Lue keskustelun säännöt.
Koulun liikuntanumero ei enää jatkossa perustu liikkumiseen!
30.05.2015 |
Liikuntanumero ei uusien Opetushallituksen ohjeiden mukaan saa perustua enää oppilaiden fyysisiin ominaisuuksiin kuten Cooperin testiin, vaan sen tulee perustua oppimiseen ja tuntityöskentelyyn mitä ikinä se sitten liikkatunnilla tarkoittaakin? Voi luoja! Tällainenkin vielä viimeisenä sosialidemokratian jäänteenä! No, vastaavasti musiikkinumerokaan ei kai sitten jaksossa saa perustua laulu-/soittotaitoon ja kuvaamataidon numero piirtämis- ja savimuovailutaitoon?
Kommentit (45)
Jos arviointi luontaisiin ominaisuuksiin vedoten jäisi pois, silloinhan kaikki patsi pinnarit saisivat hyvät ja tasaiset numerot joka aineesta. Esimerkiksi huonosti osaava, mutta kovaa yrittävä saisi saman numeron kuin vähemmän yrittävä, mutta osaava.
Olisi hauska jos kehonrakennuksessakin voittaja olisi se, joka yrittää eniten eikä se, joka kehittyy geenien tai aineiden tai molempien takia parhaiten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 07:03"]Jos arviointi luontaisiin ominaisuuksiin vedoten jäisi pois, silloinhan kaikki patsi pinnarit saisivat hyvät ja tasaiset numerot joka aineesta. Esimerkiksi huonosti osaava, mutta kovaa yrittävä saisi saman numeron kuin vähemmän yrittävä, mutta osaava.
Olisi hauska jos kehonrakennuksessakin voittaja olisi se, joka yrittää eniten eikä se, joka kehittyy geenien tai aineiden tai molempien takia parhaiten.
[/quote]
Niin, ja miten sitten haettaisiin jatko-opintoihin? Opiskelupaikan voisi ehkä antaa eniten pääsykokeeseen lukeneelle. Tai sille, joka arvioitaisiin lahjattomimmaksi, koska hänen voisi olettaa yrittävän eniten.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:25"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:18"]Erittäin hyvä uudistus. Kun itse olin ala-asteella, oli paras liikuntanumero ylipainoiselle lapselle aina 7. Riippumatta siitä, miten hyvin hän tunneilla suoriutui tai yritti. [/quote] Jep. Todelliseen kyvykkyyteen perustuva arviointi on lopetettava kaikissa aineissa. Tuntiaktiivisuus ja yrittäminen olkoot jatkossa arviointikriteerit.
[/quote]
Mihin unohtui vanha kunnon pärstäkerroin? Siillähän on vaikutusta +- 2 arvosanan verran. vaikka palstan mielestähän pärstäkerrointa ei ole olemassakaan, on vain reilua opsin mukaista arvostelua, jossa on ihan oikein, että esim. hiljainen lapsi kärsii kaikissa aineissa kohtuuttomasti.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 07:08"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 07:03"]Jos arviointi luontaisiin ominaisuuksiin vedoten jäisi pois, silloinhan kaikki patsi pinnarit saisivat hyvät ja tasaiset numerot joka aineesta. Esimerkiksi huonosti osaava, mutta kovaa yrittävä saisi saman numeron kuin vähemmän yrittävä, mutta osaava. Olisi hauska jos kehonrakennuksessakin voittaja olisi se, joka yrittää eniten eikä se, joka kehittyy geenien tai aineiden tai molempien takia parhaiten. [/quote] Niin, ja miten sitten haettaisiin jatko-opintoihin? Opiskelupaikan voisi ehkä antaa eniten pääsykokeeseen lukeneelle. Tai sille, joka arvioitaisiin lahjattomimmaksi, koska hänen voisi olettaa yrittävän eniten.
[/quote]
Joo. Onkohan tässä takana Soinin halu parantaa huonojen itsetuntoa. Muistuttaa USA:n peruskoulujen opetusmaailmaa, jossa jokaisen pitää kokea olevansa "yhtä hyvä" ja jossa koulutuksen prioriteetit ovat ammatillinen koulutus tai yhteiskunnallisesti mitattava hyöty, ei teoriaosaaminen.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:31"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:25"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:18"]Erittäin hyvä uudistus. Kun itse olin ala-asteella, oli paras liikuntanumero ylipainoiselle lapselle aina 7. Riippumatta siitä, miten hyvin hän tunneilla suoriutui tai yritti. [/quote] Jep. Todelliseen kyvykkyyteen perustuva arviointi on lopetettava kaikissa aineissa. Tuntiaktiivisuus ja yrittäminen olkoot jatkossa arviointikriteerit.
[/quote]
Ja paskan marjat! Tämä johtaa siihen, että pelkästään tunneilla käyminen katsotaan "aktiivisuudeksi" josta saa kasin. Tämän jälkeen koululla ei ole enää mitään roolia pullamössökodeista lähtöisin olevien lasten liikuntakasvatuksen kehittämisessä ja liikkumaan opettamisessa.
[/quote]
Näin se on USAssakin, jossa liikunnalla on keskeinen sija mm. tiimihengen kasvattamisen ja yhdessä tekemisen oppimisessa. Jos osallistut tunneilla, sulla on varusteet mukana, teet mitä pyydetään etkä hirveästi v-uile, saat vaivatta B:n, ja jos olet lisäksi hyvä jossain, saat vaivatta A:n.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:04"]
Ei minun mielestäni saisikaan. Ei kaikki ole saaneet synnyinlahjanaan hyvää koordinaatiota, laulutaitoa/sävelkorva tai piirrustustaitoa. Aivan kamalan epäreilua, että nuo aineet sitten laskisivat keskiarvoa todistuksessa. Aineet joiden suorittamiseen tarvitaan satunnaista lahjakkuutta.
[/quote]
No eihän kaikki ole myöskään matemaattisesti tai kielellisesti lahjakkaita, mutta saa silti kärsiä huonoista numeroista kyseisissä aineissa.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 07:20"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:31"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:25"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:18"]Erittäin hyvä uudistus. Kun itse olin ala-asteella, oli paras liikuntanumero ylipainoiselle lapselle aina 7. Riippumatta siitä, miten hyvin hän tunneilla suoriutui tai yritti. [/quote] Jep. Todelliseen kyvykkyyteen perustuva arviointi on lopetettava kaikissa aineissa. Tuntiaktiivisuus ja yrittäminen olkoot jatkossa arviointikriteerit.
[/quote]
Ja paskan marjat! Tämä johtaa siihen, että pelkästään tunneilla käyminen katsotaan "aktiivisuudeksi" josta saa kasin. Tämän jälkeen koululla ei ole enää mitään roolia pullamössökodeista lähtöisin olevien lasten liikuntakasvatuksen kehittämisessä ja liikkumaan opettamisessa.
[/quote]
Näin se on USAssakin, jossa liikunnalla on keskeinen sija mm. tiimihengen kasvattamisen ja yhdessä tekemisen oppimisessa. Jos osallistut tunneilla, sulla on varusteet mukana, teet mitä pyydetään etkä hirveästi v-uile, saat vaivatta B:n, ja jos olet lisäksi hyvä jossain, saat vaivatta A:n.
[/quote]
Suomea ja USA:n koulutusjärjestelmien ja arvioinnin välillä ei voi tehdä päteviä vertailuja.
Esim. USA:ssa arvosteluihin kun vaikuttaa suuresti se, että kouluja rankataan (vaikuttaa tätä kautta maineeseen ja rahoitukseen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:07"]
Kyllä Sipilän hallitus ja ministeri Sanni saisi puuttua tähän ensitöiseen! Emme tarvitse liikunnasta tietäviä ja keskustelevia liikkumattomia oppilaita, vaan liikkuvia ja terveitä nuoria!
[/quote]
Se on minusta oikein että arvioiti perustuu mitattaviin suorituksiin aineesta riippumatta.
Mutta se on fakta että moni saa koululiikunnasta pitkäikäisen kammon kaikkea liikuntaa kohti. Itse vihasin liikuntaa nuorena juuri koululiikunnan vuoksi. Aloin liikkua uudestaan vasta keski-ikäisenä. Voi tosiaan olla hyvä että koululiikunta otetaan vain liikuntana ja jätetään se kilpailu ja arvostelu pois.
Noiden taideaineiden numeroiden on juurikin tarkoitus kuvata näitä lahjoja, ei välttämättä oppimista ja yrittämistä! Jos lihava saa liikunnasta seiskan, ei se ole mikään loukkaus tai vääryys, vaan kuvaa sitä ettei oppilas ole ehkä juuri liiikunnassa lahjakkaimmillaan. Ennen numerot jaettiin lukuaineisiin jotka vaikuttivat jatko-opiskelumahdollisuuksiin ja muihin aineisiin. Toivottavasti näin on vielä nykyisinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä mielessä hyvä uudistus että pelkkä koululiikunta ei riitä siihen että vetää cooperissa kiitettävän, vaaditaan aktiivinen liikuntaharrastus ja/tai lahjakkuutta. Sen sijaan matematiikasta voi vetää kympin, pelkästään kouluharjouttelulla, ilman että varsinaisesti harrastaisi matematiikkaa vapaa-ajalla.
Usein liikuntakympin yhtenä ehtonakin taitaa olla se että koulumenetyksen lisäksi on liikunnassa kilpailumenestystäkin.
Uudessa peruskoulun opsissa painotetaan hyöty- ja terveysliikuntaa, ei kilpailuun ja mittaamiseen perustuvaa urheilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:07"]
Kuten ei olisi koskaan pitänytkään. Jos oppilas osoittaa aktiivisuutta, kiinnostusta ja halua kehittyä on näiden riitettävä arviointiin. Parempi tietenkin jos numeroarviointi poistetaan kokonaan.
[/quote]
Kyllä. Meidän lapsilla on ollut hyvin erilaisia opettajia liikunnassa. Kaikkein motivoivin on ollut opettaja, joka vertasi oppilaan suorituksia hänen omiin suorituksiina eli yrittäminen ja innokas tekeminen palkitsi, tuloksena koko yläasteen liikuntanumerot kymppejä. Numeroilla ei sinänsä ollut väliä, mutta kannustihan se liikkumaan ja tämä on mielestäni kaikkein tärkeintä eli löytää liikkumisen ilo.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 07:26"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:07"]
Kyllä Sipilän hallitus ja ministeri Sanni saisi puuttua tähän ensitöiseen! Emme tarvitse liikunnasta tietäviä ja keskustelevia liikkumattomia oppilaita, vaan liikkuvia ja terveitä nuoria!
[/quote]
Se on minusta oikein että arvioiti perustuu mitattaviin suorituksiin aineesta riippumatta.
Mutta se on fakta että moni saa koululiikunnasta pitkäikäisen kammon kaikkea liikuntaa kohti. Itse vihasin liikuntaa nuorena juuri koululiikunnan vuoksi. Aloin liikkua uudestaan vasta keski-ikäisenä. Voi tosiaan olla hyvä että koululiikunta otetaan vain liikuntana ja jätetään se kilpailu ja arvostelu pois.
[/quote]
Samoin. Paitsi ettei sitä liikunnan iloa ole löytynyt vieläkään. Tällähän on tosi suuri välillinen merkitys, todennäköisesti liikunnasta innostuneet vanhemmat siirtävät tuon innon lapsiinsakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 07:23"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 07:20"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:31"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:25"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:18"]Erittäin hyvä uudistus. Kun itse olin ala-asteella, oli paras liikuntanumero ylipainoiselle lapselle aina 7. Riippumatta siitä, miten hyvin hän tunneilla suoriutui tai yritti. [/quote] Jep. Todelliseen kyvykkyyteen perustuva arviointi on lopetettava kaikissa aineissa. Tuntiaktiivisuus ja yrittäminen olkoot jatkossa arviointikriteerit.
[/quote]
Ja paskan marjat! Tämä johtaa siihen, että pelkästään tunneilla käyminen katsotaan "aktiivisuudeksi" josta saa kasin. Tämän jälkeen koululla ei ole enää mitään roolia pullamössökodeista lähtöisin olevien lasten liikuntakasvatuksen kehittämisessä ja liikkumaan opettamisessa.
[/quote]
Näin se on USAssakin, jossa liikunnalla on keskeinen sija mm. tiimihengen kasvattamisen ja yhdessä tekemisen oppimisessa. Jos osallistut tunneilla, sulla on varusteet mukana, teet mitä pyydetään etkä hirveästi v-uile, saat vaivatta B:n, ja jos olet lisäksi hyvä jossain, saat vaivatta A:n.
[/quote]
Suomea ja USA:n koulutusjärjestelmien ja arvioinnin välillä ei voi tehdä päteviä vertailuja.
Esim. USA:ssa arvosteluihin kun vaikuttaa suuresti se, että kouluja rankataan (vaikuttaa tätä kautta maineeseen ja rahoitukseen).
[/quote]
Ja siellä tärkeämpää on tulos kuin teoria, Suomen ylioppilasjärjestelmä on lopulta aika vieras ja paljon iisimmässä high schoolissa, joka alkaa jo 14-vuotiaana, opiskelee vain alle 7 prosenttia koko väestöstä, toisin sanoen valtaosa lopettaa koulun jo 13-vuotiaana.
Pitää varoa, etteivät porvarit ole muuttamassa Suomen koulutusta tuollaiseksi.
Aivan naurettavaa verrata jotain kieliä ja matematiikkaa liikuntaan ja taideaineisiin. Hyvä uudistus! Periaatteessa esimerkiksi piirtämisen arviointi on lähtökohtaisesti subjektiivista, vaikka toki myönnän, etteivät ne pari tikku-ukkoa ristissä välttämättä lähtemätöntä vaikutusta tee.
/
Vaikka liikuntaan voi kehitellä arviointikriteerejä, niistä ei ole mitään hyötyä elämän kannalta. Kymppi liikunnasta on korkeintaan itsetunnon pönkittäjä, kun taas seiska ja sitä huonommat numerot voivat kummitella koko elämän negatiivisesti. Liikunnan riemu on pääasia. Sitä taas ei voi ulkopuolinen mielestäni mitata. Kilpailu liikunnassa kuuluu harrastuksiin niille, jotka sitä haluavat.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:11"]Jos matemaattisesti lahjakkaalla lapsella on matematiikka 10, niin se on siis epäreilua, koska kyse hänenkin tapauksessaan on satunnaisesta lahjakkuudesta. Täysin lahjaton ei saa tuota numeroa yrittämälläkään.
Vai miten se nyt meni?
[/quote]
Lahjakkuutta pitää osata myös käyttää. Liikunnallisesti lahjakas voi olla "laiska" eikä halua osallistua tai kehittää itseään vain jossakin lajissa. Pitäisikö hänen saada yhtä hyvä arvostelu kuin hänen joka käyttää aikaa kehittyäkseen? Matemaattisesti lahjakas voi kehittää taitojaan tai tyytyä siihen että perusjutut koulussa sujuu lähes itsestään.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 06:04"]
Ei minun mielestäni saisikaan. Ei kaikki ole saaneet synnyinlahjanaan hyvää koordinaatiota, laulutaitoa/sävelkorva tai piirrustustaitoa. Aivan kamalan epäreilua, että nuo aineet sitten laskisivat keskiarvoa todistuksessa. Aineet joiden suorittamiseen tarvitaan satunnaista lahjakkuutta.
[/quote]
Ei kaikilla ole samanlaisia lähtökohtia oppia matematiikkaakaan. Tuon perusteella kaikista numeroista olisi luovuttava.
Kaikkia aineita voi harjoitella, kaikissa ei voi olla syntymästään hyvä. Joku on hyvä öidinkielessä, joku kuvaamataidossa. Ei taiteellisesti tai liikunnallisesti lahjakkaita pidä rangaista viemällä heiltä numeroarvostelu.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 07:54"]
Aivan naurettavaa verrata jotain kieliä ja matematiikkaa liikuntaan ja taideaineisiin. Hyvä uudistus! Periaatteessa esimerkiksi piirtämisen arviointi on lähtökohtaisesti subjektiivista, vaikka toki myönnän, etteivät ne pari tikku-ukkoa ristissä välttämättä lähtemätöntä vaikutusta tee. / Vaikka liikuntaan voi kehitellä arviointikriteerejä, niistä ei ole mitään hyötyä elämän kannalta. Kymppi liikunnasta on korkeintaan itsetunnon pönkittäjä, kun taas seiska ja sitä huonommat numerot voivat kummitella koko elämän negatiivisesti. Liikunnan riemu on pääasia. Sitä taas ei voi ulkopuolinen mielestäni mitata. Kilpailu liikunnassa kuuluu harrastuksiin niille, jotka sitä haluavat.
[/quote]
Iso osa arvioinnista peruskoulussa on subjektiivista.
Joku on hyvä kielissä, joku liikunnassa. Ei liikunnallisesti lahjakasta saa rangaista viemällä hänen hyvä numeronsa. Ellei sitä sitten viedä matemaattisesti lahjakkaaltakin.
Kaikkea voi harjoitella, Niin liikuntaa, kuvaamataitoa kuin matematiikkaa. Kaikissa aineissa jollakin on huonommat lähtökohdat kuin toisella.
En usko, että muutos on kovin radikaali paitsi tiettyjen opettajien arvioinnissa mutta näitä on varmaan nykyään vähemmistö.
Minulla oli liikunta kasi koko peruskoulun ja lukion. Vihasin liikuntatunteja, koska en osannut pallopelejä enkä kestänyt sitä parempien huutoa enkä joukkueisiin valintaprosessia. Useimmissa peleissä vain seisoin kentällä ja oikeasti yritin väistää sitä palloa eli olin yhtä tyhjän kanssa. Sain silti kasin liikunnasta, koska en ollut yhtäkään liikuntatuntia poissa, tein kaiken vaadittavan enkä valittanut koskaan ja koska - yllättävää kyllä - tulokset testeistä olivat aina kasin tasoa. Uskon, että kasi on se numero, jonka saa, jos ei liiku vapaa-aikana mutta yrittää parhaansa eikä ole diagnosoidusti motorisesti kömpelö. Liikunnassa lajeja on niin paljon, että kaikessa ei vain voi olla hyvä mutta jossain on kohtuullinen yrittämällä.
Luulen, että ysiin ei kunnon puolesta ole rahkeita ihan siksi, etten harrastanut vapaa-aikanani liikuntaa. Lisäksi en tunneilla kannustanut muita (en haukkunutkaan), en luonut joukkuehenkeä enkä yrittänyt kuin pakollisen pallopeleissä. Yksilölajeissa sitten tsemppasin paremmin.
Muutos ei ole suuri kuin sellaisilla, jotka oikeasti tsemppaavat, kannustavat ja nauttivat liikuntatunneista mutta eivät vain saa hyviä tuloksia. Näitä taitaa olla alle 1% oppilaista. Yleensä kiinnostus, innostus ja taito menevät käsi kädessä ja riittävät ainakin sinne ysiin asti.
Olen tästä päätöksestä iloinen siksi, että lapsellani on todettu jo 4-vuotiaana motorisia vaikeuksia mutta hän nauttii liikunnasta ja harrastaa kolmea eri lajjia, joissa on ylittänyt itsensä jatkuvasti (hänestä mm. sanottiin, ettie koskaan tule pelaamaan jääkiekkoa ja siellä hän nyt on joukkueessa - joskin häntäpään tasossa). Toivon, että hänen ponnistelujaan arvostettaisiin enemmän, koska pärjätäkseen liikunnassa hänen on koko ajan tehtävä tuplasti enemmän töitä. Hän on kertonutkin, että monet liikunnallisesti lahjakkaat (osa joukkuetovereitaan) haukkuvat epäonnistumisia, ottavat pelit liian tosissaan ja syyttävät aina jotakuta huonoa joukkueen häviämisestä. Silti tällaisilla on liikunnannumero kymppi ja lapsellani sitten se kasi. Lapseni kunto on erittäin kova mutta hän ei ole notkea eikä hänellä ole hyvää tasapainoa. Tuntuu, että monet testit mittaavat vain tiettyjä taitoja eikä monipuolisesti kuntoa.
Hyvä uudistus. Ja minä muuten olen saanut matematiikasta kympin opettelemalla joka kokeeseen laskut ulkoa. Olen erittäin huono matematiikassa mutta peruskoulun päättötodistuksessa numerona oli 10. En ole musiikillisesti lahjakas, laulukokeista sain kasia enkä soita mitään soitinta mutta olin erittäin innokas musiikintunneilla ja musiikki oli aina ysi. Kuviksesta tosin sain vain kasin, vaikka todella tein parhaani.