Lue keskustelun säännöt.
(Raskaus) Mitä tekisit minun tilanteessani?
03.06.2015 |
Olen 23v nainen ja poikaystäväni on muutaman vuoden vanhempi. Emme asu yhdessä, olemme kummatkin opiskelijoita ja suhteemme on hyvä. Olemme olleet yhdessä vajaat kaksi vuotta. Olen tehnyt aamulla positiivisen raskaustestin ja olen lievässä paniikissa. Ehkäisymme on pettänyt. Rahatilanteemme on huono: teemme kumpikin opiskelujen ohessa satunnaisia keikkatöitä ja minun sopimukseni on määräaikainen. Vakituisempaa työtä ei ole löytynyt.
Pystyisin huolehtimaan lapsesta joka tavalla, paitsi sillä rahallisella. En ole vielä kertonut poikaystävälle. Mitä teen? Tiedän poikaystävän tarjoavan aborttivaihtoehtoa, mutta siihen en haluaisi suostua "pelkän" rahan vuoksi. Ahdistaa. Mitä teen? Onko kukaan teistä ollut samassa tilanteessa joskus, miten on selvitty?
Kommentit (33)
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 18:03"]
Ja mitä ehkäisyn pettämiseen tulee, niin epäilen syyksi oksennustautia, minulla on siis pillerit olleet käytössä.
[/quote]
Käytitkö lisäehkäisyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 18:17"]
Liian nuorella iällä huonossa tilanteesa hankittu lapsi tuomitsee usein lopun elämäksi elämään huonossa rahallisessa tilanteessa vailla hyviä mahdollisuuksia edetä työelämässä. Tällä tavoin alkaneet parisuhteetkaan harvoin kestää. Oletko todella valmis näihin uhrauksiin, kun ei kerran ole Mikään pakko? Sinuna katsoisin lapsiasioita vasta paljon myöhemmällä iällä. Abortti ei ole murha, älä huoli siitä.
[/quote]
Minä en ole teiniäiti ja vuoden kuluttua varsin koulutettu itsekin. Meidän parisuhteemme ei ole alkanut " tällä tavoin", vaan suhteemme on ollut olemassa jo kauan ennen kuin yhteinen seksielämä alkoi. En tiedä tarkalleen millaista uhrausta olisin nyt tekemässä, ja siksi haluaisinkin kuulla muiden äitien juttuja.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 18:17"]
Liian nuorella iällä huonossa tilanteesa hankittu lapsi tuomitsee usein lopun elämäksi elämään huonossa rahallisessa tilanteessa vailla hyviä mahdollisuuksia edetä työelämässä. Tällä tavoin alkaneet parisuhteetkaan harvoin kestää. Oletko todella valmis näihin uhrauksiin, kun ei kerran ole Mikään pakko? Sinuna katsoisin lapsiasioita vasta paljon myöhemmällä iällä. Abortti ei ole murha, älä huoli siitä.
[/quote]
Samaa mieltä. Aivan liian paljon on näitä naisia, joiden esikoinen on ekassa vakavassa suhteessa saatu vahinko ja sitten aikuisena tehdään ne rakkauslapset sen "oikean" kanssa. Esikoinen jää väistämättä vähän syrjään perheestä, kun on eri sukunimi kuin muilla jne.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 18:25"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 18:17"]
Liian nuorella iällä huonossa tilanteesa hankittu lapsi tuomitsee usein lopun elämäksi elämään huonossa rahallisessa tilanteessa vailla hyviä mahdollisuuksia edetä työelämässä. Tällä tavoin alkaneet parisuhteetkaan harvoin kestää. Oletko todella valmis näihin uhrauksiin, kun ei kerran ole Mikään pakko? Sinuna katsoisin lapsiasioita vasta paljon myöhemmällä iällä. Abortti ei ole murha, älä huoli siitä.
[/quote]
Minä en ole teiniäiti ja vuoden kuluttua varsin koulutettu itsekin. Meidän parisuhteemme ei ole alkanut " tällä tavoin", vaan suhteemme on ollut olemassa jo kauan ennen kuin yhteinen seksielämä alkoi. En tiedä tarkalleen millaista uhrausta olisin nyt tekemässä, ja siksi haluaisinkin kuulla muiden äitien juttuja.
[/quote]
ei ura ala koulutuksesta vaan vasta työelämästä. Ja suhteenne on vielä hyvin nuori - kaksi vuotta yhdessä ei kerro vielä mitää etenkään, kun ei asuta yhdessä. Tiedän varsin hyvin mistä puhun. 23- vuotiaana on aivan liian nuori, etenkin kun ei ole rahaa edes elättää lasta ja perhettä. Luovut suurella todennäköisyydellä tulevaisuudestasi.
Mä olin samassa tilanteessa kuin sä muutama kuukausi sitten ja olin jo varannut ajankin aborttia varten. En kuitenkaan voinut tehdä sitä, mun omatunto ei olisi antanut itselleni koskaan sitä anteeksi. Poikaystävä oli abortin kannalla ja uhkasi jättää mut jos en tee sitä. Pidin kuitenkin pääni ja muutin pois yhteisestä kodista. Muutaman viikon päästä mies aneli mua takaisin ja halusi perustaa perheen kanssani. Nyt odotellaan innoissaan yhdessä vauvelia eikä kaduta pätkääkään. Jos olisin tehnyt abortin, olisi varmasti kaduttanut. Aina kun katselen ultrakuvia, tulee itku silmään kun ajattelenkin sitä että olisin voinut tappaa tämän meidän yhteisen vauvan. Vaikka opinnot on kesken niin me pärjätään kyllä ihan varmasti. Älä tee mitään hätiköityä, kuuntele sydäntäsi ja tee päätös sen mukaisesti. En moralisoi abortin tehneitä, jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sen lisäehkäisyn laita oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väärin et voi valita. Valitset siis kumman tahansa, ei kumpikaan ole väärempi, kuin toinen. Valinta on aina henkilökohtainen, mutta valintaan johtavat syyt voivat toki olla ulkopuolisilta henkilöiltä. Älä pelkää/stressaa turhaan.
Minä pitäisin lapsen, ehdottomasti.
Minä olen saanut esikoisen 23v. Valmistun juuri ammattiin pari kk ennen kuin vauva syntyi. Hyvin olemme pärjönneet, ja töihinkin olen ehtinyt, hankkia omakotitalon jne. Olimme olleet yhdessä 3v kun tulin raskaaksi. Eipä toisesta ole ylläreitä tullut. Pieni vauva kuluttaa aika vähän ja paljon tavaraa saa ja löytyy uudenveroisia "käytettynä". Hyvin te pärjäätte!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette aikuisia ihmisiä, ja sinä tunnet olevasi kykenevä vanhemmuuteen. Jos raha on ainoa ongelma, ei minusta ole syytä tehdä aborttia. Voit opinnoistasi ja vauvasta riippuen jatkaa opiskelua jopa jo äitiysloman aikana. Jos nyt alatte jo pikkuhiljaa (vaikkapa muutama kymppi kuussa) laittaa vähän rahaa säästöön, saatte vauvalle kaiken tarvittavan pitkäksi aikaa. Vauvan synnyttyä lapsilisä (95 e/kk) kattaa vauvan juoksevat kulut hyvin. Lisäksi äitiyspäiväraha on minimissäänkin parempi kuin opintoraha. Kun on aika laittaa vauva päivähoitoon, se on teille opiskelijoina ilmainen. Yhteiskunta tukee lapsiperheitä ihan hyvin, niin ettei kenenkään pelkän rahan takia tarvitse aborttia tehdä. Pieni lapsi ei vaadi mahdottomia, ja kun hän on isompi olette te jo työelämässä. :)
Toivon sydämeni pohjasta että pidät vauvan. Kyllä sitä rahaa sen verran on ja tuollaiset asiat aina järjestyy. Älä tee aborttia, saatat katua sitä joskus. Mitä jos et saakaan lasta sitten kun sitä oikein haluaisit...?
Kaikella on tarkoituksensa <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ainakaan rahan takia tee aborttia! Kukaan ei ole Suomessa niin köyhä että joutuisi vauvan kanssa kadulle. Pienituloisillehan lapsen pöivähoito on myös ilmainen, kun jatkat opintojasi.
Liian nuorella iällä huonossa tilanteesa hankittu lapsi tuomitsee usein lopun elämäksi elämään huonossa rahallisessa tilanteessa vailla hyviä mahdollisuuksia edetä työelämässä. Tällä tavoin alkaneet parisuhteetkaan harvoin kestää. Oletko todella valmis näihin uhrauksiin, kun ei kerran ole Mikään pakko? Sinuna katsoisin lapsiasioita vasta paljon myöhemmällä iällä. Abortti ei ole murha, älä huoli siitä.