Olen huomauttanut, ehkä nalkuttanutkin ja selittänyt asioita juurta jaksaen, mutta vihjaus tai suora sanominenkaan ei ole mennyt perille. [/quote] Siis mies on aikuinen ja vastuullisessa ammatissa, koulutettu ja käyttäytyy noin?? Ennen kuin luin tuon kohdan ajattelin kyseessä olevan parikymppinen lippalakkijannu, jonka ei ole eläissään tarvinut huolehtia muusta kuin omasta navastaan play stationilla pelaamisen ohessa. Herää kysymys minkä ihmeen takia olet mennyt lisääntymään tällaisen kultakimpaleen kanssa?!? Ei 40-vuotiasta enää miksikään muuteta. Joko kärsit tai lähdet kävelemään suhteesta.

[/quote]

Mies tosiaan osasi aluksi teeskennellä ja peitellä todellista minäänsä. Arviosi osui muuten harvinaisen oikeaan, sillä iästään ja koulutuksestaan yms. huolimatta hänen "perusasunsa" vapaa-ajalla on verkkarit ja lippalakki. Ja hän käyttää valtaosan vapaa-ajastaan pelikonsolien ääressä. Hän on kuin sellainen ylikasvanut karvanoppa-Corollalla ajeleva maaseutupitäjän lippalakkijonne - ainakin vapaa-ajallaan.

Et voi muuttaa miestä, koska käytös juontaa ilkeästä luonteesta ja vähäisistä älynlahjoista. Voit vain pelastaa itsesi eroamalla. Tiedän sen olevan vaikeaa koska minullakin on kokemusta vastaavasta "kultakimpaleeesta".