Lapsi ihastunut samaan sukupuoleen
Eli kuten otsikossa: Meillä yläasteikäinen tytär on ihastunut tyttöön. Tämä selvisi mulle vahingossa kun näin tälle tytölle kirjoitetun kirjeen. Tytär pyysi tuomaan koululle tavaroitaan kun menin häntä hakemaan, ja kirje oli samassa paikassa kuin nämä tavarat. Monta kertaa vielä laittoi viestiä, että otathan sieltä ne mitä hän tarvitsee mukaan kun menevät suoraan koululta kaupungille.
En nyt tiedä mitä ajatella. Ihan kuin hän olisi tarkoittanut mun löytävän kirjeen? En kuitenkaan aio asiasta mitään sanoa, enkä ilmaista, että tietäisin. Olisin nimittäin voinut laittaa kirjeen pois, enkä olla utelias, nostaa sen vaan tavaroiden päältä pois enkä tirkistellä.
Itse ihastumisasia ei mua haittaa, sama se seurusteleeko tytön vai pojan kanssa, kunhan tykkää toisesta ja toinen on hänelle kiva ja tykkää takas. Puolisolle tulee olemaan kova paikka, hän on homoseksuaaleja vastaan, raivosi silloinkin kun homoseksuaalien avioliittolaki hyväksyttiin. Arvelin jo silloin tyttärestä jotain, hän oli niin innokkaasti lain puolella. Itse olen sanonut, että mulle on ihan sama, rakastutteko samaan vai eri sukupuoleen, kunhan olette onnellisia. Voi olla vaikea paikka tytölle kertoa ihastuksesta kotona kun pelkää isän reaktiota.
Ehkä hän jätti tuon kirjeen niin selkeästi esiin siksi, että näkisinkin sen ensin, joku varovainen kokeilu mitä tapahtuu. Ei tässä auta kuin toimia ihan samoin kuin jos olisi ihastunut poikaan: Antaa tilaa ja olla läsnä ja jutella jos tytär sitä tarvitsee. Voi olla, että on ihastumiskokeilu, miltä tuntuisi ihastua tyttöön. Voi olla myös, että tyttö on homoseksuaali. Siinä tapauksessa tulee tytölle aika ranka tilanne, ellei isänsä ota asiaa rennommin kuin puheissaan ottaa tällaisia asioita pohtiessa. Ollaan juteltu mitä ajattelisimme, jos jostain lapsesta tulisi homoseksuaali ja miehelle se on ollut aina asia josta ei kykene edes keskustelemaan kun ei kestä sellaista. Olisi kuulemma niin kammottavaa. Toisaalta ehkä sen todella tapahtuessa hän huomaisi ettei se niin kamalaa olekaan? On puoliso kyllä vitsaillut tytölle, että milloinkas sun poikaystävä tulee meille kylään? Ai ei ole poikaystävää? Entäs milloinkas sun tyttöystävä tulee kylään? Ai ei ole tyttöystävääkään?
Olipa yllätys joka ei ollut toisaalta yllätys yhtään. Nyt vaan eteenpäin miettien miten osaan tukea tyttöä. Ihan sama kenen kanssa seurustelee, ensimmäinen seurustelusuhde on aina jotenkin jännittävä ja jos se loppuu, on nuorena sekin suru ylipursuava. Nuorena tunteet ovat vuoristorataa!
Kommentit (27)
Miehesi on juntti. Miten olet mennyt naimisiin tuollaisen punaniskan kanssa?
Harmi että tytön isällä on tuollainen asenne. Omasta kokemuksesta voin sanoa että se kyllä tuntuu pahalta jos toinen vanhemmista ei hyväksy tuollaista ominaisuutta omassa lapsessaan. Luulis että lasta pitäs rakastaa huolimatta siitä onko hetero vai homo. AP:lle tsemppiä, sinulla on oikea asenne!
Mitään fiksua en osaa sanoa asiaan mutta pakko kommentoida: ihana suhtautuminen sulla ja olet selvästi mahtava äiti.
Muuten ihana mutta aikamoinen lehmä olet kun luet toisen kirjeitä
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 18:07"]Olisi kiva tietää, mitä ne tekevät keskenään. Ajatuskin jo kiihottaa.
T: toinen mies.
[/quote]
Voi teitä surkeita jonneja ja lassukoita
En tiedä mikä isän suhtautuminen sitten olisi todellisessa tilanteessa. Eikä tätä junttiutta ilmennyt aiemmin, nyt tuon avioliittolain myötä mies ollut kauhean raivoissaan homojen, mulle oli ihan hämmästys miten kiihkeästi suhtautuu asiaan. Kuulemma lesbot eivät ole niin paha asia kuin homot. Että mitä?
Jotenkin kuitenkin uskon, että jos asia tulee puolisolle esiin, jos teinin seksuaalisuus on bi- tai homoseksuaali, puoliso sen lopulta hyväksyy. Hänkin aina sanoo, että pääasia, että lapset kasvavat kunnon ihmisiksi ja ovat onnellisia. Jos kerran tyttären onni on tuo, voi ensin tulla järkytys ja sitten isä tottuu asiaan. Katsotaan miten tämä etenee. On puolisokin joskus sanonut mulle, että ootko varma ettei tyttö tykkää tytöistä, joten ehkä hänelläkin joku tunne asiasta on. Ehkä tytär jännittää turhaan, ja minä mietin näitä, ja tilanteen selvitessä isälle asia onkin ihan ok. Ihan sama kuitenkin onko isä mitä mieltä tahansa, tärkeintä mulle, että lapsemme löytävät oman rakkaan. Oli sukupuoli mikä tahansa.
Lähinnä jännitän näitä nuoruusiän suhteita. Muistan miten sitä ns. seurusteltiin ja sitten erottiin ja se tuntui maailmanlopulta. Onneksi nykyään yhteiskunta ei ole niin homovastainen kuin on ollut, eli tyttöpari ei joudu kohtaamaan ihan kauhean ikäviä asioita. Toivottavasti.
Nyt varmaan vaan olen kuin en tietäisi asiasta? Vai puhuisinko varovasti seurustelusuhteista noin yleensä, sukupuoleen liittymättä? Loppukevennys asiaan liittyen: Ainakin mieltäni helpottaa se, ettei pelättävissä ole teiniraskautta. Joo, huono, mutta tuli tosiaan mieleen tätä ajatellessa.
Ilmankos tyttö on autolla liikkuessa soittanut miljoona kertaa Katy Perryn I kissed a girl...
Kuulostat hyvälle kasvattajalle.
Minäkään en ottaisi kirjettä puheeksi, mutta seuraavan viikon sisällä kyselisin tytöltä kahden kesken, että onko hän ihastunut tai aloittanut seurustelun, sano vaikka että hän käyttäytyy niinkun olisi jos et halua kirjeen lukemista paljastaa. Tue tyttöä ja jos seurustelu jatkuu, niin tapaa pari jossain kotimme ulkopuolella aluksi. Näin voitte tehdä suunnitelman isän erilaisten reaktioiden varalle.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 18:11"]En tiedä mikä isän suhtautuminen sitten olisi todellisessa tilanteessa. Eikä tätä junttiutta ilmennyt aiemmin, nyt tuon avioliittolain myötä mies ollut kauhean raivoissaan homojen, mulle oli ihan hämmästys miten kiihkeästi suhtautuu asiaan. Kuulemma lesbot eivät ole niin paha asia kuin homot. Että mitä?
Jotenkin kuitenkin uskon, että jos asia tulee puolisolle esiin, jos teinin seksuaalisuus on bi- tai homoseksuaali, puoliso sen lopulta hyväksyy. Hänkin aina sanoo, että pääasia, että lapset kasvavat kunnon ihmisiksi ja ovat onnellisia. Jos kerran tyttären onni on tuo, voi ensin tulla järkytys ja sitten isä tottuu asiaan. Katsotaan miten tämä etenee. On puolisokin joskus sanonut mulle, että ootko varma ettei tyttö tykkää tytöistä, joten ehkä hänelläkin joku tunne asiasta on. Ehkä tytär jännittää turhaan, ja minä mietin näitä, ja tilanteen selvitessä isälle asia onkin ihan ok. Ihan sama kuitenkin onko isä mitä mieltä tahansa, tärkeintä mulle, että lapsemme löytävät oman rakkaan. Oli sukupuoli mikä tahansa.
Lähinnä jännitän näitä nuoruusiän suhteita. Muistan miten sitä ns. seurusteltiin ja sitten erottiin ja se tuntui maailmanlopulta. Onneksi nykyään yhteiskunta ei ole niin homovastainen kuin on ollut, eli tyttöpari ei joudu kohtaamaan ihan kauhean ikäviä asioita. Toivottavasti.
Nyt varmaan vaan olen kuin en tietäisi asiasta? Vai puhuisinko varovasti seurustelusuhteista noin yleensä, sukupuoleen liittymättä? Loppukevennys asiaan liittyen: Ainakin mieltäni helpottaa se, ettei pelättävissä ole teiniraskautta. Joo, huono, mutta tuli tosiaan mieleen tätä ajatellessa.
Ilmankos tyttö on autolla liikkuessa soittanut miljoona kertaa Katy Perryn I kissed a girl...
[/quote]
Jos homous on perinnöllistä, niin tytär on sen saanut isältään. Piilohomothan on aina kovimpia räksyttäjiä, kirjaimellisesti niitä, ketkä kokee homoliittojen olevan jotain pois itseltään..
AP: Sinun ei varmaankaan tarvitse erikseen ottaa seurusteluasiaa esille jos se tuntuu väkinäiseltä. Varmaankin pääasia että tilanteen vaatiessa annan vihreää valoa myös homosuhteille. Tietysti jos sinua helpottaa niin voithan ottaa seurusteluasiat puheeksi sellaisella sukupuolineutraalilla tavalla. Siten ei myöskään tule ilmi että olet tietoinen lapsesi suuntautumisista.
Ainakin minulle riittää että omat vanhemmat suhtautuvat samalla tavalla homoihin ja heteroihin :) Pahin moka on ehkä joku vihjaileva "onneksi meidän perheessä ei ole homoja/lesboja" tyylinen heittely. Minusta mitään suuntautumista ei tarvitse suosia eikä syrjiä! -Tyttö 18v (juuri vanhemmille kertonut)
Totta. Mutta tuntui kun tytär olisi tarkoittanut sen nähtäväksi. Laittoi monta viestiä, joissa pyysi, että hakisin tietystä paikasta huoneestaan pari tavaraa. Varmisteli, että joko hait? Kun hain, olivat nämä pari tavaraa ja kirje samassa paikassa. Tiedän, olisi pitänyt vaan kääntää silmät pois, mutta niinpä vain olin ikävä ihminen ja luin. En ole ylpeä asiasta.
Tämä siis piti tulla ylemmäs kommenttina vastaukseen kirjeen lukemisesta...
Ap
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 18:09"][quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 18:07"]Olisi kiva tietää, mitä ne tekevät keskenään. Ajatuskin jo kiihottaa.
T: toinen mies.
[/quote]
Voi teitä surkeita jonneja ja lassukoita
[/quote]
Mitä ihmeen surkeita? Kuka mies ei pitäisi lesbopornosta? Tuskin löytyy.
En ajatellut sen ihmeemmin asiasta tehdä numeroa tai udella suhteista. Nyt ymmärrän paremmin kun tyttö on halunnut jutella julkkisten lesbo/homo-suhteista ja on juteltu asiasta jos jossain televisio-ohjelmassa tai elokuvassa on homoseksuaali-pareja. Lapsemme tietävät, että minulle heidän seurustelukumppaninsa sukupuoltaan tärkeämpi asia on se, että seurustelukumppanit kohtelevat heitä hyvin eivätkä suostu olemaan suhteessa, jossa heitä ei arvosteta vaan kohdellaan huonosti.
Kiitos kun olette suurin osa suhtautuneet asiallisesti tähän ja vastailleet asiallisesti. Olen hieman hämilläni asiasta ja on helpottavaa pohtia tätä näin "ääneen".
AP
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 18:25"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 18:09"][quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 18:07"]Olisi kiva tietää, mitä ne tekevät keskenään. Ajatuskin jo kiihottaa. T: toinen mies. [/quote] Voi teitä surkeita jonneja ja lassukoita [/quote] Mitä ihmeen surkeita? Kuka mies ei pitäisi lesbopornosta? Tuskin löytyy.
[/quote]
Sanoisin ettei lesboporno edes liity tähän asiaan millään tapaa. AP teki asiallisen aloituksen alaikäisen tyttärensä mahdollisesta kiinnostuksesta samaan sukupuoleen ja sinä pamautat lesbopornon tiskiin? Tarkoitus oli antaa neuvoja ja tukea aloittajalle.
Ei se haittaa, oli odotettavissa tuollaiset lesbopornokommentit, ohitan ne sujuvasti. Arvelin, että tulisi enemmän asiatonta kommenttia, ja kiitän teitä jotka asiallisesti keskustelette. Vaikka oma asenne on ok tämän suhteen on ok, herää silti kauheasti ajatuksia ja huolia. Kun ei elä normien mukaan, on erilainen, silloin on aina vaikeampaa, enkä toivoisi omille lapsille raskaita asioita elämään. Sitä miettii kaikenlaista ja huolehtii.
AP
Suomessa homoihin ja lesboihin suhtautuminen on ihan OK tasolla, vaikka varmasti tuleekin niitä vastoinkäymisiä jos ihan perusporukkaan vertaa. Eli ainahan sitä voisi paremmatkin oltavat olla mutta toki joissakin maissa on suhtautuminen paljon ikävämpää.
Minusta on hienoa lukea ajoittain näitä vanhempien kirjoituksia joissa asiaan suhtaudutaan avoimesti ja empaattisesti. Sellaisella terveen huolestuneella tavalla. Ei huolestuneena niinkään suuntautumisesta itsestään vaan lapsen pärjäämisestä asian kanssa.
Rakkaus on ihana asia! Vaikutat ihanalta ja tukevalta vanhemmalta, toivotaan että isäkin hyväksyy asian kun se nousee esille. Oma perheeni oli tukenani kun vein ensimmäisen tyttöystäväni kotiin (ennen sitä olin seurustellut pojan kanssa), mutta äidin sisko perheineen kammoksui ajatusta. Olivat antaneet äidilleni vinkkejä siihen miten minut saisi lopettamaan "hölmöilyt". Onneksi äitini puolusti minua ja täti puolisoineen on ollut asiasta hiljaa sen jälkeen : )