"Tupen rapinat"?

Puukkoa otetaan pois tupesta, kuuluu ääni eli rapinaa. Seuraa siis eräänlaista puukkohippaailla oloa. 

Äitini käytti tuota sanontaa minulle kun olin pieni, isäni kerran huomautti hänelle, että puhut muuten tuosta että ei sovi lapselle :D Tavallaan kyllä ihan totta. Ei äiti sanonut enää.

On muuten yhdyssana ja tarkoittaa rangaistusta, selkäsaunaa, satikutia tms.

Hiustupet rapisee

[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 00:40"]

Puukkoa otetaan pois tupesta, kuuluu ääni eli rapinaa. Seuraa siis eräänlaista puukkohippaailla oloa. 

Äitini käytti tuota sanontaa minulle kun olin pieni, isäni kerran huomautti hänelle, että puhut muuten tuosta että ei sovi lapselle :D Tavallaan kyllä ihan totta. Ei äiti sanonut enää.

[/quote]

Meilläkin lapsuudenkodissa välillä "uhkailtiin" tupenrapinoilla. Eihän siitä ikinä seurannut mitään konkreettista, mutta kyllä metkuilu ja kiusanteko loppui aina isän mahtipontiseen karjaisuun "Nyt loppuu tai tulee tupenrapinat!".

Kun tulee tupen rapinat niin joku suuttuu ja vetää puukon tupesta. Yleensä uhkaava ilmaus. 

Katsokaa nyt vaikka nämä niin ei tarvitse jokaisesta ihmeellisestä sanonnasta tehdä aloitusta samana iltana.

Päästä pälkähästä, vetää vesiperä – näin suomen sanat syntyivät

Aataminomena

Legendan mukaan aataminomena syntyi, kun omenan pala juuttui Aatamin kurkkuun, kun hän söi kielletyn hedelmän.

Ei kuuna kullan valkeana

Sanonta on peräisin Kalevalasta ja tarkoittaa ei koskaan. Väinämöisen soittamista ihmetellään seuraavasti:
Ei ole tuota ennen kuultu
noin suloista soitantoa,
sinä ilmoisna ikänä,
kuuna kullan valkeana.

Haukkua pataluhaksi

Tarkoittaa perinpohjaista haukkumista. Pata tarkoittaa äärimmäistä, luha on jokin rikkinäinen tai huono esine tai asia.

Heittää lapsi pesuveden mukana

Iso asia kaatuu pikkuseikan takia. Sanonta on käännöslaina saksalaisen kirjailijan Thomas Murnerin satiirista Narrenbeschwörung (1512).

Helmiä sioille

Jeesus sanoi vuorisaarnassa, että älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen. Israelissa sika ja koira olivat saastaisia eläimiä. Sanonta tarkoittaa nykyään, että jotakin menee tai annetaan sellaiselle, joka ei ymmärrä tämän arvoa.

Henkireikä

Hylje ja mursu käyvät talvella hengittämässä ilmaa jäässä olevan reiän kautta.

Jaakobin paini

Raamatussa Jaakob lähtee hieromaan rauhaa veljensä Esaun kanssa ja painii tuntemattoman miehen (Jumalan) kanssa koko yön joen rannalla. Sanonta kuvastaa voimakasta sisäistä taistelua.

Joutsenlaulu

Tällä tarkoitetaan jonkin henkilön viimeistä suurtekoa. Kreikkalaiset pitivät kyhmyjoutsenta pyhänä lintuna ja uskoivat sen laulavan elämässään vain yhden ainoan kerran, juuri ennen kuolemaansa.

Jäädä kiikkiin

Joutua kiinni. Eläimen ruho pantiin riippumaan nylkemistä varten kiikkiin eli puuhun.

Kieli poskessa

Englannissa osoitettiin toisen ihmisen halveksuntaa painamalla kielellä poskeen pullistuma 1700-luvun puolivälissä. Nykyään tämä ilmaisee leikillistä suhtautumista.

Krokotiilin kyyneleet

Teeskenneltyä itkemistä, jolla pyritään petkuttamaan toista. Ranskalainen kirjailija Jehan de Mandeville kertoo matkakirjassaan, että Egyptissä krokotiilit houkuttelivat saalista valittamalla ihmisten tapaan ja vuodattivat kyyneleitäkin, kuten petolliseen käyttäytymiseen kuuluu.

Levätä laakereillaan

Laakeriseppeleellä palkittiin antiikin Kreikassa olympiavoittajat. Sanonta tarkoittaa jättäytymistä saavutetun maineen varaan.

Länsirintamalta ei mitään uutta

Saksalaisen Erich Maria Remarque’n romaanin nimi. Kirja kertoo Saksan ensimmäisen maailmansodan taisteluista länsirintamalla. Sanonta tarkoittaa, että sama turhauttava toiminta jatkuu.

Manna

Kun jokin asia on ihmeen hyvää, se on mannaa. Jumala ravitsi israelilaisia korpivaelluksen aikana taivaasta sataneella ihmeruualla eli mannalla.

Munaskuita myöten

Munaskuu on munuainen. Kun jokin asia vaikuttaa munaskuita myöten, kyseessä on erittäin syvällinen tapahtuma.

Nokonuukaa

Sana tarkoittaa, ettei ole niin tarkkaa. Alkuosa tulee ruotsin sanasta något ja jälkimmäinen noga-sanasta.

Päivä on pulkassa

Pulkka oli puukeppi, johon merkittiin torpparin tekemät päivätyöt. Isännällä ja torpparilla oli omat pulkat, jotka pantiin rinnakkain ja joihin tehtiin lovet samalle kohdalle.

Satapiikkinen pyörä

1900-luvun alussa Suomen murteissa sanottiin 25 pennin hopeakolikkoa piikiksi. Kevytmoottoripyörän kuutiotilavuus on korkeintaan 125 cm³ eli sata ja piikki.

Tupenrapinat

Kun puukko vedetään esille tupesta, kuuluu rapinaa. Nyt tulee tupenrapinat on usein sävyltään uhkaava.

Päin prinkkalaa

Turun Kakskerrassa on Brinkhallin kartano, jossa Hovimäki-sarjaakin kuvattiin. Brinkhallia on sanottu suomeksi Prinkkalaksi.

Kuulemma kartanon lähellä on ollut paikka, jossa sotilaat ovat harjoitelleet ampumista. Kun laukaus on mennyt ohi väärään paikkaan, se on mennyt päin Brinkkalan kartanoa eikä suinkaan sinne, minne olisi pitänyt mennä.

”Päin prinkkalaa” tarkoittaa siis sitä, että jokin menee ihan konkreettisesti väärään suuntaan.

Tuusannuuska

Nuuska on hienoksi jauhettua tupakkaa. Kun jokin menee nuuskaksi, se menee nuuskan rakenteeseen viitaten täysin rikki ja pölyksi.

Tuusan on ruotsista lainattu vahvikesana. Suomen kielessähän sanotaan, että jokin menee tuhansiksi sirpaleiksi, kun se hajoaa. Ruotsissa tuhat on ”tusen”, ja suomen ”tuusan” lienee lainattu tästä ruotsin lukusanasta.

Kupletin juoni

Kupletti on vanhan ajan viihdelaulu. Sana on tullut suomen kieleen ruotsin kautta ranskasta. Alun perin se on merkinnyt riimitettyä sävelparia.

Kupletissa yleensä kerrotaan jokin pieni, leikillinen tarina, jossa on nokkelia käänteitä ja yllättävä loppu. Koska näppärä juoni on kupletissa tärkeää, niin ilmaisu ”kupletin juoni” tullee siitä.

Lähteä lipettiin

Lippaaminen, lipattaminen tai lipettäminen on tarkoittanut vanhoissa murteissa nopeaa juoksemista. Se kuvannee askelten kevyttä läpytystä. Lipata-verbistä on sitten johdettu lipetti.

Päästä pälkähästä

Päläs on konkreettisesti suksen jalansija vanhanaikaisissa lenkkisuksissa. Kun päästään pälkäästä tai pälkähästä – pälkähästä on vanhanaikainen taivutusmuoto –, niin tarkoitetaan, että jalka pääsee irti siitä, missä se on kiinni. Tämä on hyvä asia esimerkiksi silloin, kun on mäkeä alas laskiessa kaatunut pahasti, saanut jumiutuneen jalkansa irti ja noussut pystyyn.

Pötyä pöytään

Kun sanotaan ”pötyä pöytään”, se tarkoittaa, että tulee ruokaa tarjolle. Tämä ei ole pöty-sanan normaali merkitys, sillä kansankielessä pöty tarkoittaa yleensä roskaa tai törkyä.

Suomalaisessa ihmesadussa ilmaisu tavataan siinä yhteydessä, että tarinassa on taikapussi ja taikapussissa palvelevia miehiä, jotka toteuttavat kaikki toivomukset. Taikapussia hallussaan pitävät sanovat ”pois pojat pussista, pötyä pöytään”. Sen jälkeen miehet ovat taikoneet ruokaa pöydälle tyhjästä.

Kyseessä on siis ruokaa tarkoittava kiertoilmaus, joka sananmukaisesti tarkoittaa roskaa tai törkyä.

Tykätä kyttyrää

Kyttyrä on murteissakin tunnettu vanha sana ja lääketieteen termi, joka tarkoittaa kuhmuna selässä näkyvää selkärangan käyristymää.

Tavallinen kansa kuvitteli ennen vanhaan, että kyttyrä on jotain ylimääräistä pahaa ihmisen sisällä, kuten paha kasvannainen. Ei tajuttu, että se on vain selkärankaa, joka jonkin puutostaudin takia näkyy kuhmuna.

Ruotsissa sanotaan ”tycka illa”, tykätä pahaa. Kyttyrä on jonkinlainen likimääräinen vastine sille pahalle ja ei-toivotulle.

Yllin kyllin

Sanonnan vanhempi muoto on yltäkyllin. Kyllin tarkoittaa, että jotain on riittävästi ihan sellaisenaan. Yltäkyllin tarkoittaa, että jotain on oikein ylenmääräisesti.

Kuvittelisin, että kyllin on vaikuttanut edeltävän yltä-sanan muotoon ja muuttanut sen yllin-asuun, kun ne ovat alkaneet esiintyä rinnakkain.

Umpimähkään

Kun ei ollut tulitikkuja ja tulen tekeminen oli hankalaa, tarvittiin tulusrautoja ja muita tulentekovälineitä. Sytytettyä tulta yritettiin varjella peittämällä nuotion hiillos tuhkalla. Näin hiillos saatiin säilymään ja myöhemmin helposti syttymään.

Kun hiillos peitetään tuhkalla, se ”mähkitään”. Kun nuotio halutaan sytyttää uudestaan, sinne umpinaiseen mähkittyyn kasaan – umpimähkään – laitetaan sytyke, jolla tuli syttyy uudestaan.

Syteen tai saveen

Sysi tarkoittaa hiiltä. Jos sytykkeenä käytetty tikku menee mähkityssä hiilloksessa oikeaan paikkaan, se menee syteen eli tuli syttyy. Jos tuli ei syty, tikku menee pohjalle eli saveen, jossa ei ole hehkuvaa hiiltä. Syteen menee siis oikeaan paikkaan ja saveen väärään paikkaan. Syteen tai saveen tarkoittaa uhkayritystä: kokeillaan tuurilla, onnistuu tai ei.

Tulta ja tappuraa

Kun tulta ennen vanhaan sytytettiin tuluksilla ja muilla tulentekovälineillä, oli hyvä, että sytytettävä aine oli helposti syttyvää. Tappura oli sellaista. Sitä saatiin, kun puhdistettiin pellavaa tai hamppua, särjettiin kasvin varsi ja riivittiin sisäosa erilleen. Epämääräiseksi nypykäksi jääneet kuoriosat ovat sitä tappuraa eli kuivista, ohuista ja helposti syttyvistä kuoren säikeistä koostuvaa puhdistusjätettä. Kun tulta vähän näyttikin tappuralle, niin se roihahti heti komeasti.

Vetää vesiperä

Tämä on vanhaa, nuotanvetoon liittyvää kalastussanastoa. Nuotan vetäminen on iso projekti ja vasta lopussa selviää, onnistuuko se vai ei. Jos onnistuu, nuotan perässä on paljon kaloja – jos ei, siellä on pelkkää vettä. Silloin se on vesiperä.

Lillukanvarsiin sotkeutuminen tai tarttuminen

Lillukka on vanha, kansanomainen nimitys marjalle, joka on kauniin ja koristeellisen näköinen, mutta melko hyödytön. Pienissä lillukanmarjoissa on sisällä iso kivi eikä mitään syötävää.

Koko kasvista ei ole juuri mitään iloa, mutta harmia siitä voi olla. Sen maassa suikertavat pitkät varret ovat karkeat ja tarttuvat melko helposti kiinni, jos menee lillukanvarsikkoon kävelemään.

Lillukanvarsiin sotkeutuminen on pieniin, turhanpäiväisiin asioihin sotkeutumista.

Musta maija

Poliisiautoa on vanhastaan sanottu mustaksi maijaksi. Nimitys on kuitenkin paljon vanhempi korttipelin kuin poliisiauton yhteydessä.

Ihan konkreettisesti musta maija on patakuningatar eli kortti, jota ei voi millään muulla kortilla kaataa. Musta maija on mustan pekan kaltainen peli. Se, jolle jää käteen musta maija, kun kaikki muut ovat päässeet eroon korteistaan, häviää.

Vaikka poliisia yleisesti arvostetaan, heitä ei ole joissakin yhteyksissä haluttu vieraaksi, ja siksi musta maija -nimitys on pohjimmiltaan negatiivinen. Myös poliisiauton tumma väri on sopinut siihen.

Panna ranttaliksi

Suomen ranttali on alun perin sotilasslangia ja saksasta lainattu. Sana syntyi saksan opiskelijaslangiin 1800-luvulla muodossa ”Randal”. Se tarkoittaa meteliä tai mellakkaa.

Jäädä kuin nalli kalliolle

Nalli-sanalla on kolme eläimiin liittyvää merkitystä. Ensinnäkin ruotsista lainattu ”nalle” tarkoittaa karhua tai karhunpentua. Toisekseen naaraseläintä on nimitetty nalliksi.

Kolmanneksi on mahdollista, että alun perin ei olekaan puhuttu nallista vaan allista eli vesilinnusta. Kun jää kuin alli kalliolle, jää kyyhöttämään kuin yksinäinen, surullinen vesilintu.

Kolmatta tulkintaa selittää se, että kun sanotaan ”jää kuin nalli kalliolle”, ihminen ei kuule, sanotaanko siinä nalli vai alli – edellisen sanan lopussa on joka tapauksessa n-kirjain.

Kansanperinteessä alli on vertauskuva surumielisestä naishahmosta. Kantelettaresta löytyy pätkä ”alahall on allin mieli uiessa vilua vettä”.

Ei ole mitään varmuutta, mikä näistä selityksistä voisi olla se oikea.

Olla äimänkäkenä

Äimä kuuluu vanhaan perintösanastoon. Se tarkoittaa isoa, nahkan ompelemiseen tarkoitettua neulaa. Äimässä on suuri ammottava silmä, johon ihmisen suuta on verrattu. Kun ihminen on huuli pyöreänä, hän muistuttaa ulkonäöltään äimää. Pelkkä ”olla äimänä” tarkoittaa samaa kuin ”olla äimänkäkenä”.

Mitä tulee käkenä olemiseen, niin käkihän on hauskasti kukahteleva otus, ja ”olla käkenä” on suosittu vertauskuva höperöstä tai humalaisesta ihmisestä.

Todennäköisesti tässä on yhdistetty pari vanhaa sanontaa ja saatu siten entistä tehokkaampi ilmaus.

Kun puukko vedetään esille tupesta, kuuluu rapinaa. Nyt tulee tupenrapinat on usein sävyltään uhkaava.

Ap. Muistelen joskus vanhankansan ihmisten sanoneen noin, kun tuli jonnekin kiireellä lähteminen.

[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 00:40"]

Puukkoa otetaan pois tupesta, kuuluu ääni eli rapinaa. Seuraa siis eräänlaista puukkohippaailla oloa. 

Äitini käytti tuota sanontaa minulle kun olin pieni, isäni kerran huomautti hänelle, että puhut muuten tuosta että ei sovi lapselle :D Tavallaan kyllä ihan totta. Ei äiti sanonut enää.

[/quote]

Mun äitini käytti tätä sanontaa myös. Mulle se tarkoitti aina automaattisesti tukkapöllyä.

ei se kiireeseen liity, vaan se on väkivallalla uhkaamista.

[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 00:42"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 00:39"]Puukon tuppi rapisee kun sillä vetää wt-muijaa keuhkoon. [/quote] Ai sillä tupella?

[/quote]No eihän wt:t tajua edes, miten puukkoa käytetään.

[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 00:52"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 00:40"]

Puukkoa otetaan pois tupesta, kuuluu ääni eli rapinaa. Seuraa siis eräänlaista puukkohippaailla oloa. 

Äitini käytti tuota sanontaa minulle kun olin pieni, isäni kerran huomautti hänelle, että puhut muuten tuosta että ei sovi lapselle :D Tavallaan kyllä ihan totta. Ei äiti sanonut enää.

[/quote]

Mun äitini käytti tätä sanontaa myös. Mulle se tarkoitti aina automaattisesti tukkapöllyä.

[/quote]

Mun äiti käytti sitä kans kuten jonkun isä, tehostamaan puhetta, eli ei (onneksi) tehnyt siinä mitään. Jotenkin turha se minusta silti oli.

t. se, jota lainasit.

[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 00:52"]

ei se kiireeseen liity, vaan se on väkivallalla uhkaamista.

[/quote] Niin se taisi ollakin, että uhkaukseen viittaava sanonta, juu, olet oikeassa.

[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 00:52"]

ei se kiireeseen liity, vaan se on väkivallalla uhkaamista.

[/quote] Niin se taisi ollakin, että uhkaukseen viittaava sanonta, juu, olet oikeassa.

[/quote] Kiireeseen viittasi tää: "Nyt on tulipalon kiire..."

Meillä se tarkoitti että äiti seuraavaksi repii tukkoja lasten hiuksista.

Meillä tupenrapinat tiesi selkäsaunaa.