Arkipäiväinen kuvaus siirtymätilanteesta pihalle päiväkodissa.
Siirtymätilanne ulos. Ulkona sataa vettä, piha on täynnä kura/mutalammikoita. 7 lasta ja yksi työntekijä. Yksi lapsista roikkuu jaloissa; yrittää saada aikuisen kampattua. Toinen, 5-vuotias, lyö pienempää junaradan palalla päähän. Tämä kolmas alkaa itkeä. Neljäs on piiloutunut pöydän alle, mutustaa siellä tyytyväisenä legopalikkaa, vaikka onkin jo yli 3-vuotias... Työntekijä yrittää päästä irti roikkuvasta lapsesta, jotta pääsisi lohduttamaan itkevää 3-vuotiasta. Viides lapsi tajuaa, että ulos tarvitsee kurikset ja siitä alkaa hirveä huuto. Kuudes on jo ehtinyt pukemaan ja istuu ulkona rappusilla odottamassa…pitkään, koska sisällä ei vielä ole osa edes aloittanut pukemista. Seitsemäs istuu oman lokeron luona ja seurailee toisten touhuja. Odottaa kiltisti, että aikuinen tajuaisi tulla auttamaan vetskarissa. Ei ilmoita itsestään mitään, odottaa ihan hiljaa. Tämä lapsi jää monesti vaille huomiota, kun aikaa menee niin paljon äänekkäämpien ja enemmän tukea tarvitsevien lasten kanssa tekemiseen.
Se kuudes lapsi, on odottanut pihalla jo 10 minuuttia, ennen kuin lapsi numero 3 on ehtinyt tulla niiskuttavana hänen viereensä. Lapsi numero 6 lohduttaa kaveria, koska aikuinen ehti vain hetken lohduttaa. Aikuinen käskee äsken kaveria palikalla lyöneen lapsen (2) vessaan ja huomaa samalla seitsemännen lapsen, jolle auttaa vetskarin kiinni. Seiska pukee päälleen itsenäisesti, mutta jää taas eteisen penkille odottamaan apua lahkeissa ja hanskoissa. Aikuinen pysäyttää ovella vitosen, joka ei kehotuksista huolimatta ole suostunut pukemaan kurahousuja. Siitä alkaa hirveä tahtojen taistelu, mutta lopulta vitonen suostuu pukemaan kurikset ja menee kutosen ja kolmosen kanssa pihalle odottamaan. Aikuinen auttaa seiskalle lahkeet ja hanskat ja seiskakin menee odottamaan. Tässä vaiheessa kutonen on odottanut jo 20 minuuttia.
Ykkönen on paennut nelosen kanssa pöydän alle. Nelosen aikuinen saa tiukalla komennuksella siirtymään pukemaan, mutta ykkönen tarraa kiinni pöydänjalkoihin ja potkii lähestyvää aikuista. Aikuinen muistaa vessaan menneen kakkosen, joka on ollut vessassa jo jonkun aikaa. Mennessään tarkistamaan vessaa, odottaa siellä vessapaperista tukkeutunut vessanpönttö ja hihittelevä lapsi. Aikuinen pyyhkii hikeä otsaltaan, laskee kymmeneen ja käskee lapsen pukemaan. Matkallaan kohti haalareitaan, kakkonen ehtii tönäistä nelosen kumoon. Aikuinen menee selvittämään asiaa, lohduttaa nelosta, ja komentaa kakkosen pukemaan. Lopulta toisen ryhmän aikuisista joku on päässyt pihalle asti, jolloin rappusilla puoli tuntia odottanut kutonen pääsee leikkimään kolmen kaverin kanssa. Sisällä on vielä kolme lasta, joista vain yksi on aloittanut pukemisen. Nelonen saa vaatteet puettua, mutta joutuu jäämään rappusille odottamaan, koska toisella työntekijällä on ulkona jo 15 lasta. Tällä aikaa myös kakkonen on pukenut päälleen ja hän menee nelosen seuraksi odottamaan. 20 sekunnin kuluttua nelonen tulee itkien sisään, koska kakkonen oli lyönyt häntä mahaan. Aikuinen lohduttaa nelosta ja käskee kakkosen eteisen penkille odottamaan. Nelonen menee takaisin rappusille.
Aikuinen lähtee etsimään ykköstä, joka on löytänyt jostain kynän ja piirtänyt lattiaan mustan sekasotkun. Pitkän keskustelun jälkeen ykkönen suostuu pukemaan. Kaikki lapset ovat valmiita. Kolmaskin työntekijä on ilmaantunut pihalle, joten kaikki lapset pääsevät leikkimään. Ykkönen meinaa karata matkalla aidatulle leikkialueelle. Aikuinen juoksee hänet kiinni juuri ennen parkkipaikkaa ja saattaa kädestä portille. Sitten hän menee siivoamaan tukkeutuneen vessan. Sillä aikaa ykkönen työntää kakkosen liukumäestä alas niin, että kakkosen huulesta alkaa vuotaa verta. Toinen työntekijä menee sisälle hakemaan jääpussia, jolloin työkaveri jää pihalle yksin 25 lapsen kanssa. Kiirehdin ulos, en ehdi käymään itse edes vessassa.
Ihanko tosissanne meinaatte lisätä ryhmääni vielä yhden lapsen?
#VÄKEväviesti #eilastentarhaukselle#VarhaiskavatuksenÄäniKentältäEduskuntaan
Kommentit (32)
Kyllähän me ammattilaiset vielä kestämmekin näitä leikkauksia, mutta yhteinen etu ne eivät ole, sillä niillä on negatiivisia vaikutuksia lapsien kehitykseen. Jo nyt varhaiskasvatuksessa ei pystytä tukemaan ja edistämään tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien lasten kehitystä kuten pitäisi. Näitä lapsia on joidenkin arvioiden mukaan 20-40% lapsista. Eli varhaiskasvatuksen syrjäytymistä ehkäisevä tarkoitus ei toteudu kuten sen pitäisi toteutua ja mikä on sille annettu tehtäväksi. 75% päiväkotilapsista stressihormonimäärä on noussut yli tavanomaisen, eli melu ja ahtaat tilat ja sen konflikteja lisäävä vaikutus vaikuttaa lasten stressimäärään. Päiväkotien tilat ovat jo nyt ahtaat ja meluisat, vieläkö samoin minimitiloihin pitäisi sulloa kolme lasta lisää! Eiköhän suurin osa päiväkotien henkilökuntaa ajattele lasten parasta vastustaessaan idioottimaisia Sipilän leikkausehdotuksia varhaiskasvatukseen, Näkee, ettei insinöörillä ole tajua eikä ymmärrystä siitä mistä varhaiskasvatuksessa on kysymys. Kyse ei tosiaankaan ole mistään uudistamisesta ja toiminnan kehittämisestä, jos ryhmäkokoja kasvatetaan ja aikuisten ja lasten suhdelukuja heikennetään. Vai pitääkö lapsiakin alkaa tarhata, sekö on keskustalaisten maanviljelijöiden tulkinta varhaiskasvatuksesta?
[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 12:23"]Jos ryhmän saa toimimaan hyvin niin uloslähtö sujuu kyllä. Pukemiseen voi hyvin ottaa mukaan toisen aikuisen. Valmiit lapset voivat hyvin odottaa viileässä eteisessä päähine kädessään etteivät kuumene ja kiukustu. Heille voi sinne järjestää pienen toistuvan tehtävän. Esim joka päivä piilotatte Luru Luteen ja kysytte, että missä se luuraa. Istukaa alas ja yrittäkää nähdä se. Älkää kertoko toisille ja yksi saa sitten vastata, kun kysytään, että missä Luru tällä kertaa on.
[/quote]
Pukemiseen voi hyvin ottaa mukaan toisen aikuisen?
Mielellään! Vaikka kaksi tai kolmekin! Oikeastaan, mitä enempi sen parempi! Niitähän pyörii siinä vapaana ja toimettomana kokoajan, senkun nappaa vaan apua!
Mitä sanotte siitä ajatuksesta, että päiväkodissa olisi enemmän ulkoilua? Minusta se on hyvä idea siitä syystä, että ulkona on käytävä kuitenkin, mutta siirtymät on raskaita ja aikaavieviä. Parempi kaikkien kannalta mitä pidempään ulkona voidaan olla yhdellä kertaa. Ulkona lapset saa vapaammin juosta ja meluta kuin sisällä, ehkä muut päivän pakolliset hommat hoituu rauhallisemmin sitten. Ulkovaatteet on nykyisin parempia kuin ikinä joten ulkona pitäisi pärjätä niin lasten kuin aikuisten, ja jos vanhemmat ei huolehdi lapselleen kunnon vaatteita sille päivälle niin pitää olla jotkut kunnon sanktiot, sanotaan sitten vaikka kansakunnan edun nimissä. Ulkoilun helpottamiseksi päiväkodeissa pitäisi olla jotkut ulkohuussit tai vastaavat, ettei lapsia (ja yhtä hoitajaa) tarvitse viedä kauas sisälle vessaan. Pihalla ehkä myös joku katos penkkeineen, siellä voidaan vaikka istuinalustoilla lukea satu. Kesällä välipalat voisi olla ulkona.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 23:55"]
Kyllähän me ammattilaiset vielä kestämmekin näitä leikkauksia, mutta yhteinen etu ne eivät ole, sillä niillä on negatiivisia vaikutuksia lapsien kehitykseen. Jo nyt varhaiskasvatuksessa ei pystytä tukemaan ja edistämään tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien lasten kehitystä kuten pitäisi. Näitä lapsia on joidenkin arvioiden mukaan 20-40% lapsista. Eli varhaiskasvatuksen syrjäytymistä ehkäisevä tarkoitus ei toteudu kuten sen pitäisi toteutua ja mikä on sille annettu tehtäväksi. 75% päiväkotilapsista stressihormonimäärä on noussut yli tavanomaisen, eli melu ja ahtaat tilat ja sen konflikteja lisäävä vaikutus vaikuttaa lasten stressimäärään. Päiväkotien tilat ovat jo nyt ahtaat ja meluisat, vieläkö samoin minimitiloihin pitäisi sulloa kolme lasta lisää! Eiköhän suurin osa päiväkotien henkilökuntaa ajattele lasten parasta vastustaessaan idioottimaisia Sipilän leikkausehdotuksia varhaiskasvatukseen, Näkee, ettei insinöörillä ole tajua eikä ymmärrystä siitä mistä varhaiskasvatuksessa on kysymys. Kyse ei tosiaankaan ole mistään uudistamisesta ja toiminnan kehittämisestä, jos ryhmäkokoja kasvatetaan ja aikuisten ja lasten suhdelukuja heikennetään. Vai pitääkö lapsiakin alkaa tarhata, sekö on keskustalaisten maanviljelijöiden tulkinta varhaiskasvatuksesta?
[/quote]
Voi voi. Lasten täytyy sitten vain kestää nämä kipeät leikkaukset yhteisen edun nimissä. Velaksi eläminen kas kun ei voi Suomessa enää jatkua, siitä varmaan sinä ja lapsetkin olette samaa mieltä.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 23:33"]No ikävä homma. Teidän tarhantätien täytyy nyt vaan kestää näitä kipeitä leikkauksia yhteisen edun nimissä.
[/quote]
Miksi? Eikä osalla tädeistä edes ole töitä (ryhmäkokojen kasvu+hoito-oikeuden rajoitukset)
Onko vanhempien pakko kestää ja sietää että lasten ryhmät ovat suuria?
Toisen aikuisen saa mukaan, kunhan päiväkodissa ei lastentarhanopettajat saa vältellä pukemistilanteita! Tottakai he yrittävät ottaa suunnitteluaikaa juuri pukeutumisaikaan ja jättää raskaimmat työt lastenhoitajajille!
Ulkoilun lisääminen on ihan ok, sen lisäksi pitää syödä ja nukkua/levätä. Päiväkotien pihat ovat yleensä niin pieniä, että niitäkin pitää käyttää vuorotellen, kaikki lapset eivät mahdu sinne kerralla. Läheskään kaikki päiväkodit eivät ole luonnon helmassa, joten lähitienoita ei voida käyttää turvalliseen ulkoiluun, jos ollaan esim. kaupunkialueella. Ulkoilu muualla kuin omalla pihalla ei onnistu aina siksikään, ettei ryhmässä ole r iittävästä aikuisia paikalla, jotta voidaan lähteä muualle kuin pihalle, sillä ns. retkillä mitä ulkoiluretketkin ovat, tarvitaan tietty suhdeluku aikuisia vastaamaan lasten turvallisuus. Päiväkodin pihallahan yksi aikuinen voi vahtia suurtakin lapsilaumaa. Usein retket peruuntuvat siksi, ettei ole riittävästi aikuisia.
Lastentarhanopettajan työaikaan kuuluu noin kaksi tuntia suunnittelua viikossa. Usein se aika kuluu muuhun kuin suunnitteluun, esim, puheluihin terapeuttien tai muun sidosryhmän kanssa.
Tuo tilanne on valitettavan totta. Joo, ryhmässä voi olla jopa neljä aikuista, mutta iltapäivällä aamuvuorolaisen lähdettyä ja mahdollisen avustajan paikatessa toisen ryhmän kaaosta usein on koko porukkaa (21lasta) pukemassa kaksi hoitajaa. Lapsityypistä puuttui kuvaus lapsesta joka on koko ajan ihan pihalla ts. ei huuda vessaan apua vaan odottaa omissa oloissaan. Raivareita saava sekä ihan pihalla oleva tarvitsisivat avustajaa, mutta prosessit on hitaita.. Nyt muistan, miksi jätin työni pk:ssa..
Meidän lapsen päiväkodissa suunnitellaan juuri pukemisaikaan! Lastenhoitaja tekee töitä tauotta ja ylirasittuneena tiuskien, kun lastentarhanopettaja joutaa pulisemaan vaikka puoli tuntia yhden kollegansa kanssa. Kollegan lapsi on siis hoidossa ja hän hoitaa pienempää sisarusta kotona. En ymmärrä hänen piittaamattomuuttaan!
Näitä lukiessa olen yhä varmempi, että tein oikean päätöksen ottaessani 4kkn karenssin sen sijaan että olisin vienyt eroahdistuksesta kärsivän tuittupääni työnantajan vaatimuksen mukaisesti hoitoon.. Oon kotona vaikka väkisellä siihen asti että koen tämän syntymättömänkin olevan valmis. Ja päiväkotiin eivät mene.
Olen sitten vaikka itse syömättä.
No ikävä homma. Teidän tarhantätien täytyy nyt vaan kestää näitä kipeitä leikkauksia yhteisen edun nimissä.