Lue keskustelun säännöt.
"Aidot ihmiset, oikeaa elämää nähneet" - täh?
06.06.2015 |
Olen useammankin kerran huomannut monella ihmisellä olevan kummallinen ajatusmalli; kun joltakulta on hieman elämänhallinta kateissa, alkoa kuluu ja kaikenlaista ankeaa, niin hän on tämän vuoksi "aito ihminen" ja nähnyt "oikeaa elämää". Mitä tavallista elämää elävät sitten on, epäaitojako ja he eivät tiedä oikeasta elämästä mitään?
Mistä ihmeestä tällainen ajatus edes tulee?
Kommentit (25)
Kommentoija 22 on myös 18 jos joku vielä epäilee että mielestäni "elämäntaiteilijaksi" heittäytyminen on sisäistä kasvua ja valaistumista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta huomaan tuon ihan normaali elämässäkin. Ne joille ei ole tapahtunut elämässä mitään vastoinkäymisiä, ovat todella ahdasmielisiä ja mustavalkoisia. Mieluummin vietän aikasni ihmisten kanssa jotka ovat nähneet niitä kolhujakin. Enkä puhu nyt mistään juopoista.
Esimerkkeinä ihminen joka on onnellisesti(?) naimisissa ei voi ymmärtää ihmisiä jotka eroavat. Tai joka ei ole kokenur itse tai lähipiirissä masennusta, vähättelee tätä sairautta. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka!
24: harva osaa olla empaattinen jos ei itse ole kokenut jotain vastaavaa. Sellaisiakin ihmisiä on jotka osaavat asettua toisen asemaan vaikka itsellä olisi asiat hyvin.
Jotkut pehmenevät ajan myötä, toiset eivät. Sitä(kin) tarkoitin sanoessani että kriisissä on aina mahdollisuus kasvuun mutta se ei ole mikään itsestäänselvyys.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 14:58"]
Mutta huomaan tuon ihan normaali elämässäkin. Ne joille ei ole tapahtunut elämässä mitään vastoinkäymisiä, ovat todella ahdasmielisiä ja mustavalkoisia. Mieluummin vietän aikasni ihmisten kanssa jotka ovat nähneet niitä kolhujakin. Enkä puhu nyt mistään juopoista. Esimerkkeinä ihminen joka on onnellisesti(?) naimisissa ei voi ymmärtää ihmisiä jotka eroavat. Tai joka ei ole kokenur itse tai lähipiirissä masennusta, vähättelee tätä sairautta. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka!
[/quote]
Olen eri mieltä kanssasi. Minulla on ollut elämässä monia vastoinkäymisiä ja se on mielestäni tärkein syy miksi minusta on tullut tietyllä tapaa aika mustavalkoinen. Nuorempana olin kaikkea ja kaikkia ymmärtävä maailmanhalaaja... Olin valmis loputtomiin taputtelemaan lohduttavasti ja ymmärtämään aina. Voi voi kun elämä on potkinut päähän niin surku...
Nyt vanhempana kolhuja nähneenä ja kokeneena olen huomannut että suurin osa ihmisistä ihan itse tekee päätökset joilla elämä menee alamäkeä. Tehdään lisää huonoja päätöksiä joiden vuoksi menee entistä huonommin. Ja syy on aina kaikissa muissa tai yhteiskunnassa tms, kun todellinen syy löytyy sieltä peilistä.
Tästä rajaan tietysti pois sairaudet. Masennus tai syöpä tulee jos on tullakseen ja niillä mennään. Mutta väitän että 98% näistä elämänkoululaisista on jotain ihan muuta kuin syöpä- tai masennuspotilaita.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 14:37"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 14:27"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 14:17"]
No jos sun mieli on järkkynyt jostain syystä pahasti niin kyllä ajattelet sen jälkeen erilailla monesta asiasta tämän jälkeen. Kasvat siis ihmisenä.
[/quote]Kaikki eivät kasva vaikka mitä tapahtuisi. Mahdollisuus kasvuun kriiseissä aina on mutta mikään selviö ei ole että niin käy.
[/quote]
Ja tämä kasvuko siis edellyttää alkoholin runsasta käyttöä ja yleistä hälläväliä-asennetta?
[/quote]Enhän minä niin sanonut. Vaan ihan päinvastoin.