Jos vauvafoorumi olisi kulmakuppila niin keitä vakionaamoja pöydissä istuisi päivästä toiseen ja mitä he touhuaisivat?
Kommentit (905)
Vieläkö 45- vuotias lyhyt lihava influencer juoksee Julian perässä? Vai onko hän jo hommannut oikean naisen virtuaalinaisen tilalle?
Kuppilassa on ulkomaalaisia opiskelijoita maistelemassa uutta ja vanhaa Royal- suklaata. Mainostajan järjestämänä. Kumpi parempaa-testissä. Kaikki kehuvat uutta Royalia! Very very good! I like this! Very very nice pakkaus and what beutiful colors red and white!
Lähtiessään saavat maksun etukäteen ostetusta arvostelusta.
Mammat ovat tuoneet rajattomat lapsensa kahvilaan.
Lapset riehuvat, hyppivät pöydillä, rikkovat asiakkaden kahvikupit, kaatavat kahvit lattialle, heittelevät leivonnaiset pitkin seiniä, kiljuvat, riehuvat ja huutavat.
Mammat eivät ole moksiskaan, istuskelevat ja seurustelevät kaikessa rauhassa.
Eräässä pöydässä on naisten keskustelu kuukautisista (toistuva aihe) ja samalla availlaan Maxi Tupla kääreitä ja vedetään sitä pms himoon. Joku tuo täytekakun ja kuplajuomaa. Outo mies salakuuntelee sermin takana, välillä silmät pyöristyvät, mies jää usein kiinni kuuntelusta. Hänellä on omat eväät mukana.
winner kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalevauvabändin pojat istuvat kuppilan nurkkapöydässä naamioituneina korvat höröllä kuunnellen lähipöytien mehukkaita juttuja, ja kynät sauhuten kirjaten niitä muistilapuille.
Muuten jees, mutta turhaan,
ei niitä kukaan tunne,
vaikkeivat olisi naamioituneita :/
On se hankalaa varmaan
olla artisti ja kaikkee,
kun ei missään tunnisteta :/(4x)
Olisipa edes hyvä kertsi,
niin voitaisiin fuulata,
Että edes sen ajan,
meillä on lahjoja.
Höpsis, naamavipillä pääsisivät Kalevauvat aina pitkien kiemurtelevien jonojen ohi kun vaan heille mieleen juolahtaisi tulla käymään!
Vierailija kirjoitti:
winner keskustelee winnerin kanssa...
Sen sijaan vierailijat -pöytä jää toisilleen täysin tuntemattomiksi. Joku niistä on joskus jollekin toiselle kirjoitellut, mutta kukaan ei tiedä kuka ja kenelle, silti on hirveä keskinäinen kälätys ja vihanpito ja arvuuttelu, että tuo on varmaan eri ja tuo on ohis ja tuo on se joku muu ja tuo on sama ja tuo on sama kuin se eri ja tuo on tuo ja eri kuin tuo vierailija. Lopulta päätyvät kaikki morkkaamaan winneriä, koska maalitus.
winner kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
winner keskustelee winnerin kanssa...
Sen sijaan vierailijat -pöytä jää toisilleen täysin tuntemattomiksi. Joku niistä on joskus jollekin toiselle kirjoitellut, mutta kukaan ei tiedä kuka ja kenelle, silti on hirveä keskinäinen kälätys ja vihanpito ja arvuuttelu, että tuo on varmaan eri ja tuo on ohis ja tuo on se joku muu ja tuo on sama ja tuo on sama kuin se eri ja tuo on tuo ja eri kuin tuo vierailija. Lopulta päätyvät kaikki morkkaamaan winneriä, koska maalitus.
Kuppilan nurkassa tapahtuu suurensuuri draama.
Venla ja Ville entinen pari. Ero oli rankka ja he vihaavat toisiaan syvästi.
Nyt he ovatkin tietämättään puhuneet kuppilassa keskenään, ja paljon ovatkin.
Yksi AvPD olisi siellä useiden naisten ympäröimänä... ( ꈍᴗꈍ)
Tiskillä notkuu nelikymppiseksi mieheksi naamioitunut 25 v provo-Lissu, joka kyselee tsäänssejään alle kolmekymppisiin naisiin. Mielellään kuitenkin alle 25, koska yli kolmekymppinen on "vanhaa tavaraa". Luulee ärsyttävänsä iäkkäämpiä kanssasisariaan.
Hullu tietäjä seisoo yksin keskellä baaria ja väittää, että täpötäydessä baarissa on itseasiassa vain yksi keskustelija, joka kyllä tiedetään. Se, että baarissa olisi monta keskustelijaa, on vain harhaa.
Kulissinrakentajien pöydässä tiedetään bloggaajien elämänkulku ja uudet käänteet, vilautellaan Vuittoneita, arvostellaan naapurin autot ja haukutaan maanrakoon tatuoidut naiset. Niin wweeteetä, niin wwweeteetä. Kas, kello onkin paljon. Myyntisihteerin tai sairaanhoitajan leipäännyttävät hommat kutsuvat. Joku onnellinen saa olla vielä hoitovapaalla ja tukkia lastenrattaillaan Stockan käytävät.
Voimaantunut seksityöntekijä käy monologia yhden hengen pöydässä. Lipevä naapuripöydän insinööri yrittää elekielellä ja muun baarin huomaamatta viestiä, että lähdetäänkö voimaantumaan läheiseen hotellinmurjuun. 300 euron keikka.
Vierailija kirjoitti:
Voimaantunut seksityöntekijä käy monologia yhden hengen pöydässä. Lipevä naapuripöydän insinööri yrittää elekielellä ja muun baarin huomaamatta viestiä, että lähdetäänkö voimaantumaan läheiseen hotellinmurjuun. 300 euron keikka.
Löytäisiköhän polyamoriasta yksin tiskillä vaahtoava neiti samaan pöytään? Mahdollisesti. Parhaassa tapauksessa voidaan keskustella Vasemmistoliiton ylivertaisen mainioista linjauksista.
Pihiyden huippu? Kerrotaan esimerkkejä omista tai toisten saituuksista. Vai ollaanko sittenkin säästäväisiä, taloudellisia vai peräti ekologisia?
Ps kenen vuoro tarjota?
Vierailija kirjoitti:
Hullu tietäjä seisoo yksin keskellä baaria ja väittää, että täpötäydessä baarissa on itseasiassa vain yksi keskustelija, joka kyllä tiedetään. Se, että baarissa olisi monta keskustelijaa, on vain harhaa.
Toinen kaveri kulkee pöydästä toiseen haukkuen milloin mitäkin julkkista ja jos joku pöydästä vähääkään ihmettelee sitä haukkumista niin tää syyttää sitä pöydässä istujaa että "sinä oot se julkkis" ja jatkaa haukkumistaan.
Nyt tuli iso joukko Iivon ihailijoita pihalle Suomen lippujen kanssa hurraamaan! Sinivalkoiset pipot päässä ja taskumatti povarissa.Siitä vaan huikat ,antakaa kiertää ja Hurraa IIvo.Hurraa Suomi!
Näin ollaan ylpeitä oman maan mitaleista.
Eräs ryhmä ei isänmaallisia sylkee lattiaan ja panettelevat Suomen mitalia. Ois pitänyt venäläisten voittaa ,tuumivat!
Voi Veee.........mitä ne tuolla kiljuvat!!
Aikansa juhlimista katsottuaan ja riittävän monta tuoppia kumottuaan rähisijät kiskaisevat liput juhlijoiden käsistä ja alkavat kirjoittaa niihin iskulauseita, kuten "Suomi Suomalaisille!" ja panetella siellä täällä pöydissä istuvia henkilöitä, jotka eivät heidän mielestään näytä oikeanlaisilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuppilaan astuu asiakas mukanaan silitetty 100€:n seteli lompakossaan. Suorana, ei taitettuna. Hän astuu tiskiä kohti ja vilkaisee ympärilleen. Maksaessaan pientä kahvikuppia ja berliininmunkkia hän vilkaisee kassaneidin ilmettä. Samalla hän kuulee ympärillään kohinaa: "Näittekö?" "Ei voi olla totta" ja "Ihmeellistä". Tyytyväisenä ja ylpein ilmin asiakas poimii povitaskustaan kynän ja valmistautuu nimikirjoitusten pyytäjiin.
Kassaneiti pystyy vain vaivoin peittämään tympääntymisensä. Hän ottaa setelin vastaan, sujauttaa sen tunnistimen läpi. Ensimmäisellä kerralla ei mene, pitää pistää toisen kerran. Sen jälkeen hän laittaa setelin kassalaatikon pohjalle ja laskee ryppyiset setelit sekä kasan kolikoita asiakkaan eteen.
Viiskyt, seiskyt, yhekskyt, yhekskytviis, yheksytkuus, viiskyt, kuustkyt, kahekskyt.
Kassaneiti väläyttää hymyn, mikä ei ulotu silmiin asti, ja toivottaa hyvää päivänjatkoa.
Asiakas ottaa nöyränä rahat vastaan, kääntyy pöytään mennäkseen ja huomaa ettei kukaan kaipaa nimikirjoitusta - taaskaan. Ehkä ensi kerralla? Istuu hiljaisena pöydässään mutustellen herkullista munkkia eikä huomaa lainkaan vaaleanpunaista kreemin palaa, mikä tarttuu leukaansa. Loput vaaleanpunaista massaa murisee pöydälle ja osa lattialle vihreän kuulan murenien joukkoon. Asiakas pistää kynän povariin ja poistuu huomiota herättämättä palatakseen taas toivorikkaana jonain päivänä.
Asiakas palaa kuppilaan. Lompakossaan hänellä on kaksi silitettyä 100€:n seteliä. Suorana, ei taitettuna. Leuassaan hänellä on vielä vaaleanpunaista kreemiä edellis kerran berliininmunkista. Eipä ole niin turhamainen tuo, että peiliin vilkuilisi. Eihän kasvojakaan toki joka päivä pese. Asiakas valitsee kanelikierrepullan ja pienen kupillisen kahvia. Ennen maksua varmistaa vielä, että kynä on povitaskussa. Sitten avaa lompakkonsa, ottaa ikäänkuin vahingossa kaksi sadan euron sileää seteliä, erottaa ne toisistaan ja vilkaisee ympärilleen. Samalla silmäilee kassatytön ilmettä. Supina ympärillä kuuluu: Ooh. Näittekö? Nytkö, viimein... nimikirjoituksia kysytään. Asiakas kaivaa kynän povitaskustaan samalla, kun ojentaa setelin kassalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuppilaan astuu asiakas mukanaan silitetty 100€:n seteli lompakossaan. Suorana, ei taitettuna. Hän astuu tiskiä kohti ja vilkaisee ympärilleen. Maksaessaan pientä kahvikuppia ja berliininmunkkia hän vilkaisee kassaneidin ilmettä. Samalla hän kuulee ympärillään kohinaa: "Näittekö?" "Ei voi olla totta" ja "Ihmeellistä". Tyytyväisenä ja ylpein ilmin asiakas poimii povitaskustaan kynän ja valmistautuu nimikirjoitusten pyytäjiin.
Kassaneiti pystyy vain vaivoin peittämään tympääntymisensä. Hän ottaa setelin vastaan, sujauttaa sen tunnistimen läpi. Ensimmäisellä kerralla ei mene, pitää pistää toisen kerran. Sen jälkeen hän laittaa setelin kassalaatikon pohjalle ja laskee ryppyiset setelit sekä kasan kolikoita asiakkaan eteen.
Viiskyt, seiskyt, yhekskyt, yhekskytviis, yheksytkuus, viiskyt, kuustkyt, kahekskyt.
Kassaneiti väläyttää hymyn, mikä ei ulotu silmiin asti, ja toivottaa hyvää päivänjatkoa.
Asiakas ottaa nöyränä rahat vastaan, kääntyy pöytään mennäkseen ja huomaa ettei kukaan kaipaa nimikirjoitusta - taaskaan. Ehkä ensi kerralla? Istuu hiljaisena pöydässään mutustellen herkullista munkkia eikä huomaa lainkaan vaaleanpunaista kreemin palaa, mikä tarttuu leukaansa. Loput vaaleanpunaista massaa murisee pöydälle ja osa lattialle vihreän kuulan murenien joukkoon. Asiakas pistää kynän povariin ja poistuu huomiota herättämättä palatakseen taas toivorikkaana jonain päivänä.
Asiakas palaa kuppilaan. Lompakossaan hänellä on kaksi silitettyä 100€:n seteliä. Suorana, ei taitettuna. Leuassaan hänellä on vielä vaaleanpunaista kreemiä edellis kerran berliininmunkista. Eipä ole niin turhamainen tuo, että peiliin vilkuilisi. Eihän kasvojakaan toki joka päivä pese. Asiakas valitsee kanelikierrepullan ja pienen kupillisen kahvia. Ennen maksua varmistaa vielä, että kynä on povitaskussa. Sitten avaa lompakkonsa, ottaa ikäänkuin vahingossa kaksi sadan euron sileää seteliä, erottaa ne toisistaan ja vilkaisee ympärilleen. Samalla silmäilee kassatytön ilmettä. Supina ympärillä kuuluu: Ooh. Näittekö? Nytkö, viimein... nimikirjoituksia kysytään. Asiakas kaivaa kynän povitaskustaan samalla, kun ojentaa setelin kassalle.
Oisko sulla hei korttia, tai ees kolikoita. Mulla ei pohjakassa riitä vaihtorahoihin, sanoo kassaneiti tyynesti.
Rikkaat istuvat toisessa pöydässä ja rahattomat viereisessä pöydässä. Vaihtavat paikkaansa.
Rikkaat ovat ihan pulttina kun rahattomat törsää kaikki niiden rahat. Ite ne on ihan äimän käkenä ku ei ne saa ostettua yhtään mitään. Ne haluu takas rikkaiden pöytään, mut kauheeta, ne ei tiedä et tää on sellanen jäynä, et ne jouttu loppuiäks jäämään rahattomiks. Hah hah. Ihan oikein niille.