Jos parisuhteessa oleva nainen lihoo...

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 21:31"]Kun joku päivä kohtaat oikean rakkauden, ihmettelet, miten olet voinut olla tuollaisen pikkusieluisen mitättömyyden kanssa päivääkään. 
[/quote]

En oikein usko, että oikeaa (miehen ja naisen välistä) rakkautta on minua varten olemassa, joten olen ajatellut, että jos tästä suhteesta lähden, en uutta enää etsi. Tiedän pärjääväni yksinkin. Ehkä jopa paremmin, kun ei ole stressiä toisen miellyttämisestä. Ja sen rakkauden, joka minulla on annettavana, voin antaa perheelleni, ystävilleni ja toivottavasti jotakin kautta myös vieraille, apua tarvitseville ihmisille. AP

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 11:31"]

Mä varmaan piruillessaan jättäisin ja sitten laihduttaisin. Ei hyvä parisuhde ole kiinni kymmenestä kilosta. Miehen pitäisi tukea sinua, eikä alistaa tuolla tavalla.

[/quote]

Minä laihduttaisin ensin, sitten vasta lemppaisin.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 12:36"]Kyllä se niin on, että stressit yms "syyt" on vain tekosyitä. Ihminen ei liho jos ei syö liikaa. 
[/quote]

Sinänsä olet oikeassa, että olen kyllä lihonut puhtaasti syömällä, mutta syöminen on kyllä ihan oikeasti masennuksen oire siinä missä syömättömyyskin. Syöminen on ollut minulle selviytymisstrategia ja lohtu, joskin huono sellainen, vaikeassa elämäntilanteessani ja sairaudessani. Jos et ole itse kokenut samaa, et tiedä mistä puhut. Täysissä voimissani olen ihan liikkuvainen ja terveellisesti syövä ihminen. AP

Jättäisin ton aika nopeesti. Vittuakaan me olla mitään sopimuksia kirjotettu suhteen alkaessa, että loppuun asti kumpikin sitoutuu säilyttämään ulkonäkönsä samanlaisena kuin tavattaessa.

Ymmärtäisin paremmin jos kyseessä olis oikeesti joku 40kg huippunousu.

"Vertaili pornotähtiin ja malleihin.." Haloo ap, nyt valot päälle! Mä en koskisi tuollaiseen mieheen tikullakaan!

Jos parisuhde on alunperin hyvä ja molemmat puoliskot täyspäisiä, kumpikaan ei liho. Jos toinen sairastuu esim masennukseen ja lihoo sen vuoksi, puoliso on isolla todennäköisyydellä osasyyllinen. Jos toinen hankkii itselleen liikaa töitä ja/tai opiskeluja ja lihoo sen vuoksi, hän ei joko ole ihan täyspäinen tai sitten pakenee puolisoaan, jos parisuhde on huono. Voi olla, että kuulostaa kärjistetyltä, mutta noin se näyttää menevän. 

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 11:17"]

...antaako se miehelle oikeuden kohdella naista kylmästi ja huonosti, kunnes nainen on laihduttanut takaisin miestä miellyttävään painoon? Omassa suhteessani on käynyt juuri näin. Olen lihonut vajaa 10kg (normaalipainosta lievän ylipainon puolelle) vaikean elämäntilanteen myötä. Olen hiljattain, stressin lauettua, palannut jälleen terveellisen ruokavalion ja liikunnan pariin ja alkanut tavoitella aiempia mittojani. Mutta ennen niin ihana poikaystäväni on ikään kuin laittanut suhteemme "pitoon", kunnes olen laihtunut tarpeeksi. Kohtelee siis tylysti ja etäisesti. Ei kuitenkaan halua erota vaan nähdä minun laihtuvan. Mielestäni tämä ei ole ihan ok käytöstä, ja mietinkin, haluanko enää edes jatkaa suhdetta miehen kanssa? Voinko olla hänen kanssaan onnellinen hoikkanakaan, jos hänen "tunteensa" riippuvat yksinomaan painostani? AUTTAKAA! :(

[/quote]

Tottakai antaa oikeuden. Jos toinen ei pidä edes itsestään huolta, niin miksi toisen pitäisi kannatella parisuhdetta? 10kg ei todellakaan ole "lievää ylipainoa", tuo on typerää vähättelyä. Onneksi mies on sentään sen verran kärsivällinen, että antaa toisen mahdollisuuden, itse olisin jo tuossa vaiheessa pistänyt suhteen poikki ja vaihtanut normaalimittaiseen, itsestään huolta pitävään naiseen. Lihavuus on täysin oma vika ja sitä on turha selitellä millään "vaikealla elämäntilanteella". Aivan täysin itse syö ja ahmii enemmän kuin kuluttaa ja makaa sohvalla.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 12:52"]Jos parisuhde on alunperin hyvä ja molemmat puoliskot täyspäisiä, kumpikaan ei liho. Jos toinen sairastuu esim masennukseen ja lihoo sen vuoksi, puoliso on isolla todennäköisyydellä osasyyllinen. Jos toinen hankkii itselleen liikaa töitä ja/tai opiskeluja ja lihoo sen vuoksi, hän ei joko ole ihan täyspäinen tai sitten pakenee puolisoaan, jos parisuhde on huono. Voi olla, että kuulostaa kärjistetyltä, mutta noin se näyttää menevän. 
[/quote]

Opintoaikaani yliopistolla rajaa laki, elääkseni tarvitsen tuloja palkkatyöstäni. Kuten sanoin, tuo oli väliaikainen ja pakon sanelema tilanne. Ja tästä syystä en siis ole täyspäinen? Ookoo, hyvä tietää. AP

Vaihtelu virkistää ;)

Mies oli nuorena 70 kg pulkannaru ja nyt yli 20 vuotta myöhemmin "miehekkäämpi" 90+ kiloinen.

Minä olin nuorena laiha minitissi ja nyt olen pullea mamma ja on tissiä ja pyllyä mistä puristaa.

Mä olen lihonut masennuksen ja univaikeuksien seurauksena 25kg parissa vuodessa. Mies ei ole koskaan osoittanut eleelläkään, että kilot häntä häiritsisivät ja haluaa yhä seksiäkin. Minä vaan en tunne itseäni enää seksikkääksi ja masennuslääkkeet ovat vieneet viimeisenkin kiinnostuksen koko touhuun. Ja ihan itse täällä nyt mietin, että pitäisköhän erota, kun en enää edes kehtaa kulkea hyvännäköisen mieheni kanssa missään. Mies ei halua erota. Hankalaa tämäkin. 

Usein +10kg ei ole edes lihava vaan normaalipainoinen. Jos parikymppisenä alkaa seurustelemaan ja painaa 48kg niin tosiaankaan myöhemmin keski-iässä parin lapsen jälkeen 58kg ei ole lihava vaan NORMAALIPAINOINEN!

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 11:17"]...antaako se miehelle oikeuden kohdella naista kylmästi ja huonosti, kunnes nainen on laihduttanut takaisin miestä miellyttävään painoon?

Omassa suhteessani on käynyt juuri näin. Olen lihonut vajaa 10kg (normaalipainosta lievän ylipainon puolelle) vaikean elämäntilanteen myötä. Olen hiljattain, stressin lauettua, palannut jälleen terveellisen ruokavalion ja liikunnan pariin ja alkanut tavoitella aiempia mittojani. Mutta ennen niin ihana poikaystäväni on ikään kuin laittanut suhteemme "pitoon", kunnes olen laihtunut tarpeeksi. Kohtelee siis tylysti ja etäisesti. Ei kuitenkaan halua erota vaan nähdä minun laihtuvan.

Mielestäni tämä ei ole ihan ok käytöstä, ja mietinkin, haluanko enää edes jatkaa suhdetta miehen kanssa? Voinko olla hänen kanssaan onnellinen hoikkanakaan, jos hänen "tunteensa" riippuvat yksinomaan painostani? AUTTAKAA! :(
[/quote]

Yksi sana: Jätä. Ihan sama, miten ihmiset täällä puolustelevat omaa käytöstään. Eroon tuollaisista, seurustelkoot pinnalliset paskat keskenään.

Elämässä voi tapahtua mitä vaan. Voi tapahtua onnettomuus, tulla vakava sairaus - ihan mitä vaan. Et tee silloin mitään ihmisellä, jolla on jääpuikko perseessä jo muutaman kilon lihomisestasi.

Tämän muuten kirjoitti kaunis nainen, jolla olisi ollut vaikka mitä ottajia. Valitsin miehen, joka rakastaa minua ihan millaisena hyvänsä. Niin minäkin häntä vanhana ja sairasnakin, vaik leipä loppuis vesikin..

Mutta juu, pintaa palvovat palvokoot keskenään, älä hukkaa sydäntäsi ja elämääsi.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 12:53"][quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 11:17"]

...antaako se miehelle oikeuden kohdella naista kylmästi ja huonosti, kunnes nainen on laihduttanut takaisin miestä miellyttävään painoon? Omassa suhteessani on käynyt juuri näin. Olen lihonut vajaa 10kg (normaalipainosta lievän ylipainon puolelle) vaikean elämäntilanteen myötä. Olen hiljattain, stressin lauettua, palannut jälleen terveellisen ruokavalion ja liikunnan pariin ja alkanut tavoitella aiempia mittojani. Mutta ennen niin ihana poikaystäväni on ikään kuin laittanut suhteemme "pitoon", kunnes olen laihtunut tarpeeksi. Kohtelee siis tylysti ja etäisesti. Ei kuitenkaan halua erota vaan nähdä minun laihtuvan. Mielestäni tämä ei ole ihan ok käytöstä, ja mietinkin, haluanko enää edes jatkaa suhdetta miehen kanssa? Voinko olla hänen kanssaan onnellinen hoikkanakaan, jos hänen "tunteensa" riippuvat yksinomaan painostani? AUTTAKAA! :(

[/quote]

Tottakai antaa oikeuden. Jos toinen ei pidä edes itsestään huolta, niin miksi toisen pitäisi kannatella parisuhdetta? 10kg ei todellakaan ole "lievää ylipainoa", tuo on typerää vähättelyä. Onneksi mies on sentään sen verran kärsivällinen, että antaa toisen mahdollisuuden, itse olisin jo tuossa vaiheessa pistänyt suhteen poikki ja vaihtanut normaalimittaiseen, itsestään huolta pitävään naiseen. Lihavuus on täysin oma vika ja sitä on turha selitellä millään "vaikealla elämäntilanteella". Aivan täysin itse syö ja ahmii enemmän kuin kuluttaa ja makaa sohvalla.
[/quote]

Idioottimainen kommentti. Sanoin lihoneeni vajaa 10kg (n.7-8kg tarkalleen) ja olevani nyt BMIn mukaan lievästi ylipainoinen. Jos voit pelkän 10 kilon painonnousuni perusteella sanoa, etten "todellakaan ole vain lievästi ylipainoinen," samalla pettämättömällä logiikallahan 10 kiloa normaalipainoon lihonut toipuva anorektikkokaan ei "todellakaan ole normaalipainoinen". AP

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 11:31"]Mä varmaan piruillessaan jättäisin ja sitten laihduttaisin.

Ei hyvä parisuhde ole kiinni kymmenestä kilosta. Miehen pitäisi tukea sinua, eikä alistaa tuolla tavalla.
[/quote] mä tekisin toisinpäin, lahduttaisin itteni hiton timmiin kuntoon ja sit dumppaisin tollasen idiootin, sit sais jäädä äijö miettimään että mitä menetti käytöksensä takia

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 13:05"][quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 11:17"]...antaako se miehelle oikeuden kohdella naista kylmästi ja huonosti, kunnes nainen on laihduttanut takaisin miestä miellyttävään painoon?

Omassa suhteessani on käynyt juuri näin. Olen lihonut vajaa 10kg (normaalipainosta lievän ylipainon puolelle) vaikean elämäntilanteen myötä. Olen hiljattain, stressin lauettua, palannut jälleen terveellisen ruokavalion ja liikunnan pariin ja alkanut tavoitella aiempia mittojani. Mutta ennen niin ihana poikaystäväni on ikään kuin laittanut suhteemme "pitoon", kunnes olen laihtunut tarpeeksi. Kohtelee siis tylysti ja etäisesti. Ei kuitenkaan halua erota vaan nähdä minun laihtuvan.

Mielestäni tämä ei ole ihan ok käytöstä, ja mietinkin, haluanko enää edes jatkaa suhdetta miehen kanssa? Voinko olla hänen kanssaan onnellinen hoikkanakaan, jos hänen "tunteensa" riippuvat yksinomaan painostani? AUTTAKAA! :(
[/quote]

Yksi sana: Jätä. Ihan sama, miten ihmiset täällä puolustelevat omaa käytöstään. Eroon tuollaisista, seurustelkoot pinnalliset paskat keskenään.

Elämässä voi tapahtua mitä vaan. Voi tapahtua onnettomuus, tulla vakava sairaus - ihan mitä vaan. Et tee silloin mitään ihmisellä, jolla on jääpuikko perseessä jo muutaman kilon lihomisestasi.

Tämän muuten kirjoitti kaunis nainen, jolla olisi ollut vaikka mitä ottajia. Valitsin miehen, joka rakastaa minua ihan millaisena hyvänsä. Niin minäkin häntä vanhana ja sairasnakin, vaik leipä loppuis vesikin..

Mutta juu, pintaa palvovat palvokoot keskenään, älä hukkaa sydäntäsi ja elämääsi.
[/quote]

Vanhana ja sairaanakin. Typo.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 12:56"]

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 12:52"]Jos parisuhde on alunperin hyvä ja molemmat puoliskot täyspäisiä, kumpikaan ei liho. Jos toinen sairastuu esim masennukseen ja lihoo sen vuoksi, puoliso on isolla todennäköisyydellä osasyyllinen. Jos toinen hankkii itselleen liikaa töitä ja/tai opiskeluja ja lihoo sen vuoksi, hän ei joko ole ihan täyspäinen tai sitten pakenee puolisoaan, jos parisuhde on huono. Voi olla, että kuulostaa kärjistetyltä, mutta noin se näyttää menevän.  [/quote] Opintoaikaani yliopistolla rajaa laki, elääkseni tarvitsen tuloja palkkatyöstäni. Kuten sanoin, tuo oli väliaikainen ja pakon sanelema tilanne. Ja tästä syystä en siis ole täyspäinen? Ookoo, hyvä tietää. AP

[/quote]

Eikö täyspäiväinen opiskelija saa enää nykyään opintotukea? En ainakaan itse tunne ketään niin pöljää, että täyspäiväisen opiskelun ohella olisi vielä täysipäiväisesti töissäkin. En ihan heti usko, että on pakon sanelema tilanne. 

Tämä on loppumaton työ, ensin laihdutus ja jatkossa seuraava seikka jota miehesi ei hyväksy sinussa. Mieti tarkkaan mihin olet valmis.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 13:05"][quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 12:53"][quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 11:17"]

...antaako se miehelle oikeuden kohdella naista kylmästi ja huonosti, kunnes nainen on laihduttanut takaisin miestä miellyttävään painoon? Omassa suhteessani on käynyt juuri näin. Olen lihonut vajaa 10kg (normaalipainosta lievän ylipainon puolelle) vaikean elämäntilanteen myötä. Olen hiljattain, stressin lauettua, palannut jälleen terveellisen ruokavalion ja liikunnan pariin ja alkanut tavoitella aiempia mittojani. Mutta ennen niin ihana poikaystäväni on ikään kuin laittanut suhteemme "pitoon", kunnes olen laihtunut tarpeeksi. Kohtelee siis tylysti ja etäisesti. Ei kuitenkaan halua erota vaan nähdä minun laihtuvan. Mielestäni tämä ei ole ihan ok käytöstä, ja mietinkin, haluanko enää edes jatkaa suhdetta miehen kanssa? Voinko olla hänen kanssaan onnellinen hoikkanakaan, jos hänen "tunteensa" riippuvat yksinomaan painostani? AUTTAKAA! :(

[/quote]

Tottakai antaa oikeuden. Jos toinen ei pidä edes itsestään huolta, niin miksi toisen pitäisi kannatella parisuhdetta? 10kg ei todellakaan ole "lievää ylipainoa", tuo on typerää vähättelyä. Onneksi mies on sentään sen verran kärsivällinen, että antaa toisen mahdollisuuden, itse olisin jo tuossa vaiheessa pistänyt suhteen poikki ja vaihtanut normaalimittaiseen, itsestään huolta pitävään naiseen. Lihavuus on täysin oma vika ja sitä on turha selitellä millään "vaikealla elämäntilanteella". Aivan täysin itse syö ja ahmii enemmän kuin kuluttaa ja makaa sohvalla.
[/quote]

Idioottimainen kommentti. Sanoin lihoneeni vajaa 10kg (n.7-8kg tarkalleen) ja olevani nyt BMIn mukaan lievästi ylipainoinen. Jos voit pelkän 10 kilon painonnousuni perusteella sanoa, etten "todellakaan ole vain lievästi ylipainoinen," samalla pettämättömällä logiikallahan 10 kiloa normaalipainoon lihonut toipuva anorektikkokaan ei "todellakaan ole normaalipainoinen". AP
[/quote]

Ap. Mieti, että miehesi on kuin tämä sinulle vastannut. Myös hän vanhenee. Jäljelle jää valittava, julmanilkeä kääkkä, jolla ei enää ole edes sitä ulkonäköä. Hänenkö kanssaan elelet vanhuudenkin? Vai rakastava, hyvän miehen, joka viis veisaa kiloistasi?

Jokainen meistä tuntee tuollaisia ihmisiä, nuoria ja iäkkäitä. Iäkkäät ovat tosiaan niitä, joille myös vaikkapa naapurin ylipaino on henkilökohtainen koettelemus. Voi sitä katkeruuden ja valituksen määrää.

Juuri eilen sain taas viettää aikaa kahden itseäni vanhemman pariskunnan kanssa. On aivan ihanaa katsoa sitä aitoa rakkautta, joka näillä tyypeillä on ja joka ei heilahda suuntaan tai toiseen kilojen tai ryppyjen määrän mukaan. Tuollaisen elämän minä haluan.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 13:09"][quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 12:56"]

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 12:52"]Jos parisuhde on alunperin hyvä ja molemmat puoliskot täyspäisiä, kumpikaan ei liho. Jos toinen sairastuu esim masennukseen ja lihoo sen vuoksi, puoliso on isolla todennäköisyydellä osasyyllinen. Jos toinen hankkii itselleen liikaa töitä ja/tai opiskeluja ja lihoo sen vuoksi, hän ei joko ole ihan täyspäinen tai sitten pakenee puolisoaan, jos parisuhde on huono. Voi olla, että kuulostaa kärjistetyltä, mutta noin se näyttää menevän.  [/quote] Opintoaikaani yliopistolla rajaa laki, elääkseni tarvitsen tuloja palkkatyöstäni. Kuten sanoin, tuo oli väliaikainen ja pakon sanelema tilanne. Ja tästä syystä en siis ole täyspäinen? Ookoo, hyvä tietää. AP

[/quote]

Eikö täyspäiväinen opiskelija saa enää nykyään opintotukea? En ainakaan itse tunne ketään niin pöljää, että täyspäiväisen opiskelun ohella olisi vielä täysipäiväisesti töissäkin. En ihan heti usko, että on pakon sanelema tilanne. 
[/quote]

Mun mielestä nää jutut menee jo aika pahasti sivuraiteille alkuperäisestä aiheesta. En aio selvittää taloudellista tilannettani täällä perinpohjin. Tukikuukauteni loppuivat ennen valmistumistani, sillä vaihdoin alaa ja ensimmäisiin opintoihin kului tukikuukausia. Ja olen ollut myös lähes koko opintojeni ajan töissä, mikä on jonkin verran hidastanut tahtia, mutta ilman työntekoa en olisi pärjännyt taloudellisesti. AP

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 13:10"]

Tämä on loppumaton työ, ensin laihdutus ja jatkossa seuraava seikka jota miehesi ei hyväksy sinussa. Mieti tarkkaan mihin olet valmis.

[/quote]

Juuri näin! Jos laihduttaisit itsesi entisiin mittoihin mies löytäisi kyllä uuden syyn. Jos on vertaillut sinua pornotähtiin ja malleihin? Seuraavaksi sinun hiuksesi olisivat vääränlaiset, kenkien korko väärän pituinen, nilkat liian paksut, vääränlaiset ripset jne jne.