miksi kehitysvammaisen vanhempi saa päättää...
...vaikeasti vammaisen lapsensa asuinpaikan, vaikka ei itse lastaan edes hoida?
Kyselee eräs hämmentynyt, turhautunut ja itkuinen perhehoitaja, joka menettää lapsen kutakuinkin samantien asumispalveluyksikköön kun lapsi täyttää 18 v.
Ja kun se raha kiskaistaan kuitenkin tähän kuvioon mukaan, niin hoitopalkkio kyseisen lapsen hoitamisesta on minulle n. 37 e/pv miinus veroihin menevä n. 35 %. Kulukorvaus n. 15 e/pv ja sillä hankitaan mm. ruuat. Lapsi ei ole koulussa eikä päivätoiminnassa. Ei olla koettu tarpeelliseksi sitä päivätoimintaa. Puheterapiassa ja fysioterapiassa käy (kelan).
Kommentit (31)
Minä en oikein ymmärrä pitäisikö tuota ajatella työnä vai miten. Kyllä aikuisen "vauvan" hoitamiseen tarvitaan jo useampi ihminen. Onhan se inhimillistä sääliä mutta ei kenenkään elämä voi olla pelkkää hoitamista.
En tiedä miksi kukaan ei löytänyt hänelle koulua (tai edes ehdottanut). Mutta luulen hänen olleen melko aggressiivinen ja arvaamaton koulussa. Perheessä ihan rauhallisesti käyttäytyvä prinsessa, kunhan ohjelmaa ei ole liikaa ja jaksetaan mennä rauhallisella tahdilla eteenpäin.
Olemme olleet lapsen tukiperhe yli kymmenen vuotta. Viimeisen vuoden hän on asunut meillä, mutta käynyt vanhemmillaan parina viikonloppuna joka kuukausi.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 23:38"]Itketkö rahaa vai hoidokkia
[/quote]
En usko että hänen on oikeasti parempi asua asumispalveluyksikössä.
Ap.
No missä hänet pitäisi aikuisen hoitaa? Kotona, sinun luonasi, työtoiminnassa, opiskeluopaikassa? Kuka saisi päättää, elleivät omat vanhemmat? Tukiperheen äiti?
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 23:45"]No missä hänet pitäisi aikuisen hoitaa? Kotona, sinun luonasi, työtoiminnassa, opiskeluopaikassa? Kuka saisi päättää, elleivät omat vanhemmat? Tukiperheen äiti?
[/quote] Jos omat vanhemmat eivät hoida, niin silloin voisi kuunnella sitä ihmistä, joka hoitaa.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 23:45"]No missä hänet pitäisi aikuisen hoitaa? Kotona, sinun luonasi, työtoiminnassa, opiskeluopaikassa? Kuka saisi päättää, elleivät omat vanhemmat? Tukiperheen äiti?
[/quote]
Siellä missä hänen on hyvä olla!
Hänet pitää hoitaa siellä missä hän saa osallistua sen verran kuin tahtoo. Siellä missä ei tarvitse kärsiä päivittäisistä epilepsiakohtauksista, siellä missä on aikaa herätä omaan tahtiin, siellä missä saa syödä rauhassa ja jossa ruokailuissa autetaan. Siellä, missä pylly pyyhitään ja pestään, hampaat saadaan hoidettua ja pesut tehtyä. Hänet pitää hoitaa sellaisessa paikassa, jossa hönen on turvallinen olla. Siellä, missä ei vedetä väkisin mukaan aamupiireihin ja ulkoilemaan koska ohjaaja on paikalla ja määrää. Hänet pitää hoitaa siellä.missä hänem ei tarvitse huutaa, sylkeä, nipistellä ja lyödä saadakseen tahtonsa kuuluviin.
Miksi perhehoitajaa ei kuulla. Miksi vain vanhempaa?
Ap.
ap, mikä tuo paikka on? Kuka sen maksaa ja kuka palkkaa hoitajat?
Ilmeisesti itse tapaat tukilastasi... kerran kuukaudessa? Olisitko itse valmis hoitamaan ympäri vuoden? Ehdota ihmeessä kunnallesi.
Minkä vuoksi kehitysvammainen saa itse päättää ottaako influenssarokotteen? Mutta hänen hoitajansa ei saa päättää omasta kehostaan. Eihän tässä ole mitään järkeä. Hoitajat pitää rokottaa, mutta asukkaiden ei ole pakko rokotetta ottaa. Ei ole mielestäni eettistä eikä tasa-arvoista. Kehitysvammaiset kulkevat paljon talon ulkopuolella, he voivat aivan itse tuoda taudin taloon. Hoitajien pakkorokotukset aivan turhia.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 01:37"][quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 00:39"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 00:21"]Onko tavallistakin, että vanhemmat antavat lapsensa pois jonkin toisen perheen hoidettavaksi? Tapaavatko he silti lasta? Vieraileeko lapsi vanhempiensa luona? Ovatko vanhemmat lapsen huoltajia? Kiva, jos jaksat vastata. En tiedä tästä aiheesta mitään. [/quote] Meidän tapauksessamme vanhemmat ovat huoltajia. Se on veikeää, koska eivöt tosiaan itse hoida lasta kuin kahtena viikonloppuna kuussa. Tapaavat siis lastaan, kyllä. Ei tavallista. Luopuminen on vanhemmille rankkaa, mutta he eibät itse jaksaneet. Luultavasti lapsi oli (ja yhä on) vanhemmilleen hankalampi kuin meille.
[/quote]
Okei, kiitos tiedosta. Teet ilmisen tärkeää työtä! Vanhemmat eivät varmasti luovu lapsestaan heppoisin perustein. En pysty edes kunnolla kuvittelemaan, minkälaista olisi olla vammaisen omaishoitaja vuorokauden ypäri vuosien ja vuosien ajan... Ei onnistuisi minulta missään olosuhteissa. Tämä on eräs syistä, miksi en koskaan hanki lapia.
[/quote]
Myös vammainen lapsi antaa ja opettaa paljon.
Vanhemmat saavat tukea lapsen kanssa jaksamiseen. Se toki riippuu valitettavasti myös paikkakunnasta ja joskus jopa henkilökemioista. Aina perheen ulkopuolisen ei ole helppoa ymmärtää, kuinka työläs tai haastava elämä lapsen kanssa on.
Pääsääntöisesti ajatus on, että omasta työstään ei vanhempien tarvitse luopua. Joskus vanhemmat silti mieluummin itse tahtovat niin päin ja ottavat mieluummin sen pienen omaishoidontuen. Mikäli vanhemmat haluvat yehdä työtään, lainkin mukaan lapselle kuuluu järjestää päivähoito avustajineen. Siitä maksetaan kuten muutkin vanhemmat - ei enempää eikä vähempää.
Meillä perhehoidossa asuva lapsi ja venhempansa ovat käyttäneet sekä päivähoitoa että aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä köyneet itse töissä. Lisäksi lapsella on ollut jo ennen meitä tukiperhe (ehkä parikin). Me olemme tätä prinsessaa tukiperheenä hoitaneet yli kymmenen vuotta.
Tälle vammaiselle jatkuva ihmisten ja paikkojen vaihtaminen ei ole ollut hyvästä. Koska puhetta ei ole eikä hän osaa aktiiviseti itse käyttää kuvia tai viittomia, on häiriökäyttäytyminen ollut päivittäistä.
Meillä lapsi on ollut rauhallinen. Vanhempia rhkä harmittaa kun toisessa perheessä elämä sujuu, mutta omien vanhempien kanssa ei. Tai sitten he vain aidosti ajattelevat että asumispalbeluyksikkö on parempi ja pitkäaikaisempi ratkaisu. Ainakin äiti sanoi minulle että emme tule jaksamaan kauaa tätä työtä koska sitä on niin paljon. Eli ihminen joka ei itse jaksa hoitaa omaa lastaan, on tehnyt päätöksen että minäkään en perheeni kanssa jaksa.
Kunhan puran harmiani...
Ap.