Suosittele pientä koirarotua, joka ei hauku.

Ranskanpulla: ei hauku (kun ei pysty), seurakoira, paljon terveysongelmia

Ei kuitenkaan ole innokas haukkuja. Meidän ranskis haukkuu vain silloin kun ilmoittaa, että joku ajoi pihaan tai on ovella. Jos koirat on pihalla ja ranskis haluaa sisään se ei hauku vaan "laulaa"... Ei siis pidä oikeastaan tavallista ulinaa. Terveysongelmat eivät minusta mitään kovin yleisiä ole. Agilityyn en kuitenkaan tätä rotua suosittele, kun ei se ole edes kovin hyvä opetettava kun se ei ole miellyttämisenhaluinen, ahne se kyllä on, että namin perässä se tekee melkein mitä vain. :) Kiva rotu kyllä ja tykkää lapsista.

Itse ehdottaisin englanninkääpiöterrieriä. Se on kiva ja touhukas luonteeltaan, sopisi varmasti agilityynkin. Se on pieni, muttei kuitenkaan niin pikkuruinen ja heiveröinen kuin esim. chihuahua. Se ei myöskään oikeastaan hauku eikä se ole yhtä arka ja sen vuoksi helposti pureva kuin esim. kääpiöpinseri.

http://www.google.fi/search?q=englannink%C3%A4%C3%A4pi%C3%B6terrieri&ie…

pomeranki

BASENJI!!!!

Kääpiösnautseri!

Minulla on ap:n tilannetta vastaava omakohtainen kokemus, kun kymmenen vuotta sitten minun ollessani 8v ja siskoni 6v meille hankittiin ensimmäinen oma koira, kääpiösnautseriuros. Meidän käppänää koulutettiin hyyyvin niukasti, kuitenkin niin että peruskomennot se osasi eikä liiemmin veränyt hihnassa ja aina sen iltapäivälenkityksen pystyin minä,8v, hoitamaan varsin hyvin.

käppänä on nykypäivänä lähinnä seurakoira, jonka kanssa voi harrastaa mitä vain. Se on toki hyvin itsevarma koira, eikä sen vuoksi sen koulutus aina ole helppoa muttei todellakaan vaikeaa. käppänät ovat kauniita ja ryhdikkäitä koiria ja esim. musta-hopea väri säväyttää :) käppänä painaa yksilöstä riippuen n.7-10. Käppänällä on kyllä luonnetta, mutta mielestäni se on täydellinen lapsiperheen koira jos kokorajoitus on kymmenen kiloa.

Kuten ei mistään muustakaan rodusta, ei käppänästäkään voi luvata haukkumatonta, mutta se ei tainnutkaan olla ehdoton kriteeri. Käppänöillä on koiramaailman mittapuullakin poikkeuksellisen hyvä kuulo, ja on usein taipuvainen ilmoittamaan hälyyttävistä äänistä. Meillä, kuten kaikilla muillakin tuntemillani käppänäperheillä tämä on kuitenkin rajoittunut ovikelloon ja vieraiden ihmisen saapumiseen pihaan. Vilkkailla asuinalueilla, joissa autoja ja lapsia ja toisia koiria kulkee koko ajan talon ohi voi olla lähestulkoon varma, ettei käppänä niistä välitä. Usein käppänä on kuitenkin tyytyväinen jos pystyy sijoittumaan esim. ikkunalle siten, että näkee ympäristön tapahtumia. Seuraa hiljaa ja rauhassa, ellei jotain epäilyttävää tapahdu.

Nostellaanpa vanhaa ketjua. Meillä ajankohtainen. Pienehkö-keskikokoinen koirarotu haussa, joka sopisi lapsiperheeseen. Minulla ennen ollut koiria ja nytkin meillä aina välillä tuttavan koira hoidossa pidempiä aikoja. Koen sen rikkautena, että meillä on ollut koiria, kun olin lapsi. Mutta nämä isoja metsästyskoiria, joten sellaista en ole kaupunkiin ottamassa. Haluaisin omien lasten kokevan saman ja oppivan niiden kanssa olemista ja käsittelyä. Ja mielestäni myös lapsi n. 10v voi taluttaa koiraa rauhallisella reitillä, itsekin olen näin tehnyt.

-Max ns. keskikokoinen rotu

-Ei saisi pahasti haukkua/räksyttää. Se ei tietenkään haittaa, että haukahtaa, kun vieraita tulee tai muutoinkin joskus. Mutta ei niitä pieniä koirarotuja, jotka vähän väliä räksyttävät, näitäkin tutuilla nähnyt.

-Ystävällinen ja miellyttämishaluinen jossain määrin

-Jonka kanssa voisi harrastaa esim. agilityä, TOKOa

Ehdotuksia? Mihinköhän rotuun ketjun aloittaja päätyi?

Kuten tähän ketjuun on jo aikaisemmin vastattu, räksytys ei ole mikään absoluuttinen rotuominaisuus, vaan omistajasta ja joskus yksilöstä kiinni.

Minulla on/on ollut lähemmäs 10 koiraa, joista suurin osa isompaa rotua. Lempikoiriani ovat aina olleet noutajat ja jotkut spanielit, jotka yleensä mielletään suht rauhallisiksi ja helposti koulutettaviksi.

Pikkukoirat ja terrierit ovat sen sijaan aina olleet inhokkejani.

Tällä hetkellä jaloissani tuhisee puolentoista vuoden ikäinen jackrussellinterrieri, joka on elämäni koira. Russeli on toki koulutettu samalla muotilla isompien koiriemme kanssa, eikä lellitty pienen kokonsa vuoksi. Neiti on aivan hurjan ihmisrakas, pientenkin lasten kanssa hyvin hellävarainen, sisällä rauhallinen, ei räkytä turhia ja todella fiksu. Ymmärtää puhetta uskomattoman paljon, ja on muutenkin kuin ihmisen mieli.

Pikkupentuna ainoa "ongelma", joka ollaan sittemmin määrätietoisella koulutuksella saatu pois, oli kissojen jahtaaminen.

Näinhän se on toki, mutta jotkut rodut selvästi haukkuherkempiä kuin toiset. Ehkä pienet koirat keskimäärin räksyttävät sitten helpommin, kun niitä otetaan pienen koon vuoksi "sylikoiriksi" eikä kouluteta kunnolla, en tiedä? Itsellä tai meidän perheellä ei koskaan näitä pieniä koiria ole ollut, niin en tiedä kuinka helpolla räksytys olisi koulutettavissa pois. Noutajia sekä saksanseisojia, näiden parissa olen itse kasvanut. 

Spanielit kiinnostaa. Englanninspringerspanielia olen katsellut, mutta mietityttää, ehdimmekö sille lapsiperheenä tarpeeksi aktiviteettia järjestää.. Tollerista olen myös piiitkään haaveillut, mutta ei varmaan energisyytensä puolesta sovi meidän elämäntilanteeseen. Rauhassa etsin ja pohdin asiaa rotuja ennen kuin hankinta menee yhtään eteenpäin...

On olemassa haukkumaton koirarotu: nimittäin kissa.

Miksi ottaa elävä eläin jos haluaa oikeasti lähinnä pehmolelun ominaisuudet.

Se räksyttäminen ja haukkuminen ei ole aina kiinni koulutuksesta tai sen puutteesta. Omalla kääpiöpinserilläni on voimakas vahtivietti, lisäksi pelkää vieraita ihmisiä. Tämä tulee esille haukkumisena ulkona ihmisille, jos jäävät tuijottamaan sekä haukkuu myös sisällä ovikelloa. Ja on koulutettu tismalleen samalla tavalla kuin samanikäinen saksanpaimenkoiramme, joka ei hauku.

Kissojakin on ollut. Niitä nyt ei olla hakemassa. Jos etsii rotua, joka ei kovin haukkuherkkä ja ystävällinen, niin ei tarkoita, että haluaisi pehmolelun. Olen paljon koiria hoitanut ja tuntenut ja kasvanut perheessä jossa koiria, ja kyllä rotujen haukkuherkkyydessä on paljon eroja - vaikka koulutuskin vaikuttaa.

Kleinspitz. Maanläheinen rotu, jota iloisempaa, kiltimpää, älykkäämpää ja mukautuvampaa en keksi. Kiintyy perheeseensä ja tekee kaikkensa ollakseen hyvä perheenjäsen. Minulla on ollut useita rotuja aiemmin, mutta tämä kleini on aivan omaa luokkaansa kumppanina. Haukkuu jonkun verran, mutta mielestäni ei voi verratakaaan varsinaisiin räksyttäjiin (isovanhemmillani oli Suomen pystykorva, kiva koira, mutta se haukkuminen ...). Meidän kleini ilmoittaa kun joku lähtee tai ovikello soi, mutta se on ilmoittamista, ei sellaista hysteeristä tai jatkuvaa räksytystä. Lisäksi yhteistyöhaluisena ja oppivaisena rotuna uskoisin että haukku olisi helppo kouluttaa pois mikäli häiritsisi. Samoin tuo yhteistyöhalu on sellaista että kaikki toko- ja agility-harrastukset ovat palkitsevia molemmille, koiralle ja omistajalleen.

Kiitos!

Up

Kleinspitz on kova haukkumaan. Muuten toki ihana rotu. Suosittelen Jackrusselinterrieriä tai Australianterrieriä. Entäs villakoira, ne ei ainakaan hauku.

Havannan koirat ovat vahtikoiria ja haukkuvat

Vierailija kirjoitti:

yksin koiraa?



Tottahan se on, että irtokoira voi tulla mistä vain. Mutta minkä ikäinen sitten voisi ulkoiluttaa? 12? 15? 18?



Meillä tämä 10-v. on käyttänyt kyllä naapurin chihua yksin ulkona. Pienempää en päästäisi yksinään seikkailemaan vielä muutenkaan, ekaluokkalainen kun on.



Tuo Mittelspitz on kivan näköinen ja ilmeisesti mukavan luonteinenkin koira. Tosin pystykorva, saattaa siis olla haukkuvainen.



Kiitos muillekin vinkeistä. Itse en näitä pieniä rotuja tunne kuin ulkonäöltä, lukuunottamatta Jack Russeleita. Nekin kyllä ovat kivoja, jos ovat. Tunnen ihania ja pari raivostuttavaa, siksi epäilyttää vähän. Ne tuntemani raivostuttavat ovat kuin sähköjäniksiä, superenergisiä, jotka eivät rauhoitu sisälläkään jne. Ihanat taas kuin ihmisen mieliä.



ap

Mittelpitz on erittäin haukkuherkkä koira, poikkeuksia toki voi olla, mutta se on vahtikoira perimältään.

 

Villakoirat .Ihania, seurallisia, leikkisiä.Hyvä kunto, puhtaita, kaikkea mitä voit toivoa koiralta. 

Pölykoira. Ei tarvitse ulkoiluttaa, hoitaa turkkia tai ruokkia. Täydellinen koira lapsiperheeseen.