Työssäuupujat - oletteko miettineet että ehkä teidän kyvyt ei riitä tekemään työtä josta uuvutte tai olette täysin väärällä alalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne uupujat yleensä ovat tosiaan niitä, joilla ei oikein lahjat riitä siihen työhön, mitä tekevät. Koko ajan täytyy ponnistella, että saa tehtyä sen, mikä toiselle osaavalle  työntekijälle on helppoa, ja sitten uupuu, koska oma osaaminen vaan ei yksinkertaisesti riitä työhön.

Itse olen alalla, jota pidetään hyvin rankkana ja vaativana ja netistä saa lukea 99,9% kauhujuttuja siitä, kuinka kamalaa hommaa tämä on ja itsekin mietin, mihin tuli itsensä laitettua kun alalle lähti... noh, aika leppoisaa hommaa tämä on, silti ympärillä porukka uupuu ja kitisee ja narisee, kun on niin kamalaa ja rankkaa työtä ja ovi käy koko ajan.

Ehkäpä sitä työtä ei kannattais tehdä sinun kaltaisten ihmisten ehdoilla vaan niiden muiden, vois vaihtuvuus olla vähäisempää.

:D :D :D mulla on aikaa surffata netissä 3-4h päivässä, koska teen työni tehokkaasti ja enempää en töitä voi tehdä, niillä uupujilla on siis ihan hyvin aikaa suorittaa työnsä, mutta kun lahjakkuus ei riitä, se ei riitä. Työn tekemiselle siis on varsin hyvin aikaa. Se vaan, että sitä työtä ei voi täysin tehdä täysin niiden uupujien ehdoilla, koska sen jälkeen työ ei enää ole taloudellisesti kannattavaa.

Ne uupujat käyttää varmaan tuon ajan auttaakseen muita selviämään omista töistään, saavat pyyntöjä työyhteisöstä liittyen muihin asioihin ja joutuvat oikeasti koville, kun yksi tiimistä käyttää 3h joka päivä palstailuun ja pasianssin. Olisiko aika nostaa laput silmiltä ja olla tiimin jäsen sen sijaan, että ylpeilee sillä, että osaa luistella töistä toisten terveyden kustannuksella.

Tämä on vain osaamattomien höpinää. Pitäähän niiden "työn alle uupuvien"kin jotain kai siellä töissä tehdä? Olen ihan pidetty työyhteisön jäsen ja aina, jos jotain tarvitsee tehdä/on kiire, sen luonnollisesti teen.

Se vaan, että töitä on määrä x ja niille uupujillekin on pakko jotain jättää. Viime viikolla olin 2pva tekemättä mitään, jotta uupujille oli jotain tekemistä. Eräskin teki 2pva työtä, johon itseltä menee 2h. Uupujalle annettiin 2pva aikaa tehdä se pikku homma, ihan ilman painostusta. Mitä mä olisin voinut tehdä? Seistä hänen selkänsä takana ja neuvoa, tehdä itse sen 2h homman ja sitten uupujakin olisi pyöritellyt peukaloitaan 2pva. Uupuja sitten valittaa kahvipöydässä, kun on niiiiiiiiiiin kiire.

Aika dysfunktionaalisen kuuloinen pulju. Oletko puhelinmyyjä?

No voi se olla, mutta sen ei tarvi olla pysyvä tila. Ihminen voi oppia pätevämmäksi ja tehokkaammaksi.

Itse opiskelin it-alalle ilman minkäänlaista harrastuneisuutta alaan. Yliopisto-opinnot oli aika teoreettiset eikä opettaneet sellaisia perustaitoja joita työpaikoissa oletettiin osaavan kuten Linux komentorivikomennot, front end puolen ohjelmointi, tietoliikennekonfiguraatiot. 

Joten olihan ne ekat vuodet vaikeita. Alkuun jopa lamaannuin niin että yritin vältellä työtehtäviä koska ne tuntui toivottoman vaikeilta, ja pelkäsin potkuja koko ajan koska en saanut aikaiseksi tulosta. Lopulta päätin että pakkohan ne asiat on nyt vaan opetella. Käytin pari vuotta varmaan 4-6 tuntia per päivä vapaa-ajallani siihen, ja oli se raskasta. Ja vasta 10 vuodessa minusta tuli oikeasti hyvä niin että selviän työstä työaikana. Mutta kyllä se kannatti, olen tyytyväinen etten vaan apaattisena todennut "ei ole kykyjä ja lahjoja" vaan luotin kykyyni oppia.

Itse olen it/markkinointialan välimaastossa ja itselläni ehkä uuvuttavinta on se, että vaikka edelleenkin tykkään työstä 20 vuoden jälkeen, niin jatkuvasti pitäisi olla oppimassa uutta ja pysyä kärryillä trendeistä, joka on vähän haasteellista, koska pitkän työhistorian jälkeen alan hohto on hävinnyt ja motivaatiota uuden oppimiseen pitää yrittää etsiä. Haluaisin vaikka vuoden ajan tehdä töitä samalla tavalla kuin ne on aina ennenkin tehty, mutta ei...

Meillä haastavinta on tukitoimintojen karsiminen. Asiantuntijatyö ei oikein etene, jos suunnittelutyössä on jopa 55 katkosta työpäivän aikana. Vielä 5 vuotta sitten meillä oli sihteeri, joka vastasi puheluista, tilinumeron selvittämisistä jne.

Vierailija kirjoitti:

Meillä haastavinta on tukitoimintojen karsiminen. Asiantuntijatyö ei oikein etene, jos suunnittelutyössä on jopa 55 katkosta työpäivän aikana. Vielä 5 vuotta sitten meillä oli sihteeri, joka vastasi puheluista, tilinumeron selvittämisistä jne.

Hyvä kommentti. Just tuo, että pikkuhiljaa karsitaan joku "vähemmän tärkeä" työntekijä pois ja niille, jotka jää, kasautuu ne muidenkin työt. 

Pidän omassa työssäni luentoja ja kun pitäis vaihtaa videotykin lamppu, ei ole ketään, jolle tehtävä varsinaisesti kuuluu. Jos jostain löytyy varalamppu, se on vaihdettava itse, mikäli meinaa esityksensä pitää. Ihan älytöntä. 

Olin yrittäjänä nykyisessä ammatissani monta vuotta. Työ oli haastavaa mutta nautin uuden opiskelusta. Kesälomia pystyi pitämään hieman pätkissä, kolme viikkoa putkeen oli harvinaista herkkua. Mutta tein ihan normaalia työaikaa, joskus tuli tosi pitkiä työpäiviä useampi viikko, mutta pystyin ottamaan sitten rennommin kun työsuma hiljeni (jos vaan oli varaa tehdä vähemmän töitä. Pidin säästössä aina useamman kuukauden menot puskurina, kun freelancerina ei koskaan tiedä milloin seuraava palkka tulee).

Menin töihin muutama vuosi sitten ja uuvuin (teen siis samaa hommaa kuin yrittäjänä). Nähtävästi minä en sitten sovi palkkatöihin. Käytännössä esimiestä ei ole, omasta työstään ei voi päättää ja joutuu hyvänä ja ahkerana työntekijänä tekemään ne paskimmat projektit ja vielä istumaan lastenvahtina työkavereille joiden ammattimaisuus on sitä tasoa että kaikkeen pitää kysyä neuvoa tai tullaan toistuvasti myöhässä asiakaspalavereihin. Firma on kasvattanut kokoaan rajussa tahdissa viime vuodet, jonka tuloksena mitkään käytännön asiat eivät toimi, mitään kunnollista johtamista ei enää ole, ja työni sisällöstä päättävät ihmiset jotka eivät siitä mitään ymmärrä. Joka projektissa on uudet työkaverit, ja vaihtuvuus talossa on iso.

Taidan palata yrittäjäksi. On se paljon helpompaa ja stressittömämpää.

Syitä miksi omassa lähipiirissä on uuvuttu tai työ on muuttunut raskaaksi :

- työntekijöitä ei arvosteta eikä heillä ole minkäänlaista sananvaltaa

- työyhteisössä kiusataan, on epämiellyttävä ilmapiiri

- työtä on yksinkertaisesti liikaa

- henkilökohtaiset mielenterveysongelmat

- tieto ei kulje johdolle eikä johdolta työntekijöille tai tietoa pimitetään

- ei koeta itseä tarpeeksi riittäväksi tai yhteiskunnan vaatimukset ovat liian kovia.

- taloudellinen tilanne ei miellytä.