Mielipiteitä somefacen auttamisryhmistä, apua vai ei

Olen itse liikuntarajoitteinen ja esim. ruokajönöön meneminen taksilla on aika absurdi ajatus. Semminkin kun en pysty seisomaan kymmentä minuuttia pidempään. Avustuskässin pakkaaminen reppuun ei onnistu sekään ilman tuolia.

Nämä jotka jättävät hienon tarvikkeensa Vantaan vetelinpohjan talon rappusille

Vierailija kirjoitti:

Kirjoittajalle nro 12 pätkissä (jos onnistuisi helpommin):

Tämä oli fiksu teko siinä mielessä, että ne taksit eivät ole ilmaisia. Edestakainen taksireissu maksaa 5,60. Saattaa kuulostaa pieneltä summalta mutta on se joskus henkilölle paljon.

Kiitos :) Näin ajattelinkin, että vanhus näki vaivaa ja käytti rahojaankin siihen, että pääsi hakemaan ruokaa, joten voin tehdä enemmän kuin mitä olin alunperin ajatellut. Ja lisäksi hän uskalsi luottaa muhun, koska olisinhan minäkin voinut olla huijari enkä olisikaan saapunut paikalle. 

Eihän tästä tule mitään, koko asia hukkuu pätkimiseen ja sanojen outoon muutteluun...

Eivät välttämättä tee sitä tarkoituksella.

Huh-huh! Oudoin kokemani episodi vauvapalstalla. Kirjoitukseni oli aidosti tarkoitus olla kannustava ja hyväntahoinen, mutta ei tullut puoletkaan asiasta läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoittajalle nro 12 pätkissä (jos onnistuisi helpommin):

Tämä oli fiksu teko siinä mielessä, että ne taksit eivät ole ilmaisia. Edestakainen taksireissu maksaa 5,60. Saattaa kuulostaa pieneltä summalta mutta on se joskus henkilölle paljon.

Kiitos :) Näin ajattelinkin, että vanhus näki vaivaa ja käytti rahojaankin siihen, että pääsi hakemaan ruokaa, joten voin tehdä enemmän kuin mitä olin alunperin ajatellut. Ja lisäksi hän uskalsi luottaa muhun, koska olisinhan minäkin voinut olla huijari enkä olisikaan saapunut paikalle. 

Hienoa!

Yritin vielä lopuksi kertoa, että kaikille noutaminen omakotitalon rappusilta etenkään näin talviaikaan ei onnistu mutta syy siihen ei ole pelkkä oman vaivan välttely. (jatkan)

Joskus tuntuu hieman epäreilulta, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat jäävät hyvää tarkoittavien ihmisten avusta paitsi.

Noh, elämä on... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoittajalle nro 12 pätkissä (jos onnistuisi helpommin):

Tämä oli fiksu teko siinä mielessä, että ne taksit eivät ole ilmaisia. Edestakainen taksireissu maksaa 5,60. Saattaa kuulostaa pieneltä summalta mutta on se joskus henkilölle paljon.

Kiitos :) Näin ajattelinkin, että vanhus näki vaivaa ja käytti rahojaankin siihen, että pääsi hakemaan ruokaa, joten voin tehdä enemmän kuin mitä olin alunperin ajatellut. Ja lisäksi hän uskalsi luottaa muhun, koska olisinhan minäkin voinut olla huijari enkä olisikaan saapunut paikalle. 

Hienoa!

Yritin vielä lopuksi kertoa, että kaikille noutaminen omakotitalon rappusilta etenkään näin talviaikaan ei onnistu mutta syy siihen ei ole pelkkä oman vaivan välttely. (jatkan)

Ymmärrän kyllä tuon, mutta koska olen itsekin liikuntarajoitteinen (kuljen kyynärsauvojen kanssa) ja autoton, mun on täysin mahdotonta lähteä kuskaamaan ruokakasseja kenellekään muullekaan. 

Siis nuo monta hieman oudolta ja sekavalta kuulostavaa pätkää on siis samalta liikuntarajoitteiselta joka ei saanut tekstiään läpi millään ilveellä järkevässä muodossa. Vaikka ei ihan siltä vaikuta, invaliditeetti on jaloissa, ei päässä :)

Vierailija kirjoitti:

Joissakin ryhmissä röyhkeimmät kerjäävät tavaraa myytäväksi edelleen kirpputoreilla.

Jotkut stoorit on niin nyyhkyjä, että menevät melkein komiikan puolelle, ovat näitä ammattikerjäläisiä. Ei noilla ryhmien ylläpitäjillä ole resursseja eikä ammattitaitoa selvittää näiden ihmisten todellista tilannetta niin hyvin kuin esim kunnan sosiaalitoimella tai kirkon diakonialla.

Eniten ihmettelen, että miksi joululahjoja kerjätään perheisiin joiden uskonnossa joulua ei vietetä.

missä sielä tulee perheen uskonto ilmi?

Vierailija kirjoitti:

Joskus tuntuu hieman epäreilulta, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat jäävät hyvää tarkoittavien ihmisten avusta paitsi.

Kaikista heikommassa semassa olevat harvemmin osaavat edes hakea apua somen avustusryhmistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joissakin ryhmissä röyhkeimmät kerjäävät tavaraa myytäväksi edelleen kirpputoreilla.

Jotkut stoorit on niin nyyhkyjä, että menevät melkein komiikan puolelle, ovat näitä ammattikerjäläisiä. Ei noilla ryhmien ylläpitäjillä ole resursseja eikä ammattitaitoa selvittää näiden ihmisten todellista tilannetta niin hyvin kuin esim kunnan sosiaalitoimella tai kirkon diakonialla.

Eniten ihmettelen, että miksi joululahjoja kerjätään perheisiin joiden uskonnossa joulua ei vietetä.

missä sielä tulee perheen uskonto ilmi?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta aika usein nimestä sekä profiilikuvasta pystyy päättelemään jotain. Esim jos hakijalla on profiilikuvassaan hijab päässä, on vaikea kuvitella, että hän viettäisi joulua. 

Itse en ymmärrä tällaista julkista vieraiden auttamista tai avun pyytämistä. On olemassa paljon järjestöjä, joiden kautta voi auttaa. Lisäksi voi antaa jotain ihan työkaverille tai naapurille. Esim. usein lapsia haluaa auttaa, kyllä naapurin lapselle voi spontaanisti antaa lahjakortin lelukauppaan. Asuminen on Suomessa niin kallista ja jos tietää vanhempien olevan tavallisia työläisiä, niin apu on aina tervetullut. Meidän paikallisryhmässä joku tarjoutui jouluna ostamaan jollekin kinkun. Mielestäni tarjous oli tosi syrjivä, sillä selvästi haluttiin tietyt ryhmät sulkea ulkopuolelle. Lisäksi moni vähävarainen perhe arvostaa enemmän kasviksia ja hedelmiä. Ja vaikka olisikin köyhempi, voi silti olla eettinen ja ekologinen ja ihan periaatteestakin olla syömättä possua.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ymmärrä tällaista julkista vieraiden auttamista tai avun pyytämistä. On olemassa paljon järjestöjä, joiden kautta voi auttaa. Lisäksi voi antaa jotain ihan työkaverille tai naapurille. Esim. usein lapsia haluaa auttaa, kyllä naapurin lapselle voi spontaanisti antaa lahjakortin lelukauppaan. Asuminen on Suomessa niin kallista ja jos tietää vanhempien olevan tavallisia työläisiä, niin apu on aina tervetullut. Meidän paikallisryhmässä joku tarjoutui jouluna ostamaan jollekin kinkun. Mielestäni tarjous oli tosi syrjivä, sillä selvästi haluttiin tietyt ryhmät sulkea ulkopuolelle. Lisäksi moni vähävarainen perhe arvostaa enemmän kasviksia ja hedelmiä. Ja vaikka olisikin köyhempi, voi silti olla eettinen ja ekologinen ja ihan periaatteestakin olla syömättä possua.

Mun mielestä taas face-to-face auttaminen on sekä yksinkertaisempaa että nopeampaa. Paikallisryhmät kans käteviä kanavia. Mulla kävi aikoinaan kämmi ja tuli vahingossa tilattua enemmän kuin mitä itse tarvitsin. Pistin FB:n paikallisryhmään vaan ilmoituksen, että saa tulla hakemaan. Pari nuorta opiskelijaa kävi hakemassa vielä samana päivänä. Tässä satsissa oli vielä aika paljon erilaisia vegetuotteita. 

Mitä tulee mainitsemaasi kinkkuun, niin ainakin erilaisissa avustusryhmissä toivotaan nimenomaan kinkkua. Koska ei ne punajuuret, perunat, porkkanat ja lantut paljon maksa, mutta kinkku - vaikka siitä saakin useamman aterian - maksaa kertaostoksena aika paljon. 

Mitä sitten tulee noin muuten elintarvikkeiden  laatuun ja monipuolisuuteen, ostan samaa kuin ostan muutenkin. Erityisesti siis siksi, että jos tarvitsija tekisikin oharit, syön sitten ostamani sapuskat itse. Mutta myös silloin, kun menen tarvitsijan kanssa yhdessä kauppaan. On varsin tavallista, ettei tarvitsija kehtaa pyytää kuin edullisimpia tuotteita, joten mä itse kysyn esim kalatiskillä, haluaisiko lohta, kuhaa tai siikaa. Hevi-osastolla taas pidän huolen, että tulee ostettua useampaa lajia hedelmiä, kasviksia ja juureksia. Kesällä tuoreita marjoja, herneenpalkoja jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä kirjoittajien 1 ja 2 kanssa. Mulla tosin on omakohtaista kokemusta avustamisesta. Avustan ryhmissä, joissa apua tarvitseva itse pyytää apua. En siis niissä, joissa ylläpito toimii välikätenä. Tarjoamani apu on 99%:sti elintarvikkeita ja se 1% on esim vessapaperia, pyykinpesuainetta jne. Asun pääkaupunkiseudulla, jossa on varsin hyvä kulkuyhteydet joka paikkaan. Jos tarvitsijalla on vaunu- tai ratasikäinen lapsi, ei tarvitse edes maksaa matkalippua. Olen avustanut ihmisiä, jotka joko lähtevät mukaani mulle kohtuullisen matkan päässä olevaan kauppaan (saavat itse valita kaupassa, mitä haluavat) tai tulevat sovitusti noutamaan ostokset valitsemani kaupan edestä. Joissan poikkeustilanteissa noutamaan meiltä kotoa. Valitsen avustettavan perheen tai henkilön siten, että mikäli tarvitsija tekisikin oharit (siis mikäli on sovittu kaupan edestä nouto), ostosten määrä on sopiva itselleni ja pidän ostokseni sitten itse. En avusta tarvitsijoita, jotka haluavat rahaa, lahjakortteja tai mun tuovan ostokset heidän kotiovelleen. Mulla on periaate, että jos avuntarvitsijan pylly ei nouse kotisohvalta, ei nouse minunkaan pyllyni omalta sohvaltani. Tällä tavalla toimimalla mulla on ollut pelkästään hyviä kokemuksia avustamisesta, vaikka varsin harvoin ryhmistä löytyy ihmisiä, joiden pylly ei olisi pikaliimalla kiinni kotisohvassa. 

Aivan yhtä hyvin se itse apua pyytävä voi olla elämäntapakerjäläinen kuin se jonkun ryhmän kautta apua pyytävä. Kätevää vain maksattaa omat ruokaostoksensa muilla.

En oman fyysisen turvallisuuteni vuoksi lähtisi kenenkään netissä tapaamani ventovieraan kanssa kauppaan maksamaan hänen ruokaostoksiaan.

Suomessa kenenkään ei tarvitse kerjätä ruokaa.

Tottakai se voi olla elämäntapakerjäläinenkin. Autan kuitenkin yhtä ihmistä vain yhden kerran. Viime kesänä eräs yksin asuva vanhus käytti yhden saamistaan inva-taksi kerroista tullakseen kauppakeskukseen. Oli oikein mukava rollaattorin kanssa liikkuva nainen ja käytiin yhdessä kaupassa. Koska hänellä oli invataksikyyti kotiinkin, ostin hänelle kolmen päivän sijasta kolmen viikon ruuat. Invataksikuski oli kantanut kaikki ostoskassit hänelle kotiovelle asti. En osaa pelätä fyysisen turvallisuuteni puolesta marketeissa, siellä kun on paljon muitakin mulle ihan tuntemattomia ihmisiä. 

Rollaattori ja invataksi? Eiköhän tuolla rouvalla ole ollut kaupungin myöntämä taksikortti, jolloin hän maksaa sen bussilipun hinnan 2,80 €. Invataksilla kulkevat pyörätuolipotilaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ymmärrä tällaista julkista vieraiden auttamista tai avun pyytämistä. On olemassa paljon järjestöjä, joiden kautta voi auttaa. Lisäksi voi antaa jotain ihan työkaverille tai naapurille. Esim. usein lapsia haluaa auttaa, kyllä naapurin lapselle voi spontaanisti antaa lahjakortin lelukauppaan. Asuminen on Suomessa niin kallista ja jos tietää vanhempien olevan tavallisia työläisiä, niin apu on aina tervetullut. Meidän paikallisryhmässä joku tarjoutui jouluna ostamaan jollekin kinkun. Mielestäni tarjous oli tosi syrjivä, sillä selvästi haluttiin tietyt ryhmät sulkea ulkopuolelle. Lisäksi moni vähävarainen perhe arvostaa enemmän kasviksia ja hedelmiä. Ja vaikka olisikin köyhempi, voi silti olla eettinen ja ekologinen ja ihan periaatteestakin olla syömättä possua.

Mun mielestä taas face-to-face auttaminen on sekä yksinkertaisempaa että nopeampaa. Paikallisryhmät kans käteviä kanavia. Mulla kävi aikoinaan kämmi ja tuli vahingossa tilattua enemmän kuin mitä itse tarvitsin. Pistin FB:n paikallisryhmään vaan ilmoituksen, että saa tulla hakemaan. Pari nuorta opiskelijaa kävi hakemassa vielä samana päivänä. Tässä satsissa oli vielä aika paljon erilaisia vegetuotteita. 

Mitä tulee mainitsemaasi kinkkuun, niin ainakin erilaisissa avustusryhmissä toivotaan nimenomaan kinkkua. Koska ei ne punajuuret, perunat, porkkanat ja lantut paljon maksa, mutta kinkku - vaikka siitä saakin useamman aterian - maksaa kertaostoksena aika paljon. 

Mitä sitten tulee noin muuten elintarvikkeiden  laatuun ja monipuolisuuteen, ostan samaa kuin ostan muutenkin. Erityisesti siis siksi, että jos tarvitsija tekisikin oharit, syön sitten ostamani sapuskat itse. Mutta myös silloin, kun menen tarvitsijan kanssa yhdessä kauppaan. On varsin tavallista, ettei tarvitsija kehtaa pyytää kuin edullisimpia tuotteita, joten mä itse kysyn esim kalatiskillä, haluaisiko lohta, kuhaa tai siikaa. Hevi-osastolla taas pidän huolen, että tulee ostettua useampaa lajia hedelmiä, kasviksia ja juureksia. Kesällä tuoreita marjoja, herneenpalkoja jne. 

.

Kyllä olet varmaan kauhea hyvä ihminen. Mitä siitä kissanhännän nostamisesta taas sanottiinkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ymmärrä tällaista julkista vieraiden auttamista tai avun pyytämistä. On olemassa paljon järjestöjä, joiden kautta voi auttaa. Lisäksi voi antaa jotain ihan työkaverille tai naapurille. Esim. usein lapsia haluaa auttaa, kyllä naapurin lapselle voi spontaanisti antaa lahjakortin lelukauppaan. Asuminen on Suomessa niin kallista ja jos tietää vanhempien olevan tavallisia työläisiä, niin apu on aina tervetullut. Meidän paikallisryhmässä joku tarjoutui jouluna ostamaan jollekin kinkun. Mielestäni tarjous oli tosi syrjivä, sillä selvästi haluttiin tietyt ryhmät sulkea ulkopuolelle. Lisäksi moni vähävarainen perhe arvostaa enemmän kasviksia ja hedelmiä. Ja vaikka olisikin köyhempi, voi silti olla eettinen ja ekologinen ja ihan periaatteestakin olla syömättä possua.

Mun mielestä taas face-to-face auttaminen on sekä yksinkertaisempaa että nopeampaa. Paikallisryhmät kans käteviä kanavia. Mulla kävi aikoinaan kämmi ja tuli vahingossa tilattua enemmän kuin mitä itse tarvitsin. Pistin FB:n paikallisryhmään vaan ilmoituksen, että saa tulla hakemaan. Pari nuorta opiskelijaa kävi hakemassa vielä samana päivänä. Tässä satsissa oli vielä aika paljon erilaisia vegetuotteita. 

Mitä tulee mainitsemaasi kinkkuun, niin ainakin erilaisissa avustusryhmissä toivotaan nimenomaan kinkkua. Koska ei ne punajuuret, perunat, porkkanat ja lantut paljon maksa, mutta kinkku - vaikka siitä saakin useamman aterian - maksaa kertaostoksena aika paljon. 

Mitä sitten tulee noin muuten elintarvikkeiden  laatuun ja monipuolisuuteen, ostan samaa kuin ostan muutenkin. Erityisesti siis siksi, että jos tarvitsija tekisikin oharit, syön sitten ostamani sapuskat itse. Mutta myös silloin, kun menen tarvitsijan kanssa yhdessä kauppaan. On varsin tavallista, ettei tarvitsija kehtaa pyytää kuin edullisimpia tuotteita, joten mä itse kysyn esim kalatiskillä, haluaisiko lohta, kuhaa tai siikaa. Hevi-osastolla taas pidän huolen, että tulee ostettua useampaa lajia hedelmiä, kasviksia ja juureksia. Kesällä tuoreita marjoja, herneenpalkoja jne. 

Ei tällä kinkun tarjoajalla vielä ollut sitä kinkkua. Vaan tarjoutui jollekin ostaa kinkun. No, asumme hyvätuloisten alueella, niin eipä kukaan moista epäterveellistä ja epäeettistä tuotetta halunnut ottaa vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä kirjoittajien 1 ja 2 kanssa. Mulla tosin on omakohtaista kokemusta avustamisesta. Avustan ryhmissä, joissa apua tarvitseva itse pyytää apua. En siis niissä, joissa ylläpito toimii välikätenä. Tarjoamani apu on 99%:sti elintarvikkeita ja se 1% on esim vessapaperia, pyykinpesuainetta jne. Asun pääkaupunkiseudulla, jossa on varsin hyvä kulkuyhteydet joka paikkaan. Jos tarvitsijalla on vaunu- tai ratasikäinen lapsi, ei tarvitse edes maksaa matkalippua. Olen avustanut ihmisiä, jotka joko lähtevät mukaani mulle kohtuullisen matkan päässä olevaan kauppaan (saavat itse valita kaupassa, mitä haluavat) tai tulevat sovitusti noutamaan ostokset valitsemani kaupan edestä. Joissan poikkeustilanteissa noutamaan meiltä kotoa. Valitsen avustettavan perheen tai henkilön siten, että mikäli tarvitsija tekisikin oharit (siis mikäli on sovittu kaupan edestä nouto), ostosten määrä on sopiva itselleni ja pidän ostokseni sitten itse. En avusta tarvitsijoita, jotka haluavat rahaa, lahjakortteja tai mun tuovan ostokset heidän kotiovelleen. Mulla on periaate, että jos avuntarvitsijan pylly ei nouse kotisohvalta, ei nouse minunkaan pyllyni omalta sohvaltani. Tällä tavalla toimimalla mulla on ollut pelkästään hyviä kokemuksia avustamisesta, vaikka varsin harvoin ryhmistä löytyy ihmisiä, joiden pylly ei olisi pikaliimalla kiinni kotisohvassa. 

Aivan yhtä hyvin se itse apua pyytävä voi olla elämäntapakerjäläinen kuin se jonkun ryhmän kautta apua pyytävä. Kätevää vain maksattaa omat ruokaostoksensa muilla.

En oman fyysisen turvallisuuteni vuoksi lähtisi kenenkään netissä tapaamani ventovieraan kanssa kauppaan maksamaan hänen ruokaostoksiaan.

Suomessa kenenkään ei tarvitse kerjätä ruokaa.

Tottakai se voi olla elämäntapakerjäläinenkin. Autan kuitenkin yhtä ihmistä vain yhden kerran. Viime kesänä eräs yksin asuva vanhus käytti yhden saamistaan inva-taksi kerroista tullakseen kauppakeskukseen. Oli oikein mukava rollaattorin kanssa liikkuva nainen ja käytiin yhdessä kaupassa. Koska hänellä oli invataksikyyti kotiinkin, ostin hänelle kolmen päivän sijasta kolmen viikon ruuat. Invataksikuski oli kantanut kaikki ostoskassit hänelle kotiovelle asti. En osaa pelätä fyysisen turvallisuuteni puolesta marketeissa, siellä kun on paljon muitakin mulle ihan tuntemattomia ihmisiä. 

Rollaattori ja invataksi? Eiköhän tuolla rouvalla ole ollut kaupungin myöntämä taksikortti, jolloin hän maksaa sen bussilipun hinnan 2,80 €. Invataksilla kulkevat pyörätuolipotilaat.

No en minä tiedä, paljonko siitä invataksista maksaa, mutta sellaisella tuli. 

Vierailija kirjoitti:

Näistä tai eräästä ryhmästähän täällä oli pitkä keskustelu jota ei enää löydy. Jotain hämäräähän näissä ryhmissä tai ryhmässä on kun keskustelut poistetaan ( ei siis ole ensimmäinen poistettu keskustelu somesta)

Itse seuranneena erästä ryhmää täytyy kyllä sanoa, että on todella ällistyttävää toimintaa. On keksittyjä auttajia, Matista Maijaan ja Helenaan sekä rahaa kerätään täysin avoimesti vaikka laki sen kieltää ilman rahankeräyslupaa.

Ei tässä voi kun ihmetellä tätä ihmisten huijaamista. Näissä ryhmissä kilpailu paikasra auringossa on kovaa ja kilpailussa ei enää tiedä kuka huijaa ja ketä, niin auttajia kuin autettavaa sekä avunpyytäjä huijaa yptä? Sekavaa.

Lisäksi tulisi muistaa, että näissä ryhmissä ypt harvoin on sosiaalialan ammattilaisia joilla on kaikki tarvittava tieto avunhakijasta, vaan he ovat tavallisia Maija Meikäläisiä alepan kassalta esim joilla ei ole kertynyt työelämässä riittävää ammataitoa tai koulutusta tämäntyyppiseen, ammatilliseen auttamiseen jota nämä ryhmät nykyään harrastavat. Ja tästä on turha loukkaantua kenenkään, jos joku pitää itseään pätevänä ilman koulutusta em hommaan, voidaan kait sitten samantein luopua sosiaalityöntekijän tai sosionomin koulutuksesta!!

Eiväthän nämä ryhmät ole enää tarkoitettu kertaluonteiseen apuun, vaan hyvinkin pitkäaikaiseen perheen elättämiseen, liki 1000 euron eläinlääkäri laskua ja 1500 euron vuokrarästejä varten, unohtamatta muutaman satasen ruokatilausta. Kaiken tuon päälle kerätään mahdollisesti myös polttoainelahjakortteja, mäkkärilahjakortteja ym. Olenkin miettinyt missä kulkee raja? Kerätäänkö näissä kohta avuntarvitsijalle auto tai tietokone? Vai onko em etuudet ainoastaan yplle???? Mitä mieltä olette?

Taidan tietää mistä ryhmästä puhut, siinä sitä kättä pidetään sydämellä eikä siitä saa puhua. Siinä ryhmässä ypn mielikuvitus on rajana, hän hamuaa valtaa ja käyttää sitä häikäilemättä. Jossain kerrottiin hänen itsensä olevan ulosottoasiakas ja maksattavan niitä kulujaan ryhmän kustannuksella. Tämä on helppo uskoa koska auton jo maksoivat. Hyväuskoiset ihmiset jotka haluavat auttaa, miltä tuntuu heistä kun selviää minne ne rahat menivät? En usko että yp on puhtaasti hyvästä sydämestä auttamassa. Oma hyöty edellä, sehän on jo nähty.