Lue keskustelun säännöt.
Te introvertit äidit, miten saatte palauduttua/pystytte palautumaan hektisen lapsiperhearjen keskellä?
25.01.2022 |
Itse olen introvertti ja kaipaan todella paljon omaa aikaa ja hiljaisuutta. Mutta kahden pienen taaperon kanssa se on lähes mahdotonta, kun hälinää ja huutoa on aamusta iltaan.
Mun henkirei'iksi on muodostuneet iltalenkit yksin ja viikonloppuna pitkä saunailta yksin. Iltaisinkin on pakko olla hetki itsekseen ennen nukkumaanmenoa, vaikka se tarkottaisikin yöunista nipistämistä. Mutta pakko saada edes hetki hiljaisuutta tän hälinän keskellä, että jaksaa taas seuraavan päivän. Muuten räjähtää pää. 🤯
Kommentit (17)
Mikä saa introvertin ihmisen hankkimaan lapsia ja vielä pienellä ikäerolla?
Ei tuohon ole mitään muuta neuvoa kuin että koita kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kyllä pää oikein kestäkään tätä koko perhe-elämän settiä.
Kumma kyllä, minulla pää ei niinkään leviä lasten kanssa kolmisin oloon esim. vapaapäivinä. Meillä menee hyvin, hekin tarvitsevat jo pieninä hetkiä leikkiä itsekseen ja ollaan samanhenkisiä.
Ottaa eniten koville se kun mieskin kaipaa huomiota koko ajan kun on kotona. Hölöttää, valittaa ja kyselee loputtomasti. Olisi joskus hiljaa!
Enkä jaksa sitä, kun jokaikinen vapaahetki pitäisi erikseen neuvotella ja sopia.
No vähän taas taattuja avn laatukommenttia, pitäiskö sitten kaikkien introverttien olla lisääntymättä? :D varmaan ap ihan tykkää lapsista (tai ainakin omistaan) mutta kai sitä silti saa hetken latautua?
Kesällä ja syksyllä kävin lenkillä itsekseni, nyt talvella ilmoitan miehelle, että esim. klo 18.30 - 19.30 on minun omaa aikaa. Menen myös saunaan yksikseni ensin ja mies tulee perästä, kun on syöttänyt lapselle iltapuurot. Kun lapsi nukkuu, istun koneella, eli teen samaa kuin sinäkin ja nipistän yöunista saadakseni olla rauhassa...
Meillekin tulossa pieni ikäero, esikoinen on nyt 1v 2kk ja kahden kuukauden päästä syntyy toinen. Saa nähdä miten onnistuu oman ajan saaminen, kun on kaksi huomiota vaativaa muksua ja mies, jolta joutuu itse vaatimalla vaatimaan apua (=että hoitaisi lapsia, että saan sitä kuuluisaa omaa aikaa), kun ei tahdo ymmärtää, että haluan minäkin joskus vain olla möllöttää itsekseni.
Se taas, että tarvitsee omaa aikaa, ei tarkoita missään muotoa, että introvertti ei saisi hankkia lapsia tai ei haluaisi niitä tai ei haluaisi viettää aikaa niiden kanssa, vaan että lapsihektisen päivän jälkeen ja mielellään sen aikana tarvitsee samalla lailla tauon kuin töissä on nyt vaikka kahvitauko ja lounastauko. Kotona niitä ei lasten kanssa ole, elleivät nuku pitkiä päikkäreitä, ja "työpäivät" paljon pidempiä kuin töissä.
Hankin lapsia yhdessä puolison kanssa. Ollaan jaettu viikko niin, että molemmilla yksi vapaa-ilta viikolla ja niinä kolmena iltana jolloin ollaan yhdessä perheenä molemmilla on tunnin verran mahdollista käydä lenkillä /saunassa /lukea jne.
Viikonloput ollaan jaettu myös, kerran kuussa lapset menee hoitoon, kerran kuussa minä olen yksin lasten kanssa, kerran kuussa mies ja kerran kuussa ollaan yhdessä. Näin korona-aikaan on nuo "omat" viikonloput oltu myös välillä kotona, mutta toinen on ollut enemmän vastuussa.. Välillä olen mennyt yksin hotelliin. Puoliso lähtee usein kavereiden kanssa viihteelle omina viikonloppunaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko keskustellut asiasta kumppanisi kanssa? Omani on ekstrovertti, mutta ymmärsi yskän siitä rautalangasta väännettyäni ja yhdessä huolehdimme, että minulla on omia hetkiä pitkin viikkoa. Vapaapäivinä saan pötkötellä rauhassa, ja silloin mies saa huolehtia lasten aamupalan ja katsoa lastenohjelmia. Arkena ehdin silloin tällöin livahtaa lenkille tai istua yksin makuuhuoneessa kuuntelemassa podcasteja. Joka päivä tämä ei toteudu, ja tuntuu itsestäkin toisinaan, että rajojani koetellaan, mutta lasten kasvaessa tämä alkaa hiljalleen helpottaa. Voimia!
Työ jossa saan olla hyvin pitkälti yksin oli pelastukseni silloin kun lapset olivat pieniä. Nyt kun kaikki lapset on jo koululaisia ja mieskin työelämässä, arkivapaat on ihan luksusta. Tykkään kyllä heistä kaikista, ja jaksan olla heidän seurassaan, mutta on se oma hiljainen aikakin aikalailla yhtä ihanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En palaudu mitenkään. Sumussa mennään päivästä seuraavaan. Lapset ovat jo koulussa ja antavat mun olla koomassani.
Vierailija kirjoitti:
Mikä saa introvertin ihmisen hankkimaan lapsia ja vielä pienellä ikäerolla?
Ei tuohon ole mitään muuta neuvoa kuin että koita kestää.
No sanopa muuta. Elämä ei vaan aina mene niin kuin on suunnitellut. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 1v4kk ikäinen taapero. Lapsen ollessa n. 9kk ikäinen saatiin hyvä neuvo aloittaa iltarutiinit klo 19 (eli iltapuuron kautta kylpyyn ja unille) jotta saataisiin illat vapaiksi, kun ennen lapsi kukkui myöhään ja nukkumaanmeno oli yhtä sekoilua. Ei vaan ollut tullut mieleen tällainen aikaisemmin, mutta meillä se toimi välittömästi, ja nyt lapsi on joka ilta viimeistään klo 21 nukkumassa.
Ihan vauvana hyödynsin lapsen 3h päiväunia latautumiseen ja otin rutiiniksi lähteä yksin lenkille napit korvissa aina kun lapsi meni yöunille. Viimekesä oli ainut aika kun en saanut itselleni tarpeeksi omaa aikaa ja iltalenkit jäi, koska unirutiinit oli niin hukassa kaikkien kasvuvaiheiden jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapsilla on onneks isäkin. Hän viettää aikaa lastensa kanssa ja minä sillä aikaa lataan pattereitani. Joskus pääsen omalle lomalle, eli koiran kanssa harrastuksiin, joissa pointtina ei ole niinkään se harrastuksen tuloksellisuus vaan se, että pääsen pitkälle automatkalle yksikseni. Työni on myös valikoitunut introverttiyteni mukaiseksi. Saattaa mennä töissä kokonainen viikko niin, että näen ihmisen kerran noin 15 minuutin ajan.
Vierailija kirjoitti:
Syy miksi en hankkinut lapsia.
Tätähän tässä ei nyt kysytty, vaan perheellisten introverttien vinkkejä akkujen lataamiseen.
Syy miksi en hankkinut lapsia.