Lue keskustelun säännöt.
1,5-vuotiaan riittämättömät unet ja lapsen jaksaminen
27.05.2015 |
Kiitos, kun olette ottaneet näin tärkeän asian käsittelyyn! :)
Kysymykseni koskee 1,5-vuotiaan tyttömme riittämättömiä unia.
Meillä on ollut hänen syntymästään asti tosi vaikeaa saada hänelle riittävästi unta yöunien ja päiväunien muodossa. Aloitimme heti puolivuotiaana hänelle pistäytymisunikoulun, ja vasta nyt lähikuukausina hän on oppinut nukkumaan useimmat yöt kokonaan heräämättä. Päiväunet ovat myöskin tahtoneet jäädä liian lyhyiksi jatkuvasti.
Tämänhetkinen ongelmamme on se, että hän herää toisinaan liian aikaisin omaan unentarpeeseensa nähden. Niin aamulla, kuin päiväuniltakin. Eikä hän enää sitten jatka uniaan, vaikka olisi silminnähden väsynyt.
Hänen käytöksestään huomaa selvästi, milloin hän on saanut tarpeeksi unta, eli tällöin hän on todella toimelias ja iloinen. Niinä päivinä, kun unet ovat jääneet paria tuntia liian lyhyiksi, hän on koko päivän itkuisa, kitisevä ja kiukkuinen. Parhaita päiviä ovat ne, kun hän nukkuu 11-12 tuntia yössä ja 2 tuntia päivällä. Huonoina päivinä yöunet ovat 9 tuntia ja päiväunet 0,5-1 tuntia.
Kyselisin siis nyt, millä tavalla saisimme tyttömme nukkumaan tarpeeksi?
Oma jaksamisemme on meillä vanhemmilla nyt jo hyvä, kun olemme saaneet muutaman kuukauden ajan jo keskeytyksettömät yöunet.
Kommentit (5)
Kiitos vastauksesta!
Ensimmäisestä viestistäni jäi tosiaan puuttumaan tietoa päivärytmistämme.
Eli nukkumaanmeno on meillä iltaisin klo 21 (+/-15min) ja iltarutiinit toistuvat aina samanlaisina iltapuuron syönnistä lähtien tuntia ennen. Eli iltanukutus meneekin jo todella kivasti meillä, samoin yöt sujuvat useimmiten ilman heräämisiä. Huonoina aamuina lapsi herää 6-7 aikaan aamulla, ja se on selkeästi liian aikaisin hänellle. Yhden kerran hän on nukkunut 9 asti, ja se on niitä harvoja kertoja kun hän on herännyt iloisena ja tyyyväisenä. Unen jäädessä lyhyeksi, hän herää itkuisena. Koska olemme noudattaneet pistäytymisunikoulua muutenkin, olemme koittaneet saada unta jatkumaan aamulla siten, että isä (äitiin hän takertuu pahemmin kiinni ja itku yltyy) käy peittelemässä hänet uudelleen ja sanomassa "nyt nukutaan, hyvää yötä". Tämä ei useinkaan kuitenkaan toimi enää n. 6 jälkeen aamulla.
Lounasaika tytöllä on klo 11 ja päiväunille menemme 12-12.30, riippuen hänen vireestään. Päiväunia hän nukkuu keskimäärin tunnin ajan. Ja herää yleensä jälleen itkuisena ja selvästi tarvitsisi yhä unta, muttei enää rauhoitu omaan sänkyynsä unia jatkamaan.
Päiväämme sisältyy paljon ulkoilua ja muutenkin elämämme on melko aktiivista.
Lapsi nukkuu pinnasängyssä omassa huoneessaan. Pimennysvehotkin ovat käytössä ja olemmekin päätelleet, ettei valoisuus nyt ole heräilyn syynä, sillä heräilytilanne oli talvella sama.
Päivärytmimme onkin siis melko pitkälle samasuuntainen kuin tuo ehdotus. Olemme joutuneet opettelemaan niin paljon näitä lasten nukutusasioita jo! :) . Tulisiko vielä mieleen jotain asioita, mikä voisi olla avuksi tuohon riittävän unimäärän saantiin? Jotenkin tuntuu, että ongelmana on se, ettei lapsi itse ymmärrä että on vielä väsynyt ja voisi ihan hyvin vielä nukkua.
Siitä voisin vielä mainita, miksi olemme päätyneet käyttämään juuri pistäytymismenetelmää unikoulussa. Tassuttelu ja muut vaihtoehdot, jossa lapsen luokse jäädään rauhoittelemaan lasta, lisäsivät vain levottomuutta ja vaikeutti nukahtamista. Päädyimme siis siihen, että pistäytymälläkin lapsi tietää että vanhemmat ovat lähellä, mutta hänen pitää nukahtaa ihan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpäs kuullostaa hyvältä moni asia perheessäänne! Aina ei löydy selityksiä lapsen nukkumishaasteisiin vaan syy voi selvitä vasta jälkikäteen. Tai sitten ei. Kuullostaa siltä, että olette hyvin minimoineet "palvelut" aamuyöstä lapsen luona käydessänne. Onkin hyvä tehdä vain pakolliset toimet ja nekin tylsästi ja vähäeleisesti ja pysyä makuuhuoneessa. Eikä katsekontaktia. Sekin voi stimuloida hereille. Kun on tosi tylsät palvelut siitä on apua lapsen omaa nukahtamiskykyä ajatellen.
Tuli mieleeni, että haluatteko kokeilla vielä vanhemmman vaihtamista yörauhoittelijana. Se on yleensä hyödyllistä. Jos sinä olet reagoinut yöllä lapsen tarpeisiin eniten, lapsi ei voi ymmärtää, jos yrität tehdä jotain toisin ja ns. "ottaa saavutettuja etuja" pois. Jos isä on vähemmän öisin lasta ruahoitellut, voi olla, että protesti ei lapsella ole niin vahva ja yöt lähtevät hyvin rauhoittumaan. Iäss yöhoitajana kannattaisi jatkaa ainakin kolme -neljä yötä. Jos mahdollista, pidempäänkin. Johdonmukaisuus on kulmakivi yörauhoitteluissa (tosin se on ensimmäinen joka karisee, jos vanhempi on väsynyt..). Eli ijohdonmukaisesti sama vanhempi hoitaisi useamman yön. Kun vanhempi vaihtuu, hän rauhoittelee lasta juuri samoin kuin toinen oli tehnyt. Yhteinen linja on tärkeää. Ehkäpä näin teettekin.
Sellainenkin tuli mieleen, että jos lapsi herää ylös asti jo klo 6, varmaan pitää laittaa hänet nukkumaan päikkäreille jo ennen klo 12 ettei menisi yliväsyneeksi. Väsymyksen merkkejä kannattaa seurata ja oikea-aikaisesti laittaa nukkumaan. Vastaavasti tosin joutuu laittamaan yöunillekin aikaisemmin, jos päiväunet ovat kovin lyhyet.. Tarkkailkaa kuitenkin väsymyksen merkkejä. Niin toki teettekin ja huomaatte myös, että lapsenne on ärtyisä ja itkuinen, kun on nukkunut liian vähän.
Unihaasteita miettiessä on aina poissuljettava myös, ettei lapsella ole mitään ns. somaattista vaivaa; flunssa tulossa/menossa, onko ollut korvatulehduksia tai vatsatauteja.. Niinhän toki olette varmaan tehneetkin.
Miettikää onko näissä vinkeissä mitään, mitä haluatte kokeilla. Moni asia kuitenkin tuntuu olevan tosi hyvin <3
Terveisin Oulun unineuvonta, baby blues
Hei vielä.. pahoitelen kirjoitusvirheitä tekstissä.. Korjaus yhteen lauseesen: Isää yöhoitajana kannattaisi jatkaa ainakin kolme-neljä yötä..
Kiitos taas vastauksesta. Meillä tosiaan onkin jo selvitty "pahimmasta", ja ehkä joku saa tästä toivoa, että johdonmukaisuus palkitsee lopulta. :) Lähtötilanteemme oli vastasyntynyt, joka valvoi yöt läpeensä ensimmäiset 3 kk. Eli aika väsynyttä meininkiä on ollut.
Ehkä se aikaisemmin nukkumaan laittaminen voisi olla mahdollinen keino lisätä yöunta, koska hän jo monesti alkaa hieroskelemaan silmiä iltapuurolla 8 jälkeen. Jotenkin olemme ajatelleet, että se on pois aamu-unista.
Hienosti olette saaneet toteutettua unikoulun kotona ja siten öitä rauhoittumaan!!
Yö- ja päiväunet kulkevat käsikädessä ja rauhoittavat toinen toisiaan. Jos yö on levoton, myös päiväunet ovat usein levottomat. Joskus luullaan, että kun päiväunet ovat jääneet välistä (vaikka ikätasoisti ne vielä kuuluisivat olla), niin lapsi nukkuisi hyvin yöllä. Asia on kuitenkin päinvastoin. Ilman ikätasoista lepoa lapsi on herkästi ylivireinen ja levoton öisin. Olet siis oikeilla jäljillä, kun ajattelet lapsesi tarvitsevan riittävän päivälevon!
Teillä on ilmeisesti yö levollinen, mutta se loppuu "lyhyeen" eli päivä alkaa kovin aikaisin. Kirjoituksessasi ei tullut esiin kellonaikoja aamuheräämisille, päiväunille tai nukkumaannenolle. Uskon kuitenkin, että päivärytmiä tarkistelemalla ja kenties hiomalla, voisi yöunia saada hieman jatkettua. Usein lapsi, joka aloittaisi päivän kovin varhain aamuyöstä, hyötyy nukkumaanmenon myöhentämisestä, mutta kuitenkin niin, että viimeistään kello 21 on nukkuma-aika. Päiväunien aika on puolestaan n. klo 12 ja ei unia enää klo 16 jälkeen. Kun rytmiä hiotaan, tulee aamu aina aloittaa viiimeistään klo 8, mutta sehän teillä ei ollutkaan ongelma vaan hyvin varhainen herääminen:) Pienikin rytmin muutos voi yllättävästi auttaa! Sopivalla päivärytmillä voidaan tukea siis pidempiä unia aamusta. Tosin meillä Suomessa, erityisesti täällä pohjoisessa, valoisat yöt/aamuyöt saavat lapset kesää kohti heräilemään aiempaa varhaisemmin.. Sopiva rytmi ja ehkäpä myös pimennysverhotkin voivat olla avuksi!
Rytmin hiomisessa on tärkeää muistaa, että muutokset ei eivät näy heti vaan vasta viiveellä. Lapset oppivat asioita hitaasti. Ei kannata siis ns. "lyödä hanskoja tiskiin", jos ei heti näe tuloksia vaan pitäisi noudattaa samaa rytmiä useita päiviä, mielellään pari viikkoa. Sitten vasta uusi rytmi ja sen tuomat hyödyt näkyvät ja jäävät pysyviksi.
Tsemppiä!