Onko miehestä mihinkään...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuushan on se, että mikäli sinulla on mielenterveysongelma, joka pysyy koko ajan hallinnassa lääkityksellä ja/tai terapialla, sinä ET olisi kokonaan työkyvytön. Itsellesi toki voit valehdella miten haluat, mutta se nyt vain on tosiasia, että täysin hallinnassa olevat mt ongelmat eivät oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Koska jos sairautesi on hallinnassa, olet myös joiltain osin työkykyinen.

Pakkolääkityksellähän tässä ollaan ja sinun totuus on sinun totuutesi, mutta se ei välttämättä ole minun tapaukseni. Tässä olla työkyv.eläkkeellä ja täys järkisenä, niin miten tälläinen kelpaa suominaiselle kumppaniksi? Ja tästä on nyt turha väitellä, sillä varmaan minä tiedän tilanteeni paremmin kuin kukaan.

Niin miten olisi? Kelpaako tälläinen mies mihinkään vaiko eikö? Ja jos voisi parantaa tilannettani, niin miten?

Täysjärkinen ja pakkolääkitys ei sovi samaan lauseeseen. 

Yleensä luonne ratkaisee, eikä se miten rahasi saat.

Sairaseläkkeelle hyvällä eläkkeellä tarkoittaa jotakin tosi vakavaa sairautta. Yleensä se menee niin, että vaikka palkka olisi ollut kuinka hyvä niin eläkkeelle päästessä on jo mennyt niin monta vuotta ilman palkkaa että se eläke on takuueläke, siinä 800 e/kk. Sillä ei tasan thaikkusukua elätetä.

Kun kerran on ihan normaali, niin ainoa tapa parantaa tilannetta on mennä takaisin töihin. Ja se ei olekaan ihan läpihuutojuttu, kun on ollut kotona niin kauan että eläke on saatu.

Itse voisin harkita miestä, jolla on mt ongelmia, MUTTA riippuu täysin ongelman luonteesta. Pakkolääkitys valitettavasti viittaa siihen, että ilman lääkitystä olet vaaraksi joko itsellesi tai muille, joten tuollaisessa tilanteessa kiitos ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sä sen aasialaisen työkyvyttmyyseläkkeelläsi maksat?

Ainakin minulla on työkyvyttömyyseläke melkein kaksinkertainen suomalaisten keskipalkka. Kyllä sillä pärjää kun ei ole työssäkäynnistä aiheutuvia kustannuksiakaan. Jotkut ihmiset osaavat hoitaa asiansa ja varautua vaikeisiin tilanteisiin. Se on elämän suunnittelua.

Jos tulosi on tosiaan luokkaa 7000€/kk, voit saada aasiasta jotain. Kannattaisiko tilata postimyynnistä, kun et oikein vaikuta kokeneelta matkustajalta ettet tulisi huijatuksi matkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuushan on se, että mikäli sinulla on mielenterveysongelma, joka pysyy koko ajan hallinnassa lääkityksellä ja/tai terapialla, sinä ET olisi kokonaan työkyvytön. Itsellesi toki voit valehdella miten haluat, mutta se nyt vain on tosiasia, että täysin hallinnassa olevat mt ongelmat eivät oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Koska jos sairautesi on hallinnassa, olet myös joiltain osin työkykyinen.

Pakkolääkityksellähän tässä ollaan ja sinun totuus on sinun totuutesi, mutta se ei välttämättä ole minun tapaukseni. Tässä olla työkyv.eläkkeellä ja täys järkisenä, niin miten tälläinen kelpaa suominaiselle kumppaniksi? Ja tästä on nyt turha väitellä, sillä varmaan minä tiedän tilanteeni paremmin kuin kukaan.

Niin miten olisi? Kelpaako tälläinen mies mihinkään vaiko eikö? Ja jos voisi parantaa tilannettani, niin miten?

Täysjärkinen ja pakkolääkitys ei sovi samaan lauseeseen. 

Sitähän ne lääkäritkään ei uskonut. Mutta minkäs teet, tosin voihan olla että jonkinlaiset psykoosit oli, mutta omasta mielestä vaikutin järkevältä ja kykenin perustelemaan mielipiteeni.

Tosin nykyään kun olen paremmassa kunnossa niin miellän itseni järkeväksi, vaikka olen pakkolääkityksellä. Ja tätäkään ei moni uskois niinkuin näkyy, mutta luulen tietäväni itseni paremmin kuin te.

Vierailija kirjoitti:

Itse voisin harkita miestä, jolla on mt ongelmia, MUTTA riippuu täysin ongelman luonteesta. Pakkolääkitys valitettavasti viittaa siihen, että ilman lääkitystä olet vaaraksi joko itsellesi tai muille, joten tuollaisessa tilanteessa kiitos ei.

Tässä sen huomaa miten te ihmisiin suhtaudutte vaikkette tiedä asioista tarpeeksi. Luuletko että ihminen on ihan poissa tolaltaan ja skitsoilee jos ei ota lääkettä? No väärinpä luulet, mutta jatka luulotteluas, ei se tosiaankaan totuudeksi muutu vaikka mitä luulisit.

Olen muutenkin huomannut, että tämä luuleminen on enemmänkin naisten vika, johon törmää jokapaikassa. Ennakkoluuloja, mutuja, arvailuja, kuulopuheita, juorut, jnejne. Taitaa olla enemmänkin naisten heiniä, siltä näyttää...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sä sen aasialaisen työkyvyttmyyseläkkeelläsi maksat?

Tässä voi tehdä osa-aikatöitä tähän eläkkeen päälle, niin sillä minä meinasin tulla toimeen. Ja kyllähän tällä eläkkeelläkin pärjäilee, kunhan ei törsäile mihinkään.

Aasiassa oletetaan länkkärimiehen elättävän vaimon koko perheen, esim ostamalla vanhemmille talon ja lähettämään rahaa joka kuukausi. Ei sulla ole siihen varaa.

Eikai ne kaikki sellaisia ole... tarkotan jotta eihän sillä naisella olisi muutakaan elättäjää ilman minuakaan kustantamassa elämistä. Tai ei siitä ainakaan takeita ole... Jos sitten perhe on ajatellut että nainen työnteolla kystantaisi perheen elatusta, niin luulisin ettei se niin kauhean kallista ole...

Mitä mieltä olette. Eikä tässä oo kirvestä heitetty kaivoon suominaistenkaan osalta, luuletteko että olisi tsäänssejä? Oon mt-potilas...

Jos olet mt ongelmien takia eläkkeellä, niin toinen mt ongelmainen on varmasti se, jonka kanssa natsaa. Mielenterveysongelmia on kuitenkin aika laaja kirjo, mutta valitettava tosiasia on se, että harva terve huolii kumppanikseen mielenterveyden vuoksi eläkkeellä olevan.

Ap, mun vanhemmat olivat molemmat mielenterveysongelmista eläkkeellä ja olivat naimisissa 56v äidin kuolemaan saakka. Kyllä sä ap voit löytää jonkun mielenterveysongelmista kärsivän naisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuushan on se, että mikäli sinulla on mielenterveysongelma, joka pysyy koko ajan hallinnassa lääkityksellä ja/tai terapialla, sinä ET olisi kokonaan työkyvytön. Itsellesi toki voit valehdella miten haluat, mutta se nyt vain on tosiasia, että täysin hallinnassa olevat mt ongelmat eivät oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Koska jos sairautesi on hallinnassa, olet myös joiltain osin työkykyinen.

Pakkolääkityksellähän tässä ollaan ja sinun totuus on sinun totuutesi, mutta se ei välttämättä ole minun tapaukseni. Tässä olla työkyv.eläkkeellä ja täys järkisenä, niin miten tälläinen kelpaa suominaiselle kumppaniksi? Ja tästä on nyt turha väitellä, sillä varmaan minä tiedän tilanteeni paremmin kuin kukaan.

Niin miten olisi? Kelpaako tälläinen mies mihinkään vaiko eikö? Ja jos voisi parantaa tilannettani, niin miten?

Täysjärkinen ja pakkolääkitys ei sovi samaan lauseeseen. 

Sitähän ne lääkäritkään ei uskonut. Mutta minkäs teet, tosin voihan olla että jonkinlaiset psykoosit oli, mutta omasta mielestä vaikutin järkevältä ja kykenin perustelemaan mielipiteeni.

Tosin nykyään kun olen paremmassa kunnossa niin miellän itseni järkeväksi, vaikka olen pakkolääkityksellä. Ja tätäkään ei moni uskois niinkuin näkyy, mutta luulen tietäväni itseni paremmin kuin te.

Sinä haluat tahallasi vääntää täällä sanottuja asioita. Eiköhän se sinun lääkärisi ole ihan tarpeeseen ne lääkkeet määrännyt. Tuskin söisit niitä päivääkään, ellet niitä tarvitsisi. Sehän lääkkeiden tarkoituskin on, että ihminen voi paremmin. Ei se silti sinusta tervetttä tee. On aivan turha vetää hernettä nenään siitä, että rehellisesti kerrotaan mielipide. Itsehän kysyit. Pakkolääkityksellä oleva ihminen nyt vain on kävelevä riskitekijä ilman lääkitystä, halusit tai et.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse voisin harkita miestä, jolla on mt ongelmia, MUTTA riippuu täysin ongelman luonteesta. Pakkolääkitys valitettavasti viittaa siihen, että ilman lääkitystä olet vaaraksi joko itsellesi tai muille, joten tuollaisessa tilanteessa kiitos ei.

Tässä sen huomaa miten te ihmisiin suhtaudutte vaikkette tiedä asioista tarpeeksi. Luuletko että ihminen on ihan poissa tolaltaan ja skitsoilee jos ei ota lääkettä? No väärinpä luulet, mutta jatka luulotteluas, ei se tosiaankaan totuudeksi muutu vaikka mitä luulisit.

Olen muutenkin huomannut, että tämä luuleminen on enemmänkin naisten vika, johon törmää jokapaikassa. Ennakkoluuloja, mutuja, arvailuja, kuulopuheita, juorut, jnejne. Taitaa olla enemmänkin naisten heiniä, siltä näyttää...

En luule, vaan tiedän, että pakkolääkitystä ei määrätä kevein perustein. Jos et kestä rehellisiä vastauksia, älä kysy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sä sen aasialaisen työkyvyttmyyseläkkeelläsi maksat?

Tässä voi tehdä osa-aikatöitä tähän eläkkeen päälle, niin sillä minä meinasin tulla toimeen. Ja kyllähän tällä eläkkeelläkin pärjäilee, kunhan ei törsäile mihinkään.

Aasiassa oletetaan länkkärimiehen elättävän vaimon koko perheen, esim ostamalla vanhemmille talon ja lähettämään rahaa joka kuukausi. Ei sulla ole siihen varaa.

Eikai ne kaikki sellaisia ole... tarkotan jotta eihän sillä naisella olisi muutakaan elättäjää ilman minuakaan kustantamassa elämistä. Tai ei siitä ainakaan takeita ole... Jos sitten perhe on ajatellut että nainen työnteolla kystantaisi perheen elatusta, niin luulisin ettei se niin kauhean kallista ole...

Mitä mieltä olette. Eikä tässä oo kirvestä heitetty kaivoon suominaistenkaan osalta, luuletteko että olisi tsäänssejä? Oon mt-potilas...

Jos olet mt ongelmien takia eläkkeellä, niin toinen mt ongelmainen on varmasti se, jonka kanssa natsaa. Mielenterveysongelmia on kuitenkin aika laaja kirjo, mutta valitettava tosiasia on se, että harva terve huolii kumppanikseen mielenterveyden vuoksi eläkkeellä olevan.

Ap, mun vanhemmat olivat molemmat mielenterveysongelmista eläkkeellä ja olivat naimisissa 56v äidin kuolemaan saakka. Kyllä sä ap voit löytää jonkun mielenterveysongelmista kärsivän naisen.

Tämä oli lohduttavaa kuulla. Sitä elämä voi onnistua ja olla hedelmällistä mielenterveyspotilaallakin. Ja pitkä avioliitto voi odottaa minuakin. Pitää mahdollisesti tsekata nuo Aasiankin vaihtoehdot, sillä toisen naimaikäisen sopivan kumppanin löytäminen suomesta mielenterveyspotilaista voi olla liian haastavaa.

Helpompi mennä vaikka thaimaahan ja joku baarityttö naida, niin luulisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sä sen aasialaisen työkyvyttmyyseläkkeelläsi maksat?

Tässä voi tehdä osa-aikatöitä tähän eläkkeen päälle, niin sillä minä meinasin tulla toimeen. Ja kyllähän tällä eläkkeelläkin pärjäilee, kunhan ei törsäile mihinkään.

Aasiassa oletetaan länkkärimiehen elättävän vaimon koko perheen, esim ostamalla vanhemmille talon ja lähettämään rahaa joka kuukausi. Ei sulla ole siihen varaa.

Eikai ne kaikki sellaisia ole... tarkotan jotta eihän sillä naisella olisi muutakaan elättäjää ilman minuakaan kustantamassa elämistä. Tai ei siitä ainakaan takeita ole... Jos sitten perhe on ajatellut että nainen työnteolla kystantaisi perheen elatusta, niin luulisin ettei se niin kauhean kallista ole...

Mitä mieltä olette. Eikä tässä oo kirvestä heitetty kaivoon suominaistenkaan osalta, luuletteko että olisi tsäänssejä? Oon mt-potilas...

Jos olet mt ongelmien takia eläkkeellä, niin toinen mt ongelmainen on varmasti se, jonka kanssa natsaa. Mielenterveysongelmia on kuitenkin aika laaja kirjo, mutta valitettava tosiasia on se, että harva terve huolii kumppanikseen mielenterveyden vuoksi eläkkeellä olevan.

Ap, mun vanhemmat olivat molemmat mielenterveysongelmista eläkkeellä ja olivat naimisissa 56v äidin kuolemaan saakka. Kyllä sä ap voit löytää jonkun mielenterveysongelmista kärsivän naisen.

Tämä oli lohduttavaa kuulla. Sitä elämä voi onnistua ja olla hedelmällistä mielenterveyspotilaallakin. Ja pitkä avioliitto voi odottaa minuakin. Pitää mahdollisesti tsekata nuo Aasiankin vaihtoehdot, sillä toisen naimaikäisen sopivan kumppanin löytäminen suomesta mielenterveyspotilaista voi olla liian haastavaa.

Helpompi mennä vaikka thaimaahan ja joku baarityttö naida, niin luulisin.

No miksi sä et jo ole siellä? Jankutat täällä kuukaudesta toiseen samaa asiaa, vaikka voisit nytkin olla Pattiksella baarista vaimoa hakemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuushan on se, että mikäli sinulla on mielenterveysongelma, joka pysyy koko ajan hallinnassa lääkityksellä ja/tai terapialla, sinä ET olisi kokonaan työkyvytön. Itsellesi toki voit valehdella miten haluat, mutta se nyt vain on tosiasia, että täysin hallinnassa olevat mt ongelmat eivät oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Koska jos sairautesi on hallinnassa, olet myös joiltain osin työkykyinen.

Pakkolääkityksellähän tässä ollaan ja sinun totuus on sinun totuutesi, mutta se ei välttämättä ole minun tapaukseni. Tässä olla työkyv.eläkkeellä ja täys järkisenä, niin miten tälläinen kelpaa suominaiselle kumppaniksi? Ja tästä on nyt turha väitellä, sillä varmaan minä tiedän tilanteeni paremmin kuin kukaan.

Niin miten olisi? Kelpaako tälläinen mies mihinkään vaiko eikö? Ja jos voisi parantaa tilannettani, niin miten?

Täysjärkinen ja pakkolääkitys ei sovi samaan lauseeseen. 

Sitähän ne lääkäritkään ei uskonut. Mutta minkäs teet, tosin voihan olla että jonkinlaiset psykoosit oli, mutta omasta mielestä vaikutin järkevältä ja kykenin perustelemaan mielipiteeni.

Tosin nykyään kun olen paremmassa kunnossa niin miellän itseni järkeväksi, vaikka olen pakkolääkityksellä. Ja tätäkään ei moni uskois niinkuin näkyy, mutta luulen tietäväni itseni paremmin kuin te.

Sinä haluat tahallasi vääntää täällä sanottuja asioita. Eiköhän se sinun lääkärisi ole ihan tarpeeseen ne lääkkeet määrännyt. Tuskin söisit niitä päivääkään, ellet niitä tarvitsisi. Sehän lääkkeiden tarkoituskin on, että ihminen voi paremmin. Ei se silti sinusta tervetttä tee. On aivan turha vetää hernettä nenään siitä, että rehellisesti kerrotaan mielipide. Itsehän kysyit. Pakkolääkityksellä oleva ihminen nyt vain on kävelevä riskitekijä ilman lääkitystä, halusit tai et.

Tässä nyt ei oo mitään riskiä enää ja jotenkin en usko, että se johtuisi lääkityksestä. Vaan elämän tavoista, rutiineista, liikunnasta, terveellisestä ruokavaliosta, hyvästä sosiaalisesta elämästä jne.

En tiedä onko sinulla käytännön kosketuspintaa mt-työhön tai potilaisiin, mutta itsellä on vankka näkemys tästä potilaana olosta. Ja vaikka olen pakkolääkityksellä, niin en koe olevani kenellekkään vaaraksi vaan ole ihminen "joka ei vahingoittaisi kärpästäkään".

Ikävää jos koet minut vaaraksi näkemättäkään tai kuulematta ja vaikka analysoisit tekstejäni, niin voit huomata ajatuksenjuoksuni melko normaaliksi.

Miksi uliset siitä, ette kelpaa naisille? Jokainen valitsee ihan itse kumppaninsa . Naistenkaan velvollisuus ei ole ottaa miehekseen ketä tahansa, ihan kuten ei miestenkään velvollisuus ole. 

Suurimmalle osalle naisista mielenterveysongelmat ovat este. Se on totuus. Ihan kuten isolle osalle miehistä satakiloinen nainen olisi ehdoton ei,ei. 

Jokainen määrittelee itse omat kriteerinsä. 

Työhaluttomuuseläkkeellä on hyvä olla. Ei kannata töihin mennä pelkän pimpin vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sä sen aasialaisen työkyvyttmyyseläkkeelläsi maksat?

Tässä voi tehdä osa-aikatöitä tähän eläkkeen päälle, niin sillä minä meinasin tulla toimeen. Ja kyllähän tällä eläkkeelläkin pärjäilee, kunhan ei törsäile mihinkään.

Aasiassa oletetaan länkkärimiehen elättävän vaimon koko perheen, esim ostamalla vanhemmille talon ja lähettämään rahaa joka kuukausi. Ei sulla ole siihen varaa.

Eikai ne kaikki sellaisia ole... tarkotan jotta eihän sillä naisella olisi muutakaan elättäjää ilman minuakaan kustantamassa elämistä. Tai ei siitä ainakaan takeita ole... Jos sitten perhe on ajatellut että nainen työnteolla kystantaisi perheen elatusta, niin luulisin ettei se niin kauhean kallista ole...

Mitä mieltä olette. Eikä tässä oo kirvestä heitetty kaivoon suominaistenkaan osalta, luuletteko että olisi tsäänssejä? Oon mt-potilas...

Jos olet mt ongelmien takia eläkkeellä, niin toinen mt ongelmainen on varmasti se, jonka kanssa natsaa. Mielenterveysongelmia on kuitenkin aika laaja kirjo, mutta valitettava tosiasia on se, että harva terve huolii kumppanikseen mielenterveyden vuoksi eläkkeellä olevan.

Ap, mun vanhemmat olivat molemmat mielenterveysongelmista eläkkeellä ja olivat naimisissa 56v äidin kuolemaan saakka. Kyllä sä ap voit löytää jonkun mielenterveysongelmista kärsivän naisen.

Tämä oli lohduttavaa kuulla. Sitä elämä voi onnistua ja olla hedelmällistä mielenterveyspotilaallakin. Ja pitkä avioliitto voi odottaa minuakin. Pitää mahdollisesti tsekata nuo Aasiankin vaihtoehdot, sillä toisen naimaikäisen sopivan kumppanin löytäminen suomesta mielenterveyspotilaista voi olla liian haastavaa.

Helpompi mennä vaikka thaimaahan ja joku baarityttö naida, niin luulisin.

No miksi sä et jo ole siellä? Jankutat täällä kuukaudesta toiseen samaa asiaa, vaikka voisit nytkin olla Pattiksella baarista vaimoa hakemassa.

Täältä oli tarkoitus vielä viimeisenä hätähuutona tulla tiedustelemaan mahikset suominaisiin, ennen kuin kone nousee ja pattiksella tavataan, ehkä. Olisin odottanut suomi naisilta huomattavasti avarakatseisempaa suhtautumista mt-ihmisiin sillä voi olla että joku teidän tutuista tai työkavereista salaa syö mt-lääkkeitä.

Sehän on ollut yleistymään päinkin tämä mt-ongelmat ihmisillä ja varsinkin kun lääketiede on kehittynyt sekä niitä diagnosoidaan aikaisempaa enemmän tehostetun terveydenhoidon takia.

Eihän sitä vielä sitäkään tiedä, milloin te itse alatte mt-asiakkaiksi jonkun koetun trauma psykoisin takia. Sen takia olisi parempi ettei liikaa tuomitsisi ketään ja omaisi liian kärkkäitä ja ehdottomia mielipiteitä ihmisistä. Enhän itsekäön voinut arvatakaan joutuvani mt-potilaaksi, mutta jonkinlainen ihmeellinen sattuma se oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuushan on se, että mikäli sinulla on mielenterveysongelma, joka pysyy koko ajan hallinnassa lääkityksellä ja/tai terapialla, sinä ET olisi kokonaan työkyvytön. Itsellesi toki voit valehdella miten haluat, mutta se nyt vain on tosiasia, että täysin hallinnassa olevat mt ongelmat eivät oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Koska jos sairautesi on hallinnassa, olet myös joiltain osin työkykyinen.

Pakkolääkityksellähän tässä ollaan ja sinun totuus on sinun totuutesi, mutta se ei välttämättä ole minun tapaukseni. Tässä olla työkyv.eläkkeellä ja täys järkisenä, niin miten tälläinen kelpaa suominaiselle kumppaniksi? Ja tästä on nyt turha väitellä, sillä varmaan minä tiedän tilanteeni paremmin kuin kukaan.

Niin miten olisi? Kelpaako tälläinen mies mihinkään vaiko eikö? Ja jos voisi parantaa tilannettani, niin miten?

Täysjärkinen ja pakkolääkitys ei sovi samaan lauseeseen. 

Sitähän ne lääkäritkään ei uskonut. Mutta minkäs teet, tosin voihan olla että jonkinlaiset psykoosit oli, mutta omasta mielestä vaikutin järkevältä ja kykenin perustelemaan mielipiteeni.

Tosin nykyään kun olen paremmassa kunnossa niin miellän itseni järkeväksi, vaikka olen pakkolääkityksellä. Ja tätäkään ei moni uskois niinkuin näkyy, mutta luulen tietäväni itseni paremmin kuin te.

Sinä haluat tahallasi vääntää täällä sanottuja asioita. Eiköhän se sinun lääkärisi ole ihan tarpeeseen ne lääkkeet määrännyt. Tuskin söisit niitä päivääkään, ellet niitä tarvitsisi. Sehän lääkkeiden tarkoituskin on, että ihminen voi paremmin. Ei se silti sinusta tervetttä tee. On aivan turha vetää hernettä nenään siitä, että rehellisesti kerrotaan mielipide. Itsehän kysyit. Pakkolääkityksellä oleva ihminen nyt vain on kävelevä riskitekijä ilman lääkitystä, halusit tai et.

Tässä nyt ei oo mitään riskiä enää ja jotenkin en usko, että se johtuisi lääkityksestä. Vaan elämän tavoista, rutiineista, liikunnasta, terveellisestä ruokavaliosta, hyvästä sosiaalisesta elämästä jne.

En tiedä onko sinulla käytännön kosketuspintaa mt-työhön tai potilaisiin, mutta itsellä on vankka näkemys tästä potilaana olosta. Ja vaikka olen pakkolääkityksellä, niin en koe olevani kenellekkään vaaraksi vaan ole ihminen "joka ei vahingoittaisi kärpästäkään".

Ikävää jos koet minut vaaraksi näkemättäkään tai kuulematta ja vaikka analysoisit tekstejäni, niin voit huomata ajatuksenjuoksuni melko normaaliksi.

Kerrohan, miksi lääkitystäsi ei ole purettu, ellei mitään riskiä enää ole ? Jos olet kerran sitä mieltä, että lääkitys ei ole se, joka sinut pitää normaalina ? Olet siis sitä mieltä, että sinua pakkolääkitään ilman mitään perustetta ? Sitten kannattaa varmaan jo tehdä valitus . Sivusta tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sä sen aasialaisen työkyvyttmyyseläkkeelläsi maksat?

Tässä voi tehdä osa-aikatöitä tähän eläkkeen päälle, niin sillä minä meinasin tulla toimeen. Ja kyllähän tällä eläkkeelläkin pärjäilee, kunhan ei törsäile mihinkään.

Aasiassa oletetaan länkkärimiehen elättävän vaimon koko perheen, esim ostamalla vanhemmille talon ja lähettämään rahaa joka kuukausi. Ei sulla ole siihen varaa.

Eikai ne kaikki sellaisia ole... tarkotan jotta eihän sillä naisella olisi muutakaan elättäjää ilman minuakaan kustantamassa elämistä. Tai ei siitä ainakaan takeita ole... Jos sitten perhe on ajatellut että nainen työnteolla kystantaisi perheen elatusta, niin luulisin ettei se niin kauhean kallista ole...

Mitä mieltä olette. Eikä tässä oo kirvestä heitetty kaivoon suominaistenkaan osalta, luuletteko että olisi tsäänssejä? Oon mt-potilas...

Jos olet mt ongelmien takia eläkkeellä, niin toinen mt ongelmainen on varmasti se, jonka kanssa natsaa. Mielenterveysongelmia on kuitenkin aika laaja kirjo, mutta valitettava tosiasia on se, että harva terve huolii kumppanikseen mielenterveyden vuoksi eläkkeellä olevan.

Ap, mun vanhemmat olivat molemmat mielenterveysongelmista eläkkeellä ja olivat naimisissa 56v äidin kuolemaan saakka. Kyllä sä ap voit löytää jonkun mielenterveysongelmista kärsivän naisen.

Tämä oli lohduttavaa kuulla. Sitä elämä voi onnistua ja olla hedelmällistä mielenterveyspotilaallakin. Ja pitkä avioliitto voi odottaa minuakin. Pitää mahdollisesti tsekata nuo Aasiankin vaihtoehdot, sillä toisen naimaikäisen sopivan kumppanin löytäminen suomesta mielenterveyspotilaista voi olla liian haastavaa.

Helpompi mennä vaikka thaimaahan ja joku baarityttö naida, niin luulisin.

No miksi sä et jo ole siellä? Jankutat täällä kuukaudesta toiseen samaa asiaa, vaikka voisit nytkin olla Pattiksella baarista vaimoa hakemassa.

Täältä oli tarkoitus vielä viimeisenä hätähuutona tulla tiedustelemaan mahikset suominaisiin, ennen kuin kone nousee ja pattiksella tavataan, ehkä. Olisin odottanut suomi naisilta huomattavasti avarakatseisempaa suhtautumista mt-ihmisiin sillä voi olla että joku teidän tutuista tai työkavereista salaa syö mt-lääkkeitä.

Sehän on ollut yleistymään päinkin tämä mt-ongelmat ihmisillä ja varsinkin kun lääketiede on kehittynyt sekä niitä diagnosoidaan aikaisempaa enemmän tehostetun terveydenhoidon takia.

Eihän sitä vielä sitäkään tiedä, milloin te itse alatte mt-asiakkaiksi jonkun koetun trauma psykoisin takia. Sen takia olisi parempi ettei liikaa tuomitsisi ketään ja omaisi liian kärkkäitä ja ehdottomia mielipiteitä ihmisistä. Enhän itsekäön voinut arvatakaan joutuvani mt-potilaaksi, mutta jonkinlainen ihmeellinen sattuma se oli.

Täällä ei ole kukaan sinua tuominnut. Kyllä, jokainen voi joutua samaan jamaan, se on totta. Sinun on syytä hyväksyä se tosiasia, että jokaisella ihmisellä on vapaus valita se kumppani. Sinun kirjoituksistasi ei paista kuin itsesääli. 

Hyvää matkaa Pattikselle! Ei me kyllä siellä tavata, koska me muut ollaan täällä, mutta älä meidän takia pidä mitään kiirettä takaisin. Onnea vaimon etsintään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuushan on se, että mikäli sinulla on mielenterveysongelma, joka pysyy koko ajan hallinnassa lääkityksellä ja/tai terapialla, sinä ET olisi kokonaan työkyvytön. Itsellesi toki voit valehdella miten haluat, mutta se nyt vain on tosiasia, että täysin hallinnassa olevat mt ongelmat eivät oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Koska jos sairautesi on hallinnassa, olet myös joiltain osin työkykyinen.

Pakkolääkityksellähän tässä ollaan ja sinun totuus on sinun totuutesi, mutta se ei välttämättä ole minun tapaukseni. Tässä olla työkyv.eläkkeellä ja täys järkisenä, niin miten tälläinen kelpaa suominaiselle kumppaniksi? Ja tästä on nyt turha väitellä, sillä varmaan minä tiedän tilanteeni paremmin kuin kukaan.

Niin miten olisi? Kelpaako tälläinen mies mihinkään vaiko eikö? Ja jos voisi parantaa tilannettani, niin miten?

Täysjärkinen ja pakkolääkitys ei sovi samaan lauseeseen. 

Sitähän ne lääkäritkään ei uskonut. Mutta minkäs teet, tosin voihan olla että jonkinlaiset psykoosit oli, mutta omasta mielestä vaikutin järkevältä ja kykenin perustelemaan mielipiteeni.

Tosin nykyään kun olen paremmassa kunnossa niin miellän itseni järkeväksi, vaikka olen pakkolääkityksellä. Ja tätäkään ei moni uskois niinkuin näkyy, mutta luulen tietäväni itseni paremmin kuin te.

Sinä haluat tahallasi vääntää täällä sanottuja asioita. Eiköhän se sinun lääkärisi ole ihan tarpeeseen ne lääkkeet määrännyt. Tuskin söisit niitä päivääkään, ellet niitä tarvitsisi. Sehän lääkkeiden tarkoituskin on, että ihminen voi paremmin. Ei se silti sinusta tervetttä tee. On aivan turha vetää hernettä nenään siitä, että rehellisesti kerrotaan mielipide. Itsehän kysyit. Pakkolääkityksellä oleva ihminen nyt vain on kävelevä riskitekijä ilman lääkitystä, halusit tai et.

Tässä nyt ei oo mitään riskiä enää ja jotenkin en usko, että se johtuisi lääkityksestä. Vaan elämän tavoista, rutiineista, liikunnasta, terveellisestä ruokavaliosta, hyvästä sosiaalisesta elämästä jne.

En tiedä onko sinulla käytännön kosketuspintaa mt-työhön tai potilaisiin, mutta itsellä on vankka näkemys tästä potilaana olosta. Ja vaikka olen pakkolääkityksellä, niin en koe olevani kenellekkään vaaraksi vaan ole ihminen "joka ei vahingoittaisi kärpästäkään".

Ikävää jos koet minut vaaraksi näkemättäkään tai kuulematta ja vaikka analysoisit tekstejäni, niin voit huomata ajatuksenjuoksuni melko normaaliksi.

Kerrohan, miksi lääkitystäsi ei ole purettu, ellei mitään riskiä enää ole ? Jos olet kerran sitä mieltä, että lääkitys ei ole se, joka sinut pitää normaalina ? Olet siis sitä mieltä, että sinua pakkolääkitään ilman mitään perustetta ? Sitten kannattaa varmaan jo tehdä valitus . Sivusta tämä.

Lääkärin määräys. Ja eipä suomessakaan paljoa voi pulikoida lääkärien määräyksiä vastaan. Niillä kun on joku pakkohoito laki minkä nojalla sitä voi ihmisiä pakkolääkitä.

Tässä sitä nyt ollaan, mutta se siitä. Naista pitäosi saada ja se oli se pää syy kyselyyn. Miten on, alkaisitko itse olemaan minun kanssani jos ei mitään muita esteitä olisi? Ilmeisesti olen aika ookoo ja ymmärrettävä ihminen kaikenkaikkiaan?