Lue keskustelun säännöt.
En voi välillä sietää yhtä lapsistani....
30.01.2022 |
Tämä tekee minut surulliseksi. Ja yritän kaikin tavoin onnistua suhteessani häneen, mutta en onnistu.
Minulla on 3 lasta. Jo teinejä / aikuisia kaikki. Yhden kanssa meillä ei kemiat kolahda ollenkaan. Hän ottaa yhteyttä vain, jos tarvitsee jotain. Jos erehdyn sanomaan edes, että "harkitsen hetken asiaa", niin tämä lapsi alkaa syyllistää minua ja tilanteesta ja tunnelmasta tulee todella myrkyllinen.
Mutta en voi aina vain sanoa, että kaikki käy! Varsinkaan, kun hän ei halua olla muuten tekemisissä...jos vaikka soitan, että mennäänkö ravintolaan syömään koko perhe, varaan pöydän, niin häntä ei näy eikä kuulu😔 En tiedä mitä tekisin..
Ja nyt taas hän otti yhteyttä, koska tarvitsee apua, liittyy rahaan. Ja minua turhauttaa ja masentaa.. On oma lapsi ja tottakai rakastan, mutta ei tämä näin voi mennä... kahden muun kanssa aivan toisenlaiset välit.
Kommentit (10)
Älä anna enää rahaa, et edes tiedä meneekö ne kaikki vaikka päihteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monesti nämä pyynnöt ovat vielä sellaisia, että on kiire. Kuten nytkin, huomiseksi tarvitsee tämän asian.. Ja sitten jos sanon ei, niin olen pilannut kaiken ja teen hänen elämästään hankalaa ym.
Aina hän vetoaa siihenkin, että muille annan varmasti enemmän. Enkä edes tee niin, pidän kaikki samalla viivalla, olen säästänyt kaikille saman verran, ostan aina suunnilleen saman arvoiset lahjat ym ym.
Mutta mieli jo tekisikin alkaa antamaan arvoa enemmän näille muille lapsille. Kun suututtaa tämä yksi. Olen aivan solmussa tässä tilanteessa.
Ahaa, Joopa joo ja niinpä niin. Sellaista se on näinä aikoina. Juu’u.
Vierailija kirjoitti:
Älä anna enää rahaa, et edes tiedä meneekö ne kaikki vaikka päihteisiin.
Harvemmin annan ihan rahaa rahaa, nytkin tarvitsee yhden asian heti, joka tietysti minun pitäisi ostaa.. Opiskelu lapsella sujuu ym, ei ole elämänhallinnan ongelmia. Mutta ilkeä on monesti, sydämetön ja ajattelematon. Enkä tiedä mitä voisin tehdä.
Ei pidä lisääntyä noin paljon kun ei ole henkisiä tai taloudellisia resursseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ahaa, Joopa joo ja niinpä niin. Sellaista se on näinä aikoina. Juu’u.
Harvoilla kai on...ei ainakaan ystävilläni...heillä hyvät välit kaikkiin lapsiin.
Minua taas alkaa välillä ihan pelottaa rakastanko kaikkia enää yhtä paljon...ei ole hyvä tunne.
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä lisääntyä noin paljon kun ei ole henkisiä tai taloudellisia resursseja.
Kyse ei ole kummastakaan. Rahasta ei ole enää ollut vuosiin pulaa, kun on lainatkin maksettu ym. Aikaakin minulla olisi lapsille antaa, tämä yksi ei vain halua sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan kyse kuopuksesta? Nuorimmaiset ovat oman kokemukseni mukaan usein aika ajattelemattomia ja hemmoteltujakin. Olipa nyt kuitenkin mikä tahansa, niin parasta kun sanot asiasta ihan suoraan. Voi olla, että lapsesi ei kerta kaikkiaan näe omassa käytöksessään mitään kummallista: sinä olet äiti, et siis mikään tavallinen ihminen vaan se, joka auttaa aina eikä koskaan tarvitse mitään itselleen, ei siis oikeastaan ihminen ollenkaan.
Suutu joskus kunnolla ja anna palaa! Tietysti se pelottaa, mutta onko sitten parempi kärvistellä jatkuvasti tuon asian kanssa?
Olet siis kasvattanut narskutyttären!
Minulla on alkanut herätä siis ihan ahdistavia tunteita, kun lapsi ottaa yhteyttä...Aina yritän ajatella hänestä hyvää, mutta tuntuu, että hän ei ajattele minusta samalla tavalla...
En halua olla mikään pankkiautomaatti ja sylkykuppi, mutta mitä voin tehdä..