Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ajattelette ihmisestä, jolla ei ole mitään harrastuksia?
Kommentit (64)
Masentunut? Iloton? Toivoton? Voimaton?
T. Minä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole. Ei ole koskaan ollut. Passiivinen minusta tuli, kun lapsena ei mihinkään ohjattuun laitettu. Halusin ratsastamaan, musiikkikoulun, laskettelemaan, kuoroon. Mihinkään en päässyt.
Nyt on sitten vuorotyö. Tanssi ja musiikki kiinnostaisi ehkä.
Kenties vanhemilasi ei ollut rahaa maksaa kaliita harastusmaksuja mitä esiti ,olisit halunut tehdä? Olisit itse pyrkinyt koulun musikki luokalle,se olisi ollut ilmaista.Kuin koulun kuoro.Mikä esti? Moni lapsi olisi ja tänäkin päivänä haluaisi harastaa ,mutta harastusmaksut kallita.Joten valitsevat koulusta mitä koululla on tarjoitavaa,kuin nuorisotalojen kerhoissa tai kirkon.Unohtamatta Partio, joka maksaa vähemmän kuitenkin ratsastus,luistelu,jääkiekko. paletti jne..Jos vanhemat eivät mitän ureilua harastanut koskaan? Eivät ohjaa jälkipolvea harrastusten pariin,vaikka olisi ne kulut rahaa maksaa.
en ole ap, mutta ei meidän kylällä tosiaan ollut mitään musiikkiluokkaa...koulun kuoroon en laulukokeen perusteella päässyt :(
Minä joudun usein perustelemaan sitä, miksi minulla ei ole harrastuksia. Saan aikani kulumaan erinomaisen hyvin muutenkin. Olen vähävaraiseesta perheestä lähtöisin ja mitään erityisiä harrastusmahdollisuuksia ei ollut. Elämäni olen sitten täyttänyt kielten opiskelulla, musiikilla, kirjoittamisella, lukemisella, kävelylenkeillä jne. Asioita, jotka eivät maksa juuri mitään.
Vierailija kirjoitti:
Jo sana ”harrastus” on kaamea. Siitä tulee stressi, että on pakko suorittaa.
Minä käyn vapaalla kuntosalilla (ei tietty nyt), käyn kävelyllä, katson leffoja - mutta eivät ne minun ”harrastuksia” ole. Eivät ne ole kalenterissa, eikä niitä ole pakko suorittaa. Ne ovat vain asioita, joita teen.
Minun mielestäni harrastus taas on nimenomaan jotain sellaista, mihin ei liity suorittamista eikä sitä tarvitse välttämättä aikatauluttaa, ellei käy jollain tunnilla, harrasta jotain joukkueessa tms.
Harrastus on jotain sellaista, mitä tekee puhtaasta mielenkiinnosta. Se on niin kivaa ja kiinnostavaa, että siihen haluaa laittaa aikaa ja energiaa, vaikka siitä ei esim. makseta mitään. Se pelkkä tekeminen palkitsee, koska siihen on aidosti kiinnostusta ja intoa, jopa intohimoa. Se voi olla periaatteessa mitä vaan.
Ja ihminen, jolla ei ole mihinkään innostusta tai intohimoa, on joko masentunut tai poikkeuksellisen tylsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo sana ”harrastus” on kaamea. Siitä tulee stressi, että on pakko suorittaa.
Minä käyn vapaalla kuntosalilla (ei tietty nyt), käyn kävelyllä, katson leffoja - mutta eivät ne minun ”harrastuksia” ole. Eivät ne ole kalenterissa, eikä niitä ole pakko suorittaa. Ne ovat vain asioita, joita teen.
Minun mielestäni harrastus taas on nimenomaan jotain sellaista, mihin ei liity suorittamista eikä sitä tarvitse välttämättä aikatauluttaa, ellei käy jollain tunnilla, harrasta jotain joukkueessa tms.
Harrastus on jotain sellaista, mitä tekee puhtaasta mielenkiinnosta. Se on niin kivaa ja kiinnostavaa, että siihen haluaa laittaa aikaa ja energiaa, vaikka siitä ei esim. makseta mitään. Se pelkkä tekeminen palkitsee, koska siihen on aidosti kiinnostusta ja intoa, jopa intohimoa. Se voi olla periaatteessa mitä vaan.
Ja ihminen, jolla ei ole mihinkään innostusta tai intohimoa, on joko masentunut tai poikkeuksellisen tylsä.
No juuri näin! Siinä hyvä ja tyhjentävä vastaus. Tuohon ei mitään lisäämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä joudun usein perustelemaan sitä, miksi minulla ei ole harrastuksia. Saan aikani kulumaan erinomaisen hyvin muutenkin. Olen vähävaraiseesta perheestä lähtöisin ja mitään erityisiä harrastusmahdollisuuksia ei ollut. Elämäni olen sitten täyttänyt kielten opiskelulla, musiikilla, kirjoittamisella, lukemisella, kävelylenkeillä jne. Asioita, jotka eivät maksa juuri mitään.
Eli sinä harrastat ainakin kielten opiskelua, musiikkia, kirjoittamista, lukemista ja kävelyä. Kaikki mielestäni hienoja harrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole. Ei ole koskaan ollut. Passiivinen minusta tuli, kun lapsena ei mihinkään ohjattuun laitettu. Halusin ratsastamaan, musiikkikoulun, laskettelemaan, kuoroon. Mihinkään en päässyt.
Nyt on sitten vuorotyö. Tanssi ja musiikki kiinnostaisi ehkä.
Kenties vanhemilasi ei ollut rahaa maksaa kaliita harastusmaksuja mitä esiti ,olisit halunut tehdä? Olisit itse pyrkinyt koulun musikki luokalle,se olisi ollut ilmaista.Kuin koulun kuoro.Mikä esti? Moni lapsi olisi ja tänäkin päivänä haluaisi harastaa ,mutta harastusmaksut kallita.Joten valitsevat koulusta mitä koululla on tarjoitavaa,kuin nuorisotalojen kerhoissa tai kirkon.Unohtamatta Partio, joka maksaa vähemmän kuitenkin ratsastus,luistelu,jääkiekko. paletti jne..Jos vanhemat eivät mitän ureilua harastanut koskaan? Eivät ohjaa jälkipolvea harrastusten pariin,vaikka olisi ne kulut rahaa maksaa.
Olisi ollut varaa, mutta ei panostettu lapsiin. Omat vanhemmatkin oli passiivisia.
Mitä panostamista se on? Usein lasta stressaavaa vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen joka ei harrasta, on suoraan saatanasta!
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole. Ei ole koskaan ollut. Passiivinen minusta tuli, kun lapsena ei mihinkään ohjattuun laitettu. Halusin ratsastamaan, musiikkikoulun, laskettelemaan, kuoroon. Mihinkään en päässyt.
Nyt on sitten vuorotyö. Tanssi ja musiikki kiinnostaisi ehkä.
Ei meitäkään 9 sisarusta ohjattu mihinkään. Itse keksin osallistua partioon, pyhäkoulun opettajaksi, urheilukilpailuihin , vapaaehtoisiin käsitöihin, ompelukursseille , urheiluleirit .
Miksi et itse ottanut aloitetta etkä edes aikuisena keksi jotain salsakurssia tai vastaavaa. Salsakurssi seuraava ,ole hyvä,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mitään, mitä pitäisi ajatella? Vai tarkoittaako tämä harrastaminen että pitää automaattisesti poistua kotoa? Esim. Itse viihdyn kotona, enkä käy ulkopuolisissa harrastuksissa, mutta luen, katson leffoja, ulkoilen koiran kanssa...ei mulla ole tylsää, eikä aikaa muuhun.
Poikani käy musiikkiopistossa kerran viikossa, muuten soittaa kotona eri instrumentteja ( harjoittelee).
Ei nyt ylipäätään toisten harrastukset jaksa kiinnostaa niin paljoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole. Ei ole koskaan ollut. Passiivinen minusta tuli, kun lapsena ei mihinkään ohjattuun laitettu. Halusin ratsastamaan, musiikkikoulun, laskettelemaan, kuoroon. Mihinkään en päässyt.
Nyt on sitten vuorotyö. Tanssi ja musiikki kiinnostaisi ehkä.
Kenties vanhemilasi ei ollut rahaa maksaa kaliita harastusmaksuja mitä esiti ,olisit halunut tehdä? Olisit itse pyrkinyt koulun musikki luokalle,se olisi ollut ilmaista.Kuin koulun kuoro.Mikä esti? Moni lapsi olisi ja tänäkin päivänä haluaisi harastaa ,mutta harastusmaksut kallita.Joten valitsevat koulusta mitä koululla on tarjoitavaa,kuin nuorisotalojen kerhoissa tai kirkon.Unohtamatta Partio, joka maksaa vähemmän kuitenkin ratsastus,luistelu,jääkiekko. paletti jne..Jos vanhemat eivät mitän ureilua harastanut koskaan? Eivät ohjaa jälkipolvea harrastusten pariin,vaikka olisi ne kulut rahaa maksaa.
Olisi ollut varaa, mutta ei panostettu lapsiin. Omat vanhemmatkin oli passiivisia.
Kyllä ne opitut asiat vaan tuppaa tulemaan sieltä lapsuudesta myös aikuisuuteen. Mä olen aina harrastanut ja vanhemmat kannusti siihen (halpoja 80-luvulle tyypillisiä juttuja, liikuntaa, käsitöitä, lukemista). Miehen kotona ei näin tehty. Nyt aikuisena minä harrastan edelleen (ja esim tavoitteellisesti urheilua, vaikka olenkin yli 40-vuotias tavismamma). Miestä ei kiinnosta mikään. Ihmettelee vaan miksi viitsin keksiä lapselle koko ajan jotain (kokeillaan erilaisia urheilujuttuja, käydään jatkuvasti kirjastossa jne.) Ei näe mitään väärää siinä, että oma elämä on passiivista makaamista (ja kroppa täysin rikki, vaikka ikää on vasta hiukan yli 50.)
Yhäkö olet lapsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastukset ovat kuin veteenpiirretty viiva sen suhteen missä ne alkavat ja loppuvat. Ei harrastuksessa tarvitse kyse olla edes säännöllisestä tai varsinkaan ohjatusta toiminnasta.
Niin, mikä lasketaan harrastamiseksi? Jos teen Duolingoa joka ilta, onko se espanjankielen harrastamista? Jos katson Youtubesta dokumentteja, harrastanko brittiläistä monarkiaa? Jos teen jalkakyykkyjä ja punnerruksia, harrastanko liikuntaa samalla tavalla kuin joku joka pelaa jalkapalloa joukkueessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naapurin akka kysyy multa miksi kävelen aina yksin.
Kun Hänen tytär harrastaa geokätköilyä puolisonsa kanssa. parempia ihmisiä.
Olisit kysynyt, että miksi hänen tyttärensä roskaa puolisonsa kanssa luontoa kävelylenkkien lomassa. XD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä harrastan etänä mm maalausta, pianonsoittoa, ompelua, balettia ja historiaa. Ei haittaa korona eikä tarvitse poistua kotoa.
En tajua elämää, joka koostuu vain töistä, kotitöistä ja töllöstä/netistä.
Miten sinä harrastat historiaa?
Moni toki vaan roikkuu esim täällä, mut netissä voi harrastaa kaikenlaista. Esim historiaa.
Aikuisopustolla on monta etäluentoa historiasta joka viikko, ei maksa mitään.
Miksi pitäisi ajatella jotain? Mulle ihan sama harrastaako muut jotain tai ei mitään. Ja mulle on ihan sama mitä mieltä joku on mun harrastuksista, tai niiden puutteesta.
Mun mielestä kävely on harrastus. Ei tarvita kalliita välineitä. Hyvät kengät vaan. Muovipussi taskussa jos löytyy tölkkejä.
Miksi jotkut luulevat harrastamisen tarkoittavan maksullista ja ohjattua tapahtuvaa toimintaa? Sehän tarkoittaa karkeasti määriteltynä kaikkea mitä henkilö tekee vapaaehtoisesti omaksi ilokseen ja ainakin suhteellisen säännöllisesti. Kävelylenkki kerran kuussa ei ehkä ole harrastamista, mutta pari-kolme kertaa viikossa kyllä. Samoin harrastuksia voivat olla vaikka lukeminen, sudokujen täyttäminen tai avantouinti. Olisi mielenkiintoista lukea millaista on elämä henkilöllä jolla ei ole elämässään mitään tällaista iloa tuottavaa aktiviteettia.
Miten sitä arkea jaksaa, jos se on töitä, kotitöitä ja ruutua? Ei ihme jos masentaa.
Alue: Aihe vapaa
Ihmettelen miten se saa aikansa kulumaan. Minä esim. iltaisin teen käsitöitä, soitan huvikseni jotain ja käyn salilla. Jos näitä ei olisi, niin en tiiä mitä sitä sitten tekisi.