Feissari tuli kysymään että kiinnostaako minua auttaa yksinäisiä

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 15:38"][quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 15:35"]

Vähän ymmärtämystä feissareillekin. Opiskelijatyttöni haki kymmeniä kesätyöpaikkoja, mutta tämä (tosin toisen järjestön) oli ainoa kesätyö, jonka hän sai. Pakko yrittää parhaansa sitten siinä, kun muuta työtä ei löytynyt.

[/quote]Ei feissarit saa mitään palkkaa, kunhan häiritsevät ihmisiä maailmanparannus höpinöillään. Yleisesti ottaen niitä pidetäänkin sekopäinä, hörhöinä, rasittavina ihoon liimautuvina paskiaisina.
[/quote]

Kyllä monet järjestöt palkkaavat ihmisiä feissaamaan ihan kuten mihin tahansa muuhun työhön.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 00:03"]

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:55"][quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:47"] [quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:44"]Kenen luona olet alkanut käydä, ap? Sinä olet yksinäinen, mutta moni vanhus on ollut vuosikausia ilman läheisiä. [/quote] Keitä kaikkia sinä olet alkanut pyytää erilaisiin tapahtumiin? Milloin viimeeksi olet soittanut tutuillesi? - ei Ap [/quote] Satunnaisia kadulla käveleviä ihmisiä on vähän hankala pyytää tapahtumiin (jos nyt ylipäärään on mitään tapahtumia). Niin ja mille ihmeen tutuille? Onko minulla sellaisiakin? T: eräs yksinäinen [/quote] Viittasin kommentoijaan, jonka mielestä ap:n pitäisi olla aktiivinen vanhuksia kohtaan.

[/quote]Onhan se toisaalta niinkin että itsekin saa kun jotain antaa. Oma yksinäisyys lievittyy kun antaa aikaansa ja seuraansa jollekulle toiselle. Se kai monelle vapaaehtoistyötä tekevälle on motivaattorina, siitä oikeasti kokee saavansa itse jopa enemmän kuin mitä antaa.

Älkää ap tai kukaan muukaan väärinymmärtäkö että ap:n pitäisi ryhtyä vapaaehtoistoimintaan, totan vain että jollekulle joka kokee että häneltä puuttuu jotain se voikin olla vastaus puutteeseen.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 15:43"]

Sivistäkää mua. Mikä on feissari? Joku, joka tulee nykimään kadulla takinhihasta ja tyrkyttää jotakin? Mistä tuo feissari-sana tulee?

t. maalainen

[/quote]

Feissari on face-to-face-markkinoija, yleensä varojen kerääjä. Pyörivät kaupungilla vilkkailla paikoilla etsimässä kuukausilahjoittajia järjestöille kuten Greenpeace, Amnesty, Unicef yms. 

ap

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 15:40"]

En mielestäni erityisesti haukkunut feissareita. Toin vain esille kummallisen tilanteen joka minulle tänään sattui. Ikävää jos kritisoin tytärtäsi. 

ap

[/quote]

En nyt varsinaisesti kokenut, että olisit kritisoinut tytärtäni. Mutta kun ihmisillä on yleisesti aika negatiivinen kuva feissareista, niin halusin tuoda esiin sen, että moni feissari tekisi mielellään jotain muuta työtä, mutta ei ole sellaista saanut.

8

Ei ne saakaan mitään muuta töitä, ei ne piä sitä ihmisten häiritsemistä työnä vaan velvvollisuutena. Saadut rahat ne käyttää huumeisiin.

Minua häiritsee se että ketjun feissarin esittelemä asia on leimattu irvokkaaksi ja toimimattomaksi vaikka kukaan ei edes tiedä mitä se olisi ollut :O

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 00:13"][quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 00:03"]

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:55"][quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:47"] [quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:44"]Kenen luona olet alkanut käydä, ap? Sinä olet yksinäinen, mutta moni vanhus on ollut vuosikausia ilman läheisiä. [/quote] Keitä kaikkia sinä olet alkanut pyytää erilaisiin tapahtumiin? Milloin viimeeksi olet soittanut tutuillesi? - ei Ap [/quote] Satunnaisia kadulla käveleviä ihmisiä on vähän hankala pyytää tapahtumiin (jos nyt ylipäärään on mitään tapahtumia). Niin ja mille ihmeen tutuille? Onko minulla sellaisiakin? T: eräs yksinäinen [/quote] Viittasin kommentoijaan, jonka mielestä ap:n pitäisi olla aktiivinen vanhuksia kohtaan.

[/quote]Onhan se toisaalta niinkin että itsekin saa kun jotain antaa. Oma yksinäisyys lievittyy kun antaa aikaansa ja seuraansa jollekulle toiselle. Se kai monelle vapaaehtoistyötä tekevälle on motivaattorina, siitä oikeasti kokee saavansa itse jopa enemmän kuin mitä antaa.

Älkää ap tai kukaan muukaan väärinymmärtäkö että ap:n pitäisi ryhtyä vapaaehtoistoimintaan, totan vain että jollekulle joka kokee että häneltä puuttuu jotain se voikin olla vastaus puutteeseen.
[/quote]

Olen itse kovinkin auttavainen ja juurikin käynyt auttamassa samassa taloyhtiössä asuvaa eläkkeellä olevaa rouvaa. Minua pyydetään muutenkin usein kaikenlaisiin talkoohenkisiin tapahtumiin. Jostain kumman syystä olen myös ollut se, joka on vastannut töissä tiimin virkistystapahtumista.

Pointtini siis on, että mahdollisesti muutkin yksinäiset ovat juuri heitä, jotka muutenkin kantavat huolta muista. Sen sijaan olisi mukavaa saada seuraa leffaan, kahville tai vaikka vain jutella jonkun kanssa oikeasti.

Tiedän, että paljon on kiinni itsestäkin, mutta vapaaehtoistyö ei ole tässä ratkaisu, kun kaipaa tilanteita, joissa olisi arvokas ilman velvollisuuksiakin.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 15:21"]

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 15:15"]

Ne opetetaan ottamaan kontakti kysymällä "kiinnostaako luonnonsuojelu/ihmisoikeudet" jne, harva kai kehtaa sanoa että ei kiinnosta ja niinpä he pääsevät esittelemään asiaansa.

Usein vastaan että kiinnostaa kyllä mutta nyt on kiire.

[/quote]

Minä sanoin että ei kiinnosta. Tuntuu jotenkin irvokkaalta että kerätään rahaa yksinäisyyden poistamiseen kun se ei ole raha-asia.

ap

[/quote]

Paitsi jos yksinäinen ihminen sattuu olemaan rikas. Silloin myötätuntoa sataa ovista ja ikkunoista yksinäisen kuoltua. Perintö tottakai kiinnostaa niitä joilla siihen on edes pienenpieni mahdollisuus. Esim. Howard Hughes kuoli yksinäisenä.

"juu, ei kiitos. en lähde kadulta mukaan mihinkään".
lähinnä siksi koska haluan tutkia kerääjän.
http://www.npr.org/2015/06/03/411524156/in-search-of-the-red-cross-500-million-in-haiti-relief
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288508413965.html

lahjoitan suoraan vain näille http://www.msf.org/

-m35

Asian vierestä, mutta sanon nyt kumminkin. Minä olen aidosti yksinäinen ja vapaaehtoistyöntekijä muutamalle  vanhukselle. Käyn siis tapaamassa ja ulkoilen ym. kanssaan. Sitten tulen tyhjään kotiini, jossa kukaan ei vieraile. Yksin käyn kävelemässä iltaisin. Noilla vanhuksilla on sukulaisia ja kotiavustaja käy. Minä elän elämääni täysin yksin, minun on pakko esittää vahvaa ja iloista. Enhän voi itkeä noille yksinäisille (!) vanhuksillekaan elämäni ankeutta. Esim. mistään seurakunnista on turha kuvitella saavansa vilpitöntä ystävää, kokemusta on. Ja jotain maksettua seuranpitäjää en kaipaa.  Antakaa mulle ne rahat, niin voin ostaa vähän onnea esim. matkustamalla.

51: olen ollut vuosia todella yksinäinen. Olen juuri tuollainen jonka puoleen kaikki kääntyvät kun tarvitsevat kuuntelevaa korvaa, lohdutuksen sanoja, lastenhoitoapua, töissä just se joka keksi parhaimmat ideat joka tapahyumaan ja sai järjestää vaikka mitä jne mutta elokuviin yms lähdettiin aina jonkun muun kuin minun kanssani vaikka olisin suoraan ja monesti kertonut mitä kaipaan ja tarvitsen. Nuorempana olin hyvinkin suosittu ja haluttua seuraa, mutta sitten elämä koetteli rajuilla tavoilla ja pitkän aikaa, en varmasti ollut helppoa seuraa kun olin surullinen ja "raskas". Vuosien varrella pari kertaa epätoivoissani sorruin ihmiseen josta huomasin kyllä ettei hyvä seuraa mutta ystävänkaipuussani en välittänyt ja katastrofaalisestihan ne suhteet päättyivät.

Mutta nyt viimeisen vuoden aikana vaikka en ole yrittänyt mitään (enää) olen saanut muutaman uuden ystävän ja muutama menneisyydestä on tullut takaisin elämääni. Olen tasapainoinen enkä mieti muita ihmisiä ja omaa yksinäisyyttäni kuten ennen vaikka edelleen saattaa mennä viikkoja/kuukausia etten näe ketään.

Sekavan kirjoitukseni pointti on että joskus kipeät ja katkerat yksinäiset ajat tarvitaan jotta kasvaa/eheytyy/voimistuu sisäisesti ja pystyy terveisiin ihmissuhteisiin.

Ehkä jostain sellaisesta voisi olla sinunkin kohdallasi kyse?

Feissarit ja kerjäläiset ovat ahdistavia. Miksi he ovat vieläkin tuolla? Paapomista?

Kuulin, kun yksi pyydysti ihmisiä sanomalla, että mulla olis tärkeää asiaa. Ärsyttävää, kun se sitten esitteli jotain amnestyä tms.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 15:21"][quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 15:15"]

Ne opetetaan ottamaan kontakti kysymällä "kiinnostaako luonnonsuojelu/ihmisoikeudet" jne, harva kai kehtaa sanoa että ei kiinnosta ja niinpä he pääsevät esittelemään asiaansa.

Usein vastaan että kiinnostaa kyllä mutta nyt on kiire.

[/quote]

Minä sanoin että ei kiinnosta. Tuntuu jotenkin irvokkaalta että kerätään rahaa yksinäisyyden poistamiseen kun se ei ole raha-asia.

ap
[/quote]

Niinpä.

Mitenköhän olivat ajatelleet poistaa yksinäisyyden rahalla? Voisinko pyytää jonkun palkatun seuralaisen juttelemaan kanssani tai lähtemään kanssani vaikka leffaan? Vai opettaisivatko jotain ihmissuhdetaitoja meille yksinäisille?

Sinänsä itsestäkin aika hupaisaa, että yksinäisenä rahoittaisin jotain järjestöä.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 00:41"]

Kuulin, kun yksi pyydysti ihmisiä sanomalla, että mulla olis tärkeää asiaa. Ärsyttävää, kun se sitten esitteli jotain amnestyä tms.

[/quote]Niistähän näkee että ovat feissareita kun on liivit ja kansiot vai mitkä minifläpit ovatkaan, et kai kuka tahansa tajuaa mistä on kyse vaikka noin aloittaisikin.

Onhan feissarit usein ärsyttäviä mut kuten todettu, pakkotyö se heillekin taitaa olla eikä sitä helpota ikävä asenne heitä kohtaan.

Viimeksi kun tällainen feissari esitteli minulle jotain talvella, hymyilin ja ehdotin hänelle epäsuorasti kahvitreffejä. Toivon lisää lähestymisiä naisfeissareilta, jotta voin kutsua heidät kaikki treffeille.

-Mies 29v + 1v-

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 00:40"]51: olen ollut vuosia todella yksinäinen. Olen juuri tuollainen jonka puoleen kaikki kääntyvät kun tarvitsevat kuuntelevaa korvaa, lohdutuksen sanoja, lastenhoitoapua, töissä just se joka keksi parhaimmat ideat joka tapahyumaan ja sai järjestää vaikka mitä jne mutta elokuviin yms lähdettiin aina jonkun muun kuin minun kanssani vaikka olisin suoraan ja monesti kertonut mitä kaipaan ja tarvitsen. Nuorempana olin hyvinkin suosittu ja haluttua seuraa, mutta sitten elämä koetteli rajuilla tavoilla ja pitkän aikaa, en varmasti ollut helppoa seuraa kun olin surullinen ja "raskas". Vuosien varrella pari kertaa epätoivoissani sorruin ihmiseen josta huomasin kyllä ettei hyvä seuraa mutta ystävänkaipuussani en välittänyt ja katastrofaalisestihan ne suhteet päättyivät.

Mutta nyt viimeisen vuoden aikana vaikka en ole yrittänyt mitään (enää) olen saanut muutaman uuden ystävän ja muutama menneisyydestä on tullut takaisin elämääni. Olen tasapainoinen enkä mieti muita ihmisiä ja omaa yksinäisyyttäni kuten ennen vaikka edelleen saattaa mennä viikkoja/kuukausia etten näe ketään.

Sekavan kirjoitukseni pointti on että joskus kipeät ja katkerat yksinäiset ajat tarvitaan jotta kasvaa/eheytyy/voimistuu sisäisesti ja pystyy terveisiin ihmissuhteisiin.

Ehkä jostain sellaisesta voisi olla sinunkin kohdallasi kyse?
[/quote]

Kiitos tsemppaavasta kommentistasi, juuri noin olen kokenut!

Olen tosiaan vetänyt puoleeni enimmäkseen niitä hyötyjiä ja tuttua on se, kun tuttava ottaa yhteyttä vain tarvitessaan lasten- tai koiranhoitoapua. Sen sijaan on "kiireinen", kun pyydän seurakseni leffaan syntymäpäivänäni... Joten olen viettänyt syntymäpäiväni yksin, vaikka olen kantanut näiden samaisten tuttavien lapsille lahjoja tai auttanut muutoissaan.

Toki ymmärrän, että vastuu elämästäni on myös minulla. Viime aikoina olenkin alkanut kieltäytyä näistä hyötymispyynnöistä, mikäli en ole saanut mitään vastavuoroisuutta.

-51-

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 00:26"][quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 15:21"]

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 15:15"]

Ne opetetaan ottamaan kontakti kysymällä "kiinnostaako luonnonsuojelu/ihmisoikeudet" jne, harva kai kehtaa sanoa että ei kiinnosta ja niinpä he pääsevät esittelemään asiaansa.

Usein vastaan että kiinnostaa kyllä mutta nyt on kiire.

[/quote]

Minä sanoin että ei kiinnosta. Tuntuu jotenkin irvokkaalta että kerätään rahaa yksinäisyyden poistamiseen kun se ei ole raha-asia.

ap

[/quote]

Paitsi jos yksinäinen ihminen sattuu olemaan rikas. Silloin myötätuntoa sataa ovista ja ikkunoista yksinäisen kuoltua. Perintö tottakai kiinnostaa niitä joilla siihen on edes pienenpieni mahdollisuus. Esim. Howard Hughes kuoli yksinäisenä.
[/quote]

Niin totta.

Hupaisaa, että sisareni on ottanut puheeksi omaisuuteni ja vitsillä sanonut, että testamenttaisin omaisuuteni hänen lapsilleen.

Elän sinkkuna, mutta ei ole ollut ajatuksena testamentata omaisuuttani hänen lapsilleen. Toki noutaja voi tulla milloin vain, mutta nyt nelikymppisenä olen ajatellut käyttää rahani tarkalleen itseeni.